Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Matalla Repol’ašša 1894

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: Yrjö Blomstedt, Oma mua. № 3, (2018), p. 9

Matalla Repol’ašša 1894
(Karelian Proper)

Arhitektorit Yrjö Blomstedt ta Victor Sucksdorf käytih 1894 vuotena Repol’ašša tutkimušmatalla Šuomen muinoismuistoyhissykšen matka-apurahan turvin. Matan tulokšet oli esitetty vuotena 1901 ilmeštynyöššä kirjašša “Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja keskisestä Venäjän Karjalasta”, kumpasešta julkaisemma šeuruavakši Repol’ua koškijan matkakuvaukšen.

Mujejärveštä Omelieh ajamma koko matan šelkähevosilla 40 virštan pitusen taipalehen. Tällä tiellä, kumpani näyttäy heinittynyöltä pahaččaiselta polulta, niämmä eryäššä kohašša kymmenittäin šuurija meččoja ta koppaloja mussikkua šyömäššä. Meijän matkakaveri, Seppi-nimini koira ajau linnut puuh; näistä ammumma nellä kappalehta, šivomma ne parittain hevosien šelkäh rippumah ta jatamma matkua.
Omeliešta tulima 20. elokuuta Repol’an kirikönkyläh, kulettuo 12 virštua järvien ta pienen košen kautti ta poiketen pieneššä Virranniemen kyläššä ihmehen ihanalla, vesien ympäröimällä šuarella.
Repol’ašša, tuošša šuurešša, šotien ajoilta kuulusašša kyläššä on äijän taloja. Yöšijan šuamma kirikön stuarosta Pietari Törhösen luona, kumpani on meilä harvinaisen hyväntahtoni ta yštävällini. Hänen luo oli ennein käynyn äijän šuomelaisie matkailijie. Monen helsinkiläisen professorin ta tohtorin nimet oli hiän niiltä ajoilta šäilyttän rakkahašša muissoššah. Meilä tarittih elinšijakši šuuri huonehuš, missä oli vapaita huonehie hoš kuin monta, šuuri šuomen- ta venäjänkielini kirjašto ta muita mukavukšie. Oikein hyvältä maistu šuaha tuaš pitäštä ajašta kahvie ta muita herkkuja, mitä ilman oli šuanun olla monet netälit. Ta tämän lisäkši yštävällini isäntä kieltäyty ottamašta makšuo koko šiitä, parin vuorokauven ajalta, min hänen vierahanvaraisutta meijän hyväkši käyttimä. Palkakši kyllä šiitä lähettimä hänellä valokuvie, kumpaset ottima hänen koko pereheštä.
Repol’ašta šuuntautu meijän matka Kolvasjärvelläenšin 10 virštua venehellä ta šiitä kakši virštua aštumalla ta šieltä Koroppih (kahekšan virštua venehellä, yhekšänaštumalla ta kolmetuaš aštumalla). Tiältä tulima Tuulivuarah, viisi virštua aštumalla ta pienen palasen veneheššä. Tämä kylä oli erikoisen kaunis paikka ihanan, šuarikkahan Tuulijärven varrella. Tuulivuarašta Lušmah on 10 virštua venehmatkua yli järven. Tiäläki tuaš “elettih herroiksirikkahanLušman Petrinluona, kumpani omisti pientä, Tuulijärvellä kulkijua höyrylaivua. Lušmašta laškima Tuulijokie myöten veneheššä alaš šen košet. Nämä oltih: Lušmankoški, Nolonkoški, Pitkäkoški, Tuuskoški, Kattilakoški, Kuurnakoški, Viäräkoški ta Aittokoški. Viäräkošešša tapahtu meilä še onnettomuš, jotta meijän taitamatoin košenlaškija kešellä košen niskua kašahutti venehen kiveh, niin jotta olima šuistua kaikkine kamppeineh ta kuvineh alaš ualtojen valtah. Veneh kiänty poikitellein ta šattu kahen šuuren kiven välih, ta šiih tarttuki, täyttyen kokonah vejellä. Šaima kontit ta laukut hätähätyä šylih, ta šiinä nyt šeisoma avuttomina polvie myöten ärjyjän košen huuhtelomašša veneheššä. Ka kun šiinä kohašša košen niska oli matala, niin piäsimä kualamalla maihi. Veneh vejettih kuivilla, tyhjennettih ta šamua kyytie piäštih viimeistä koškie alaš. Šamašša olima Šuomen puolella. Hetken kunnivokši ampuma ilmah viimeset kolme patronua ta jatkoma matkua Ruunaan šuomelaiseh kyläh, kunne Lušmašta on yhteheš 20 virštua.