Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Yksi kylä – moni nimie

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Ol’ga Ogneva, Oma mua. № 10, (2018), p. 6-7

Yksi kylä – moni nimie
(Livvi)

Kodžuri da Honganuan kylä on sijoituttu Nuožarven järven rannale. Mollembas kyläs vie kuuluu karjalan kieli, hos rahvastu on jiännyh vai näppine. Kodžurih da Honganual rahvas kävväh kaččomah ennevahnallizii časounazii da karjalazii kodiloi. Ga yhtelläh vähä ken voibi sanuo, kui on roittu kylien nimet. Heliet, mugažat da čomat, ga yhtelläh ellendämättömät Kodžuri da Honganuan kylä, libo Honganalustu ollah tämän kirjutuksen tiemannu.
Honganual talvelgi piäzet ylen hyvin, dorogua pietäh hyväs kunnos talvengi aigua. Matkua Nuožarvespäi Honganual on 10 kilometrii. Kylän agjas dorogu lopeh. Endizeh aigah Nuožarveh Honganualpäi käydih venehel järvie myöte libo jallai troppua myöte.
Ga vuottu on äijy täl kyläl. Muiten gu täs ribzavodu gu ei ollushäi, täs ni kyliä ollus ei. Ribzavodu Nuožarveh gu rodiihes, luajittih dorogat da kai, näit, kylä elävyi. Dačniekkua nygöi on äijy. Nelli hengie on kyläs eläjiä kaikkiedah, sanou Mihail Savin.
Mies tuli tänne 1960-vuozien allus Kalajuakoispäi, naibi da jäi elämäh. Kalajuakoi oli pikkaraine karjalaine kyläine kolmen kilometrin piäs Honganuan kyläspäi. Kylä hävii. Rahvas kävväh sinne vai kalmoile omien piäle.
Nuožarven kalankazvatuszavodu pitkendi Honganuan igälangua. Kyläläzil oli ruaduo. Enämbi 20 vuottu tagaperin hävitetyn zavodan perindökse Honganual jäi vaiku tie. Muiten elos kyläs on ylen tyyni. Sendäh vakkinazen mašinan nähtyy pihale kerras juokseldi Anna Jegorovna Ruhtojeva tiijustamah, ket olemmo da emmogo miäräile susieduakan muadu. Anna Jegorovnagi tuli täh kyläh miehele Kalajuakoispäi enämbi 50 vuottu tagaperin. Ukon kuoltuu kolme vuottu tagaperin inehmine jäi yksin, ga linnaspäi kävväh tiijustamah lapset da bunukat.
Rahvastu ei ole nikedä! Nikedä. Kezäl on. Kezäl on vessel meile. Kezäl rahvastu ainos gul’aijah nečis. Tullah da mennäh. Libo avtolaukkah tullah, sit očeredis kai seizotah nečis. A talvel kahtei menemmö, koppuammo, myöjy Sveta iäre ajau, sanou Anna Jegorovna.
Čomat ennevahnallizet karjalazet taloit Honganual seizotah sellin Nuožarven järvehpäi, očin dorogahpäi, kudai menöy yliči kylän, sen agjassah. Täl Honganuan kylä eruou toizis karjalazis järvikylis. Arhitektoroin V’ačeslav Orfinskoin da Irina Grišinan mieles tämä on myöhäine keksindö, alguudah myö kai koit toinah oldih očin järvehpäi. Olgah kuitahto, ga tämä nivouse ei riko kylän čomuttu.
Vera Savina hyvin mustau taloloin karjalazet nimet. Hänen lapsusaijan kodi, kuspäi lähti miehele, on kaunehembi toizii. Sit ollah puuleikkavuksin čomendetut tuulilavvat da ikkunpielizet da galdari. Kodi on kruasittu maksankarvazekse, čomendukset ollah keldazet. Talvel kodi on tyhjy, nygöi sih tullah vai kezäkse:
Meijän kodi oli Baškiirein.
A nygöi tämä on Markovan, kus elämmö. Sie on Čihvan kodi n’okal, sit Hetin kodi, Bosin kodi, L’akoin, On’n’oin, F’oudoran, Osipan.
Honganuan kylä ei ole ylen vahnu. Sidä ei mainita vahnois, 1500-1600 -vuoziluvun dokumentois. Ga Honganalits-nimine kylä löydyy 1700-vuoziluvun Suurenjavon kartas. Niilöi ammuzii aigoi toinah hyvin mustetah kalmužinrossan karzikkokuuzet. Kuuzien al kyyčistäy pikkaraine ennevahnalline Valasin časounaine. Valasinpäivy ilmazen ijän on olluh Honganuan oma pruazniekku.
Valasinpäivy oli, kezäl Valasinpäivy oli, no kezä-Valasin päivy ei olluh čislovoi, a talvi-Valasin päivy on 24. tuhukuudu. Pruazniekkoi ennevahnas piettih, jo nedälii enne tullah tänne gostih, sit gostitahes nedälin, por’adkua autetah pidiä sie rahvahil, ennevahnas tožo taluttih. Joga kyläs muga oli, mustelou Anna Ruhtojeva. Käveltih kyliä myöte dai meile vie mennyt kezän oli sit mittumat pruazniekat, konsertua piettih da tansiloi piettih. Ainos joga Valassii, kezä-Valassii, naprimer, kezäl nečis pihal tansuittih da pläšittih. Soitettih, garmonistua hyviä oli da. Konzu tulin tänne miehele, ga Valasinpäiviä vaste jo suovattan tansit oldih.

