Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kalevalan koulun istorijan šivuja

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: Pekka Mittojev, Oma mua. № 9, (2018), p. 5

Kalevalan koulun istorijan šivuja
(Karelian Proper)

Kevätkuun alušša Kalevalan keškikoulu juhli 160-vuotispäivyäh. Koulun istorija on pohatta omista perintehistä. Še ottau alun kanšanšivissykšeštä, mi piäsi kehittymäh Venäjällä XIX vuosišualla.

KOULUJA VIENAH
Enšimmäiset kanšanopistot Vienan Karjalašša oli avattu pakkaiskuušša 1858 vuotena šen ajan šeuvun šuurimmissa kylissäUhtuošša ta Vuokkiniemeššä.
Näitä opaššušlaitokšie johti Valtijon omaisuon kamari. Koulujen tarkotukšena oli valmistua kirjuttajie volostiloih ta kylih. Ne ei oltu šiih aikah kovin šuosittuja paikallisien eläjien kešen.
Koulujen toiminnašta ta opaššukšešta vaššattih kyläpapit, kumpaset oli käyty yleiskoulutukšen ta kelvattih lapšien opaštajiksi. Erityistä pedagogista koulutušta opaštajilta ei vuajittu. Enšimmäisien koulujen peruštamini ta toiminta oli rahotettu valtijon puolelta, ka koulujen myöhempi ylläpito oli jo talonpoikien harteilla: pakollini koulumakšu oli miärätty kerran kolmešša vuuvvešša ta še oli koulujen ainuona tukena.
Ajan piäštä Vienan Karjalan koulujen toiminta oli šiirretty Kanšanšiv issyšministerijön kanšanopistojen viraštolla. Gubernijan johtokunta piti huolta loittosista šyrjäkouluista šitein jotta työnti šinne oppikirjoja ta muuta oppiainehistuo. Šinä kautena Vienan Karjalan yhen koulun ylläpitoh keškimiärin mäni 175 rupl’ua vuuvvešša.
1890-luvulla Vienan šuurissa kylissäJyškyjärvellä, Vuokkiniemeššä ta Uhtuolla avattih vielä lukutaitokoulut naisilla. Vuosina 1894–1895 Vuokkiniemen naiskoulušša opaštu vain nellä tyttyö, Jyškyjärvelläkahekšan. Kun tuaš Uhtuošša, missä koulun opaštajana oli Arhankelin jeparhijašta valmistautunut, opaštu nelläkymmentä tyttyö.
Talvikuušša 1905, vielä ennein Vienankarjalaisien liiton peruštamista, Uhtuon kyläššä piettih mitinki, kumpani oli Venäjän vallankumouštapahtumien kajahukšena. Mitinkin piätöškirjutukšešša, kumpaseh oli pantu noin kolmetuhatta allakirjutušta, kerrottih karjalaisien tarpehista. Še koški šamoin šivissyšaluaki. Šiinä oli esitetty toivomukšie välttämättömäštä opaššukšešta, opaštajien palkoista ta šiitä, jotta koulut šiirrettäis valtijon kuštannukših. Piätöškirjutukšešša vuajittih šitä, jotta opaššuš kouluissa olis karjalakši.
Tämä dokumentti oli lähetetty Valtijon Duumah, ka še jäi vaštaukšetta. Šykyšyštä 1906 Vienankarjalaisien liitto rupesi peruštamah Arhankelin Karjalašša šiirtokouluja, missä opaššettih šuomen kielellä. Enšiksi šemmoni koulu oli toimin Vuokkiniemeššä, šiitä Uhtuošša ta muuvvalla volostissa. Šuunnitelman mukah koulut toimittih vähintäh kakši kuukautta joka paikkakunnalla. Opaššušta oli 30 tuntie netälissä: opaššettih lukutaituo, kirjutuštaituo, laškuoppie, käsityötä ta laulamista. Uhtuon koulušša toimi šamoin ammattiluokka. Vuotena 1918 Uhtuošša toimi kakši kouluo.

OPAŠŠUŠTA 1920-40-LUVULLA
Uhtuon tašavallan peruštamiseh ta kumuomiseh liittyjien vallankumouš- ta šotatapahtumien jälkeh, vuotena 1922 bolševikit oli avattu Uhtuon ruatajien ta talonpoikien kakšivuotini institutti, mi šijoutu pappi Kuprijanovin kakšikerrokšisešša talošša.
Šiinä opaštu noin 60 14–20-vuotista nuorta. A kuuvven vuuvven piäštä, 1928 vuotena ruoččilaisen inšenerin Mobergin projektin mukah oli rakennettu koulurakennuš, mi nykyjäh on paikallisena istorijallisena kohtehena. Vuotena 1934 koulu oli muutettu Uhtuon keškikoulukši. Šiinä opaštu jo yli 700 lašta. Vuotena 1937 koulu oli piäštän enšimmäisie kymmenen luokan piäštökkähie. Niijen piäštökkähien joukošša oli Vasili Kirillov, kumpasen nimie nykyjäh kantau Kalevalan keškikoulu. Kirillovin nimi oli myönnetty koululla 1963 vuotena.
Tašavallan halličukšen piätökšellä 1940 vuotena Kalevalan piirin koulut, niijen luvušša Uhtuon kouluki, oli šiirretty šuomenkielisellä opetukšella. Koulušša toimittih lukuset kerhot, piettih urheilukilpailuja, šotilašpelijä konserttiohjelmie. Koulušša oli kolme orkesterie.

