Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Zinaida Dubinina. Vladimir Brendojevan mustokse
Zinaida Dubinina
Vladimir Brendojevan mustokse
Livvi
New written Livvic
Kirjuttai
ruadau omale rahvahale .Konzu kuolou – ruatah hänen runot da muut kirjutukset .Myö mielihyväl kuundelimmo TV :s Vladimir Brendojevan runoloi , kudamii lugiettih karjalazet .Löydyi karjalastu .Rahvas , ket kuundelitto , kirjuttakkua oma mieli .Nengomii luvendoi , paginoi pidäs jatkua TV :s , pidäs kuulta lapsiengi iänii .
Kuulin hierus paginan , kui hyvä on kuunnella runoloi omal kielel .Menin kirjastoh da otin Vladimir Brendojevan kniigan .Hänen runolois on meijän elaigu .
Karjalan kieli .Meidy ei opastettu sil kielel , a myö pagizimmo .Min kerdua sinä olit kuolemas , a ielleh vai elät .Vikse pitkät da hyvät ollah sinun juuret .Juurittah ni kargei heinäine ei kazva .Net juuret oldih lujat , konzu elettih meijän hierut .Sie kaikin paistih vai omal kielel .Muga kirjuttamattomannu eli kieli .
Kerran Kotkatjärven školah tuldih kirjuttajat lugemah omii runoloi .Heijän keskes oli karjalan kielel kirjuttai Vladimir Brendojev .Se oli 1980 vuozil .Kaikin kerävyimmö kuundelemah runoloi .Ken meis opastajis , libo opastujis kuuli runuo karjalan kielel ?Niken .Se on vaigei kerras ellendiä da ottua iččeh .Yksi opastai sanoi : “Tämä ei ole karjalan kieli .”
A minul oli žiäli omua kieldy .Tiettäväine , minä ellendin kai sit sanoingi :
“Tämä on karjalan kieli , no myö ammui emmo kuulluh runuo karjalan kielel .
Pidäy harjavuo niidy kuundelemah .Pidäy kiändyö omah kieleh .”Tiettäväine , meijän mieles oli silloi runozii , luguzii , pajoloi omal kielel , no täs oli nygöi midälienne uuttu .Jälles sidä minägi rubein luadimah runozii omal kielel .Vot moizet myö olemmo naizet , kaikkie varuammo .A kačo , löydyi rohkei mies , kudai rubei kirjuttamah omal kielel .Vikse puutui eliä vierahal rannal .Oma mua on kallis .
Kui meijän kielele , meijän kul’tuurale pidäs nygöi rohkiedu miesty , kuduat nostettas karjalan sanan .
Hierulois on ylen vähä miesty .A vahnembua valgeipardua kui Väinämöine , ei ole niyhty .Kunne mendih miehet , se työgi tiijättö .Gu oldanus hengis meijän tuatat !A myö , akat , olemmo painettu ruavol , voinil da nälläl .
Joga rahvas on ylbei omal mual , omal kielel , kul’tuural .Vai muga voibi eliä muailmu .
Passibo Vladimir Brendojevale , häi nostatti meidygi .Häi hyvin otti vastah minun enzimäzen runon “Kaivoine ” da minuu sanoi “kaivozekse ” (toinah šuutkah ), a minul oli hyvä mieles .Žiäli , häi kuoli aijoi .Hänen kalmu on Kuunilas , Anukses .Minä olin händy muah panemas da luvin hänen kalmal runon , kuduan Viktor Makarov kyzyi Oma Mua -lehteh dai painoi sie .Sie oldih sanat :
Myös itköy meijän oma Anusrandu ,
Armahas poijas pidäy erota .
On midä itkie !Hyväl sanazel
Häi armasteli sinuu , kiitteli .
Anna hänele muadu palaine
Sinun rajattomazil niittyzil .
Anna hänele kebjiet muahuzet .
Suvaiče , kui suvaičči sinuu häi ,
Konzu käveli nämil randazil
Da tuli kodih pitkäs matkaspäi .
On kaikenmostu meijän elokses ,
No huolimata vaigevuksis , anna
Ilmažen ijän eläy Anukses
Mustonnu runoilijas karjalaine sana !
Kirjuttajat ruatah omale rahvahale .Vladimir Brendojev tuli omal aijal .Karjalan kieli oli silloi jo häviemäs , se vuotti pellastajua .Silloi häi sidä sanottih kirjattomakse kielekse , gu ni lugie , ni kirjuttua ei sua .Nygöi sidä niken ei voi sanuo , sen tunnustettih nygöi suuretgi opastunnuot miehet .Omal aijal minä vastavuin Pertti Virtarannanke , häi äijän ruadoi karjalan kielen hyväkse .Myö pagizimmo sit Helsinkis .Nygöi net hänen sanat minä lövvin internetas .Ni mi ei hävie .Se pagin oli painettu Oma Mua -lehtes 25.05.1996.Händy pagizutti Ramon Nieminen .Enzimäi hyö paistih Puadenen , Sellänjärven paginas .(Minä en rubie eroittelemah joga hierun paginluaduu . Ellendämmö hyvin ).Sit Pertti Virtaranta sanoi : “Sit on livvin pagin – murreh .En voi sanuo murre .Myö nimidä , nikenen kieldy emmo murendannuh , emmo voinnuh murendua .Meijän hierut oldih muga eroitettu muailmas , sie se kieli kehityi , sil oli oma matku , omat runot , pajot , suarnat .
Pertti Virtaranta jatkoi : “Sit livvin paginas on luajittu livvin kieli .Hyvä se rodih kieli .Suomesgi puaksuh kuulen – karjalazet paistah livvikse .”
Mikse omal roindumual ei vois eliä livvin kieli ?Mikse nenga äijy paginua .Niih paginoih seguou äijy rahvastu – ket tietäh sen kielen i ket ei tietä sežo sanotah oman mielen .Pidäygo se meile ?
Nygöi hieru eläy uuttu elaigua .Škola vuozikymmenii oli ven’alaine .Se ruadoi oman ruavon rahvahien keskes , opastajat puaksuh sanottih : “Karjalan kieli on tiel , pidäy opastuo ven’ua ”.
Oligo se oigiesti sanottu ?Pidigo hyllätä karjalan kieli da torata sidä vastah ?
Nygöi školan loppenuh nuori naine , hierun johtokunnas ruadai ylbiesti sanou minule : “Minä en tiijä ni sanua karjalakse !”
A toizet tietäh , i joga hierun eläi tiedäy kaksi kieldy .A vahnat ellendetäh suomen kielengi .Elos opasti .Nygöi puaksuh ven’alazet nostah meidy vastah : “Mikse teile pidäy karjalan kieli ?”A meile pidäy .Pidäs ga sellittiä täs , mikse se meile pidäy ?Äijy kieldy on muailmas .Net kai pidäy .Kieli sidou joga rahvahan – hänen mennyön aijanke , a se on ylen äijy – kai rahvahan kul’tuuru , kai bohatus .Mit olizimmo myö sittäh ?
No kai se on aijan ruado .Menöy aigu , dai rahvas ellendetäh sen , gu pidäy hyvänny pidiä kaikkie täl mual , midä andoi meile Jumal .Sit vaste mual loppietahes voinat da torat .
A myö ?Myö olemmo lähtijät da uvvet tullah sijah .Myö heis duumaičemmo , a hyö ruvetah mustelemah meidy da otetah meis kai , midä myö luajimmo hyviä täl mual .Se on meijän kul’tuuru .
Vladimir Brendojevan mustokse
Livvi
New written Livvic
“