Honganuan oigei nimi

Vakkiessah ei sua sellittiä Honganuan nimie.
Mibo vois olla sen tagan?
Ga Honganuan kylä emmo tiijä, no enne kuito se Lukkarin oli, sie sanottih sie Hongan da en tiijä, kui, sanou Anna Jegorovna.
Mihail Savinan sanoin mugah kylän oigei nimi on Honganalustu. Mindäh on moine nimi pandu, mies ei maltanuh sellittiä:
Himoittas tiijustua, ga ei sua, kuibo tiijustat?
Jo vahnat dedkat-babkat ollah kuolluot dai kai, näetgo, nu. Eihäi ole yksi vuozi da kai nygöi.
Käytös on olluh äijy tämän nimen formua, sanou filolougientiijon doktoru, nimistöntutkii Irma Mullonen. Meijän instituutan paikannimiarhiivas lövvin nimet Honganan kylä, Honganuan kylä, Honganual, Honganalus, Honganova, Honganalustu da muga ielleh. Mindähbo on muga äijy nimie? Rahvas opittih sellittiä nimen, kudai oli tulluh ellendämättömäkse. Honganalustu da Honganalus on toinah moine rahvahan sellitys. Sen tagua on ajatus: hongan al olii kohtu.
Moizii nimii on olemas, niidy toiči sanotah primitiivizikse. Ga enimäl moizet nimet annetah pienembile kohtile, sanommo, peldoloile. Suvi-Karjalas tiijän vaiku yhten tämänmoizen nimen, kudai voinnus roita täh luaduh. Se on Viidan libo Viidanal nimine kylä, kudai on kosken al. Viidan kosken al. Kosken al olii kohtu.

Kedä sanottih Honganakse

Tutkijan mieles Honganuan nimi vois sellittiä toizehgi luaduh:
Honganuan kylä ven’akse Gonganalitsa libo Gonganalitsi.
Lähäl on muudugi samanmostu nimie, kudamien lopus on -itsi libo itsa ven’akse libo -l karjalakse. MikkilМikkelitsi, MaččilМatčelitsi, ZankilZankelitsi. Toinah Honganual da Gonganalitsi, Gonganalitsa vois kuuluo täh joukkoh. Ku kerran ielmainitut kylien nimet on roittu ristikanzan nimis, sit samua alguperiä vois olla Honganual-kylägi, kus tämä -l on suffiksu, kudai liittyy ristikanzan nimeh.
Kylien l-loppuzet nimet vihjatah kylän alguhpanijan nimeh. Sanommo, Mikkilän enzimäzenny eläjänny oli Mikkinimine mies, Maččilan alguhpanijannuMačči. Nämmien kylien nimet on roittu pravoslavnolois miehien nimis. Kenbo oli Honganual-kylän perustai? Kedä kirruttih Honganakse? Vastuau tutkii Irma Mullonen:
Karjalas dai Päivännouzu- Suomes tietäh liigunimi Honkana, kudai on lähtenyh honkalibo honkana-sanas.
Mollembii käytetäh, konzu pagin on suurikazvozes, leveiluuhizes, ga vähäzel köpäkös ristikanzas, hil’l’as ruadolois da ajatuksis. Honkana on moine suuri da hil’l’ahajattelii ristikanzu. Tämä liigunimi on olemas suomelazes dai vepsäläzes nimistös. Vepsäläzil on sugunimi Honghiine, Gongojev ven’akse, da suomelazes sugunimistös Honkanen. Inkeriläzil on sugunimi Honkana. Tämä on vahnu ristikanzua kuvailii itämerensuomelaine liigunimi.

