Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Karjalaine Dvorčča

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: OL’GA OGNEVA, Oma mua. № 3, (2018), p. 6-7

Karjalaine Dvorčča
(Livvi)

Ven’an enzimäine kurortu Martsial’nije vodi vuvven peräs täyttäy kolme sadua vuottu. Tervehyönhoidolan mugah on nimitetty sen tyves olii pos’olkugi. Rahvas eloitettih nämmä muat äijiä aijomba kurortan avuamistu. Tiä on elänyh saamelastu, vepsälästy da lyydilästy. Äijil kylil täl čupul ollah juuri lyydiläzet nimet. Mugai Martsial’nije vodi -pos’olkal enne oli toine, lyydinkieline nimi.

Ven’an enzimäine kurortu avattih suari Pedri Suuren käskys vuvvennu 1719. Suaril himoitti suaha oma tervehyönhoidolu, kudai olis yhty hyvä kui sih aigah kuulužat Pirmont da Spa, kunne Pedri Suuri kävyi juomah parandajua vetty. Mostu vetty nikui ei voidu löydiä Ven’al vuodessah 1714.

KODVAN VUOTETTU LÖYDÖ
Parandajan vezinouzeman, ilmai kudamua ei suannus avata kurortua, löydi paikalline lyydinkarjalaine Iivan Rebojev.
Kendjärven zavodan pal’l’al ruadai voimatui syväinkerätaudih. Händy työttih tänne, Raudusuole, yhtes vedäjienke, auttamah nostua suospäi raudua. Nygöi sanottas: työttih kebjieh ruadoh. Juuri häi löydi parandajan vezinouzeman suonreunas. Ga allus ei tiedänyh, ongo se parandai vai ei, sanou Martsial’nije vodi -muzein johtai F’odor Kuz’min.
Iivanua juotatti. Vien juoduu miehel rodih parembi. Jatkau F’odor Kuz’min:
Sit häi piädykauti kolme päiviä peräkkäi joi sidä vetty da rugoili Jumalua piästiä tavvis.
Dai syväinkeriä heitti kiviständän da mies terväh oli jo endizes väis. Ihastuttuu häi rubei kaikile sanelemah vezinouzemas. Viesti mägizavodoin piälikön Genninan kauti viettih Pedri Suurele. Sen jälles, konzu suarin douhturit tovestettih, ku vezi on toven parandai, avattih kurortu. Ga Gennin ruadoi pahoi. Häi sanoi, ku iče löydi vezinouzeman. Sendäh täs ruavos Pedri Suuri palkičči händy nimimedaljonal da lahjoitti vie kogonazen kylän Piiterin lähäl. Genninan käskys oli valettu tämä čugunplita. Sih on kirjutettu, ku vezinouzeman löydi juuri Gennin. Ga Iivan Rebojev oli julgei mies. Konzu häi tiijusti, ku vierahanmualastu palkitah, suutui da sai abuu. Kirjah maltai mies autoi kirjuttua kirjazen Pedri Suurele. Kevätkuun 22. päivänny vuvvennu 1720, konzu suari oli jo tostu kerdua käymäs kurortal, Iivan tuli eččimäh tänne todistu tottu. Ei ole dokumentoi sih näh, vastavuigo Iivan suarinke vai ei. Ga toinah vastavui. Pedri I vastavuihäi da pagizi rahvahanke. Suari tarkah lugi kirjazen da loppuh kirjutti oman piätöksen: “Ku enzimäine parandusmerki oli hänes, piästetäh händy kodikonnunke kaikis ruadolois da maksulois vaskizavodoil. Pedri.”
Tämän kirjutuksen pohjal Iivan Rebojevale oli annettu virralline bumuagu. Sen mugah händy da kaikkii jälgeläzii ijäkse kaikkie piästettih jygielöis ruadolois Kendjärven zavodal da valdivonnalogoin maksandas. Sidä paiči ilmazekse igiä hänele oli annettu muat kodikylän Viidanan lähäl. Häi sai meččiä, niittyy da kyndömuadu. Yhtelläh ei ole nimidä igästy. Nevvostovallan tulduu kai suarin käskyt hyllättih.

PARANDAI VEZI MARSAN KUNNIVOKSE
Karjalas löytys parandajas vies on ylen äijy raudua.
Sen periä se nimitettih voinan da ravvan jumalan Marsan kunnivokse martsial’noikse. Kurortan nimekse tuli Martsial’nije vodi.
Kylän lähäl on suo nimel Raudsuo libo Ravsuo, ven’ankieline nimi on Ravboloto. Täs suos nostettih aigoinah suorudua. Nimen pohjannu on karjalaine sana raud, raudu. Voizin myös mainita ku vezinouzemoin paikku tundiettih nimel Raudorg. Orgo on veziperäine suonreunu, sellittäy paikannimistön tutkii, filolougientiijon kandiduattu Denis Kuz’min.
Kerran rahvas eloitettih tämän rannan jo enne kurortan avuandua, täl kohtal on olluh muudu nimie.
Nygözen tervehyönhoidolan paikal vie mennyön vuozisuan enzimäzel puoliškol oli lyydiläine kylä nimel Dvorč libo Dvorčankylä. Tämä nimi on läbinägyjy. Sen pohjannu on laihinsana ven’an kieles dvorč libo dvorets. Tiä oli Pedri Suuren dvorču, kuduan mugah kylä oli nimitetty. Pedri Suuren dvorču oli nygözen kirikön toizel puolel. Täs kerdou tämän kylän pellon nimi. Čuaričan dvorč. Kyläl oli toinegi nimiViidšel’g. Se vihjuau sih, ku kylän kohtas oli tihei kuuzikko, sanou Denis Kuz’min.

