Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Karjal-vepsäläine čuppu

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Ol’ga Ogneva, Oma mua. № 13, (2018), p. 7

Karjal-vepsäläine čuppu
(Livvi)

Kylien, jogiloin, järvilöin, niittylöin, peldoloin, mečästysda kalastuskohtien nimet äijän midä voijah sanelta kodirannan mennyös aijas. Myö voimmo tiijustua, ket elettih tiä enne meidy, konzu hyö tuldih tänne da min periä, midä ruattih, kunne hävittih. Paikannimiehäi on äijy, net ei muututa, pidäy vai maltua oigieh lugie da ellendiä niidy. Täl kerdua paikannimilöin avul tiijustammo enämbän Iänis- libo Oniegujärven päivännouzurannan mennyös aijas da tämän čupun etnizes histouries.
Nygöi Iänisjärven päivännouzurannal, kunne Puudogangi čuppu kuuluu, eletäh ven’alazet. Ga aigoinah tämä oli kovaliikkehelline randu. Juuri tiä tapahtuttih itämerensuomelazien kosketukset päivännouzusluavilazih kul’tuuru- da kielialal. Vodlajogie myötehäi novgorodalazet siirryttih pohjazeh Vienanmeren rannale da paikannimistö tovestau sen, ku ennevahnas sie on elänyh itämerensuomelastuvepsälästy da karjalastu, sanou nimistöntutkii Jekaterina Zaharova.
Nygözien vepsäläzien eziižät tuldih Oniegujärven päivännouzurannale, nygözen Puudogan da Vodlajärven ymbäristöh keskiaiguaenzimäzen da toizen vuozituhanden rajal jälles Iisusan roindua. Heidy muanitettih sinne hyvät mečästyspaikat. Toizekse, suvespäi pohjazeh heidy ruvettih ahtistamah sluavilazet.
Tämän rannan ven’avundu on alganuh keskiaigua, konzu Oniegujärven päivännouzurannale tuldih enzimäzet novgorodalazet. Ven’avundu tapahtui tämän čupun paikallizien itämerensuomelazien eläjien mentalitietan da kielen vaihtumizen kauti. Paikallizet eläjät paistih kahteh kieleh. Sen tovestetah keskiaigazet kirjutetut dokumentat, jatkau Jekaterina Zaharova.
Vuvven 1563 Oniegujärven viijendeksen verokirjas luvemmo: “Деревня на Медвежье наволоке словёт на Конде наволоке». Деревня на Воронье поле словёт в Варишпалды”. Mollemban kylän nimet täs on kirjutettu ven’akse dai vepsäkse. Samas verokirjas löydyy äijy muudugi vepsälästy libo karjalastu nimieKoskosalma, Kanzanavolok, Rahkoila, Kivassalma, kylä Kuh-niemel. Sanakse, rahvas Vodlajärves ymbäri paistih vepsäkse vie 1500-vuozil.
Tämän čupun itämerensuomelastu alguperiä olijat nimet voibi jagua eri joukkoloih merkičyksen mugah. On olemas muanruado-, kalastus-, faunada floranimistö da muga ielleh. Linduloin da zvierilöin nimitykset paikannimilöis ozutetah mečästyskohtii. Sidä paiči erähis kuvastutah rahvahan mifolougizet nägemykset. On äijy paikannimie, kudamis ollah linduloin nimitykset. Kuulužin niis on kylän nimi Varišpel’da. Nimi on roinnuh kahtes sanasitämerensuomelazes variš da vepsäläzes peld, sellittäy Jekaterina Zaharova.
Livvikse tämä olis Varoipeldo. Mindählienne kylä oli suannuh moizen nimen? Liennego täs olluh toven äijy varoidu? Mene tiijä. Enzimästy kerdua Varišpellon kyliä mainittih vuvven 1563 verokirjois. Silloi kylä oli tyhjy. Jällespäi kylä rubei hil’l’akkazin kazvamah, ga nikonzu ei olluh ylen suuri. Vuvvennu 1905 tiä eli 67 hengie 11 talois. Voinan jälles kylä rubei tyhjenemäh uvvessah, sie elettih vai kolme leskie lapsienke. Jälgimäi Varišpel’da jo hävii elävien kylien joukos. Uuzi elos vahnal tapoksel algavui Vodlajärven kanzallizen puiston avattuu. Kyläs alalleh eläy pappi muatuškanke. Tänne on nostettu uuzi kodi ennevahnallizeh luaduh, huonukset da kylyt, ku rahvas nähtäs, kui ennevahnas elettih kyläläzet. Nygöi Varišpel’dah kävyy äijy turistua Ven’al da ulgomualoilpäi.
Paikannimilöis on muudugi linnun nimie, jatkau Jekaterina Zaharova. Sanommo, Jovčenručei. Täs on itämerensuomelaine sana joučen. Libo kylän nimi Koppalozero. Se on roinnuh koppalo-sanas. Karjalazes kuikku-sanas on roittu Kuikozero, Kuiklahta, Kuikručei da Kuiknavolok. Järven nimi Kukšezero on roinnuh sežo karjalazes sanas kukšoi. Kaloin nimitykset paikannimilöis ozutetah kalastuspaikkoi da tovestetah sen, ku kalastuksel oli suuri sija paikallizien eläjien elokses. Kuulužin kylän nimi, kus on kalan nimitys, on Kuganavolok. Täs on itämerensuomelaine sana kuha. Täh joukkoh kuuluu muudugi paikannimie. Kalaručei, Kalakunda on roittu itämerensuomelazes kala-sanas. Agneiručei, Vagnozero on roittu ahven-, ahn-sanas. Gavgozero da Gavgručeikarjalazes da vepsäläzes haugi-, haug-sanas. Lagnozero da Lagnoručeisežo karjalazes da vepsäläzes lahnu, lahn-sanas.
Vahnat vepsäläzet da karjalazet paikannimet Oniegujärven päivännouzurannal ollah hengis tännesäh, hos karjalastu da vepsälästy nämmil mualoil jo ei ole. Vahnu nimistö ei hävinnyh, sildy gu ven’alazet eläjät ei kerroissah tuldu endizien tilah, ga vähitellen pujoituttih itämerensuomelazien keskeh.
Paikannimilöin pohjal voimmo varmah sanuo: aigoinah täl čupul eli karjalastu da vepsälästy. Tämän rannan eläjät oldih mečästäjät, kalastajat da muanruadajat. Itämerensuomelazien, se karjalazien da vepsäläzien nimilöin äijys on merki sit, ku tiä vuozisadoi rinnakkai rauhas elettih karjalazet, vepsäläzet da ven’alazet. Ga yhtelläh karjalazet da vepsäläzet aijan aloh ven’avuttih, luadi yhtehvevon Jekaterina Zaharova.