ŠOVANJÄLKINI KAUŠI
Šovan jälkeh Uhtuon koulu jatko toimintuah.
Šen johtajakši tuli Pavel Petrov. Oli puutehta oppikirjoista, vihkoloista ta muista opaššušainehista, kuitenki lapšilla oli kova halu opaštuo. Enšimmäisien opaštajien joukošša, kumpaset šovan jälkeh tultih ruatamah kouluh, oltih Zinaida Lukina, Uljana F’odorova, Varvara Lukina, Irma Ahokas, Aleksandra Kalinina, Fedosja Petrova ta monet muut. Šovašta myöššyttih opaštajat Andrei Kapanen, Matti Pirhonen, Aleksei Pekšujev, Juakko Prohorov, Nikolai Barantsev ta muut. Pikkuhil’l’ua opaštujieki lisäyty.
Šovanjälkisinä vuosina botanikan opaštajan Anna Ivanovan joholla koululaiset oli issutettu Uhtuon koulun ympäri šuuren kašvitarhan. Šiinä kašvo eri kašvija: puita, penšahie, kukkie. Opaštujat hoijettih niitä, kašvatettih erilaisie vihannekšie: kualie, punajuurta, porkkanua, nakrista. Koulušša oli oma kanikašvamo.

PIONEERIT TA NUORISOLIITTOLAISET
1950–80-luvulla Kalevalan koulušša aktiivisešti kehitty pioneeri- ta nuorisoliittolaisliikeh.
Koulun Vasili Čapajevin pioneeriošašto ošallistu pioneeriošaštojen yleisvenäläiseh maršših. Koulušša piettih šuurta patriottista työtä: järješšettih tapuamisie veteranien kera, Zarnitsa- ta Orl’onok-kisoja, retkijä Antikaisen sel’l’ua pitin, koululaiset yheššä opaštajieh kera tallennettih Isänmuallisen šovan hronikkua. Nuoret timurovilaiset autettih šotaveteranija ta eläkeläisie. Joka vuosi koululaiset ruattih Uhtinski-sovhoosin pelloilla. Tienatut rahat mäntih koulun fondih. Näillä rahoilla lomien aikana koululaiset käytih tutuštumismatoilla Venäjän eri kaupunkiloih.
Vuotena 1976 oli peruššettu koulun Berendeimečänhoitoaloveh. Koululaiset puhaššettih meččäalovehta, šuoritettih hoitohakkaukšie, issutettih kuušen ta männyn taimenija.
Šamana 1976 vuotena Kalevalan koulu šiirty uuših tiloih, kolmikerrokšiseh rakennukšeh Kuittijärven rannalla. Näissä tiloissa koulu toimiu nykyjähki.

NYKYPÄIVÄ
Nykyjäh Kalevalan koulušša ruatau 49 opaštajua ta opaštuu 540 opaštujua.
Koulušša kiinnitetäh erikoista huomijuo šuomen ta karjalan kielen opaštamiseh. Kalevalalaiset šiännöllisešti ošallissutah tašavallan oman kielen ta kulttuurin kilpailuih ta piäššäh palkintošijoilla. Joka vuosi koululaiset yhytäh Kalevalan mosaikki -marafonin tilaisukših. Kalevalan koululla on kehitytty monivuotiset kiintiet yštävyššuhtehet Šuomuššalmen litsein kera. Yhteistyöššä šuomelaisien kera toteutetah erilaisie matkoja ta projektija.
Koulun ylpeytenä on koulumusejo. Šen fondiloissa šäilyy šuuri miärä ainehistuo koulun, Kalevalan piirin istorijašta, šotatoimista ta šankariloista.
Kalevalan koulun 160-vuotispäivän juhaltilaisuoh Kalevalan kulttuuritalolla keräyvyttih šen nykyset opaštujat ta opaštajat, pruasniekkavierahat, opaššušalan veteranit ta eri vuosien piäštökkähät. Äijän lämpimie šanoja ta onnitteluja kuulu šinä iltana kulttuuritalon lavalta. Opaštujilla ta niijen vanhemmilla, koulun yštävillä oli myönnetty kiitoškirjasie aktiivisešta ošallistumisešta koulun elämäh, a Kalevalan koulun opaštajie palkittih kunnivokirjoilla monivuotisešta tunnollisešta työštä.