O-O-O, DVORČAT TULDIH!
Lyydiläzes Dvorčan kyläs ei jiännyh muudu vahnua kodii, paiči vuvvennu 1830 nostettuu taloidu, kus nygöi ruadau muzei da vuvvennu 1721 salvettu Pedrin da Puavilan kirikkö. Kai muut taloit riičittih, konzu 1958 vuvvennu ruvettih srojimah uuttu Martsial’nije vodi -tervehyönhoidolua. Yhtelläh nimi Dvorč ei hävinnyh. Mustelou kirjuttai, kodirannan histourien tiedäi, Martsial’noin eläi V’ačeslav Agapitov:
Minä aina muštan, kun me tulimme Mundärven lahteh, učiitel’at pagištih: “O-oo, dvorčat tuldih!”
Dvorčakse kučuttih meidy, ket tuldih Martsial’noispäi. Konzu minä tulin tänne vuvvennu 1968, tiä oli äijy lyydilästy. Nygöi jo ei ole nikedä täs kyläspäi. Viidšel’gkylä oli olemas jo enne Pedri Suurdu. Ymbäri oli äijy karjalastu kyliäŠainšel’g, D’ošši, Dekunniemi, Mundärvi, Pertniemi Pertijärvel.
Joga kyläs ymbäri on olemas moni lyydilästy paikannimie.
Konzu kävyn viele, meil kahten kilometrin piäs Martsial’nois on silmykaivo. Kruanas vezi čuajukse minuu ei miellytä, ga silmykaivos on hyvä, magužu vezi. Sen kaivon nimi on Vilu kaivo. Ut’ukan lähäl on vie yksi silmykaivoKažinkaivo, jatkau V’ačeslav Agapitov.

KAHTEN JÄRVEN VÄLINE JOGI
Tiä, nygözes Kondupohjan piiris, eletäh lyydinkarjalazet.
Heidy suomelaine kielentutkii Arvid Genetz sanoi Vepsän pohjazikse ezijoukkoloikse. Vepsäläzien pohjaine raja matkai juuri tiä, Sununjovel. Konzu 1200-vuoziluvus algajen tänne Šuojun- da Sununjogie myö rubei tulemah karjalastu, vepsäläzien da karjalazien vastavuttuu roittih lyydiläzet. Lyydin murdehes on äijy vepsälästy jälgie, kui iändämizes, mugai sanastos, paikannimilöisgi. Jatkau nimistöntutkii Denis Kuz’min:
Raudsuon lähine järvi on Huabd’ärvi, libo Huabarvi.
Järveh laski Huabdärven d’ogi. Nimi kerdou sit, ku järven ymbäristös kazvoi libo kazvau nygöigi enimytteh huabumeččy.
Huabdärven tagan on järvi nimel Pertniemen järvi libo Pertozero ven’akse. Tämä järvi sai oman nimen juuri Pertniemen mugah. Nygöi tädä paikkua ei tietä, ga voizin arvella, ku Pertiniemekse sanottih niendy, kudual aigoinah oli Type-nimine kylä. Tämä niemi on läs kahtu kilometrii pitky da ylen kaidu, ga tämän järven endine nimi oli Vikšärvi. Täs kerdou kui järven pohjazes piäs olluh Vikšitsanimine kylä, kudaman karjalaine nimi oli Vikšjärvi. 1700-vuoziluvun allun kartal on mainittu, ku Pertozeron nimi oli silloi Vikšezero.
Vikšdärven nimen pohjannu on sana viikši merkičykses kahten järven väline oja. Pagin on Pertjärven libo Vikšjärven da Kendjärven välizes joves, kudai tietäh nimel Vikša.