Kodžuri

Honganuan lähimäine susiedu on Kodžuri.
Sit siiriči et aja Nuožarvespäi tulles libo sinne mennes. Kodžuri on kuulužu Pyhän Iivanan časounal, kudai on peittynyh kuuzikkoh Nuožarven rannal. Kodžuri Honganuan jyttyöh ei ole ylen vahnu. Enzimästy kerdua kyliä mainittih Anuksen gubernien kylien da linnoin luvettelos 1750-vuozil. Kodžuringi nimie rahvas ei malteta sellittiä.
Ei ni kielitiedo, nimistötiedo voi putilleh sellittiä tädä nimie, sildy gu sanal kodžuri on karjalan kieles moni merkičysty, sanou tutkii Irma Mullonen. Kodžuri on ravvan valmistukses jiännyh šlakku, järvirudu da ruskei pohjučuuru libo hienot kivyöt. Täs voinnus roita paikannimi. Ga ozutah kummakkahakse nimistön kannalpäi kaččojen, ku sit on vai tämä yksi Kodžuri-sana. Paikannimes pidäs olla sellitysoza, kudai tarkah ozuttas, mis kohtas on pagin. Se pidäs olla mitahto Kodžurimua libo Kodžurirandu, Kodžurijärvi da muga ielleh. Ga on vai Kodžuri. Sit tulou mieleh, ku Nuožarven ymbäristös on äijy mostu kylännimie, kus on vai yksi sana. Net kai on roittu ristikanzoin nimis. Štekki, Ar’koi, Töšši, Lökkö, Plekku, Iudu, da täs joukos voibi olla Kodžurigi. Sit sen pohjannu vois olla sana Kodžuri, kudai kuvailou rupistu, ruves olijua ristikanzua. Kudamal on käit libo rožat ruves. Tämä pädis ristikanzan nimekse sendäh, ku lopus on -ri, kudai on mones ristikanzan nimes. Toivari, Honkari. Samas joukos ongi tämä Kodžuri.

Kodžurin kaimu

Vahnois dokumentois on löydynyh Kodžurin kaimugi.
Jatkau Irma Mullonen:
Vahnois 1600-vuoziluvun ven’ankielizis dokumentois on nimi Pustoš Kočurevskaja.
Vahnu kylä oli hävinnyh, sen tilal 1600-vuozien allus oli tyhjy paikku. Se ei ole Nuožarven rannoil, se on Oniegujärven ymbäristös. Täs nimes on sama kanduKodžuri. Ližäkse konzu ven’akse nimes on -skaja-loppu, moine nimi on roinnuh ristikanzan nimes. Vasiljevskaja, Ivanovskaja, Kočurevskaja.
Toinah Kodžuri tovengi on ristikanzan liigunimi. Irma Mullozen mieles sih vihjuau vie yksi šeikku:
Ihan tämän Kodžurin kylän vieres oli olemas vie toine kylä, sidä vie mustetah, sen paikku vie tunduu.
Sen kylän nimi on Holmu, libo Holman kylä. Nimi on roinnuh ristikanzan nimes. Holmu on töytty. Holmakse sanottih vähämielisty ristikanzua. On toinegi sellitys. Toiči päivännouzusuomelazis murdehis holmu on tyhjänpagizii ristikanzu. Täs mieles tämä Kodžuri sežo vois kuuluo samah joukkoh.
Menetiijä konzu tundemattomat karjalazet miehet azetuttih elämäh nygözeh Kodžurih da Honganual. Kylis vaihtui äijy sugupolvie eläjiä, vai ennevahnallizet karjalazet nimet tännesäh ollah elos mustonnu Kodžurin da Honganuan enzimäzis eläjis.