Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kalevala: tanššin, musiikin, šyväimen kautti

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: OL’GA MELENTJEVA, Oma mua. № 9, (2018), p. 7

Kalevala: tanššin, musiikin, šyväimen kautti
(Karelian Proper)

“Kalevalaeri kielillä kuulu Karjalan Kanšallisen kirjaštošša 28. tuiskukuuta. Kalevala-päivänä kirjašton tiloissa oli järješšetty Kalevala teatterinäyttämöllä -nimini luova ohjelma.

Illačun aikana kaččojilla kerrottih niistä Kalevala-aiheisista näytelmistä ta ohjelmista, kumpasie oli ollun esillä Karjalan johtavien teatterien lavoilla šekä folklorikollektiivien konserttiloissa.

ENŠIMMÄINI KANŠALLINI BALETTI
Petroskoin johtavien teatterien ohjelmistošša Kalevala-teema on ollun aina esillä.
Enšimmäini Kalevala-eepossah pohjautuja Šampo-nimini baletti oli esitetty KASNT:n Musiikki- ta dramateatterin lavalla 1959 vuotena. Tämä Karjalan taitehen kultafondih kuuluja balettinäytelmä oli antan alun Karjalan kanšallisen baletin kehitykšellä. Še oli enšimmäini baletti, kumpasešša oli yhissetty klassiset ta kanšalliset tanššit. Šampo-baletti oli ollun pitkie vuosie teatterin ohjelmistošša. Vuotena 1985 ilmešty baletin uušintaversijo. A vuotena 1986 vuotena baletin luojat ta piätanššijat oli palkittu Venäjän valtijollisella M. Glinkan nimetyllä palkinnolla. 2000-luvulla Šampo-baletti oli tuaš uušittu, šitä tanšši uuši tanššija-šukupolvi.

PERINTEHEŠTÄ MODERNIH
Karjalan Kanšallini teatteri on hyvin moničči kiäntyn Kalevala-teemah.
Vuotena 1935 ilmeštynyt Kullervo-näytelmä oli šuanun šuuren šuosijon. Näytelmä oli mäneššykšellä esitetty Karjalan taitehen ta kirjallisuon päivillä Leningradissa 1937 vuotena. Vuotena 1965 teatteri oli ašettan näyttämöllä Kullervon uuvven versijon. Valtavan mäneššykšen šai šuomelaisen Kurt Nuotion ohjuama Kalevala-näytelmä, mi näki päivänvalon 1974 vuotena. Tätä esityštä näytettih Moskovašša, Šuomešša, Ruočissa. Kaččojat tykättih ohjuajan idejašta muuttua eepossan šankarit ihmisien kaltasiksi ta šillä lähentyä eepossa nykypäiväh.
Kanšallini teatteri on aina eččin Kalevalan eri tulkintoja ta esityšmuotoja: klassisista näytelmistä aivan modernitulkintoih, perintehellisistä runoista ta lauluista esitykših räp-tyylissä.
Karjalan kuklateatterinki ohjelmistošša Kalevala-eepossa on ollun erikoisšijalla. Teatterin mäneššykšellisimpie Kalevalaaiheisie näytelmie oltih “Kalevalan kuvat” (1989) ta “Kullervo” (2003). Kullervo-näytelmä oli šuanun tašavallan Onežskaja maska -teatteripalkinnon.
Omat Kalevala-hahmot oli luonun karjalankielini Čičiliušku-kuklateatteriki. Vuotena 2012 teatteri oli mäneššykšellä esittän fantastisen Koirien Kalevala -näytelmän Mauri Kunnaksen tevokšen pohjalla.

KALEVALA MONO-OOPPERANA
Vuotena 2006 šäveltäjällä ta musikantilla Jevgeni Šorohovilla tuli mieleh ajatuš kekšie yhen henken ooppera Kalevala-eepossan motiivien mukah.
Hiän kučču yhteistyöh runoilijan ta kiäntäjän Armas Mišinin. Näin šynty musiikkirunoelmien šarja: Ihmehkielien šoitto (2007), Matka Kalevalah (2008), Terveh, Kalevala (2009), Kullervo (2009) ta Kalevala (2010). Vuotena 2008 tähä luovah kakšikkoh liitty taiteilija Vladimir Lukkonen, kumpani oli luonun kuvašarjan näihi musiikkitevokših. Šarjašša on kuin aikuhisilla šamoin ni lapšilla tarkotettuja musiikkirunoelmie.
Oikien Kalevalan tekstit ollah hyvin vaikeita lapšilla ta koululaisilla. Šentäh myö piättimä luuvva šemmosieki runoelmie, kumpasie lapšet helpošti ymmärrettäis, kerto Jevgeni Šorohov. Näin šynnyttih Matka Kalevalah- ta Terveh, Kalevala -mono-oopperat, mit on tarkotettu koululaisilla ta aivan pienillä lapšilla.
Pivošša Jevgeni Šorohov esitti muutomie oopperakappalehie.
Ilačun aikana esitetyt Neuvošto-Karjala -uutiskačahukšen šekä teatteriesitykšien videjokappalehet lisättih tunnelmua. Kanšallisien kanšalaisjärještöjen etuštajat luvettih Kalevalan runoja kreikan, ukrainan, grusian, marin kielellä.