POHJAZET LYYDILÄZET RAUDURUAVOS
On mainittavu, ku pohjazien lyydiläzien kieliraja da raudutevolližuon raja ollah samas kohtas, vähästy pohjazembi Munjärven Lahten kyliä.
Oniegujärven tagazel niemel sego järven päivänlasku- da luodehrannoil 1600-1700-vuoziluvul oli äijy rauduzavodua. Niis kohtis raudurudua nostettih suolois da järvilöispäi da nostokohtien lähäl sulatettihgi. Rauduzavodoin tyveh kazvettih kylät. Lyydiläzet äijän vägie pandih rauduruadoh. Heijän kauti piettih yhtehytty ven’alazet da keskikarjalazet.
Meijän Anuksen rannal ainos elettih ruadajat, nerokkahat rahvas. Hyö ruattih rauduruaduo, maltettih suaha rudas raudua, vaskie da čugunua. Azuttih niis ruadobrujii. Pedri Suuri tämän tieten käski nostua tänne valdivon voinuvehkehzavodat. Net pidi olla, ku Ven’a voittas ruoččiloi Pohjazes voinas. Meijän randu oli lähäl voinutannerdu, sinne tiäpäi oldih hyvät vezitiet. Kai Jevruoppu sai rudua juuri suolois da järvilöis. Pedri Suuren käskys tänne terväh nostettih valdivon zavodat. Enzimäi Petrovskoi zavodu Lososinkan jovensuuh vuvvennu 1703. Tämän periä rodihgi meijän linnu Petroskoi. Kurortan roindu liittyy Kendjärven zavodah. Se ruadoi yheksän virstan piäs Martsial’noispäi. Kendjärven lähäl löydyi raudu- da vaskirudua. Vikšijovel nostettih vaskenda ravvansulatuspäčit. Tämä zavodu ruadoi vuvves 1707 algajen kui Petrovskoin abuzavodu. Tiä sulatettih raudua da viettih Petroskoile, kus zavodal azuttih voinuvehkehii.
Ilmai ruadajii ei suannuh olla. Zavodoil vägehes pandih ruadamah muanruadajii. Lähikylien miehii kiinnitettih zavodoih. Ylen pienes palas, rubl’as kuus, heil pitkäkse aigua pidi jättiä kai ruavot kois da ruadua jygiedy ruaduo Petrovskoin zavodoil. Hyö nostettih järvi- da suorudua, viettih sidä da muudu gruuzuu zavodoile, kuattih meččiä, poltettih hiildy. Ruattih äijän da hätken. Tiettäväine, ičel dai perehil puutui nähtä gor’ua. Äijät nostih vastah. 1700-vuozil oli kaksi Kižin vastahnouzuu, kerdou F’odor Kuz’min.

KIELEN KEL KADUOU RAHVAS
Lyydiläzien vahnal eländymual on kazvanuh kaksi suurdu linnuaPetroskoi da Kondupohju.
Karjalazet kylät vähin vähäzin tyhjettih, lyydiläzet vähilleh ven’avuttih.
Minun mieles, täs vähä midä jäi. Sendäh gu hengih jiädih jälgimäzet buabat. Vie setämä ristikanzu pagizou Mundärvenlahtes da Kendärves. Ennehäi Vornovangi kylä oli lyydiläine. Suomelazet voinan aigua piettih sidä karjalazennu, lyydiläzenny. Tiettäväine, myöhä ruvettih pellastamah lyydiläzii. Se on minun mieli. Tiettäväine, pidäy luadie kai propagandah niškoi, ku tämä kanzu vie on hengis. Da kaita perindyö, semmite kieldy. Sendäh gu joga kielen kaduomine on suuri hävitys kul’tuurale. Kielen kel kavotammo kaikis piälimäzen. Konzu häviey kieli, muuttuu oman ičen tundo, kanzu roihes jo toine, lujoittai V’ačeslav Agapitov.

Ristikanzan nimis roinnuot lyydiläzet kylien nimet

Vikšitsa-nimizel kyläl on toinegi nimiUlassun kylä.
Tämän nimen pohjannu on miehen nimi Vlas. Täh vihjuau se, ku kyläs eli Vlaskovain sugu, kuduan ezi-ižä oli vikse perustannuh tämän kylän da kyläs oli vähimikse kolme Vlaskovan taloiduUlassun Olešan kodi, Ulassun Mišan kodi ja Ulassun Vas’an kodi. Ylembä mainittu Type libo Typpegen kylä oli Pertniemen rannal. Kylän nimen pohjannu on perustajan liigunimi. Karjalankieline sana type, typeh on tuppi. On toinegi merkičysristikanzu, kudai sydiy neniä toizien dieloloih.
Samannimisty kyliä oli myös Vuohtjärven voulostis da endizen Pyhärven piiris lähel Kaskesniemie. Typpeen susiedukylä oli Martnavolok libo Martoine. Tämä nimi on roinnuh miehen nimes Martin, kerdou filolougientiijon kandiduattu, paikannimistön tutkii Denis Kuz’min.
Ei loitton Martsial’nois on vie kaksi pikkarastu lyydilästy kylästyDešši da Ut’ukkа, ven’akse Verhn’aja lamba da Utuki. Lyydiläzii eläjii tiä enämbiä ei ole, heis mustokse jiädih vai nimet.
Dešši-nimeh on peittynyh miehen nimi Jegor. Ut’ukka on Ustin-miehen nimen karjalankieline variantu. Pravoslavnolois miehien nimis roinnuot kylän nimet kerrotah toinah sit, ku nämmä kylät ei olla ylen vahnat. Toinah kai roittihes kuilienne 1700-vuoziluvul, sanelou Denis Kuz’min.