VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Klavdija Aleksejeva. Tiedoiniekku

Klavdija Aleksejeva

Tiedoiniekku

Livvi
New written Livvic
Suarnu

Ellettih enne ylen vahnat da köyhät ukko da akku.
Tuli ukol mieleh bohattuo. Häi heityi tiedoiniekakse.
Yöl ukko da akku peitettih bohatan mužikan hevon. Mužikku hebuo eččiy, ga nikui ei lövvä. Sit tiedoiniekku sanou hänel:
Vuota, opin minä tiedoloi.

Ku voizit löydiä, minä sinul hyvän palkan maksazin! sanou bohattu.
Keräi köyhy mužikku huavoh nogikegälehty da lähtiettih hyö bohatan mužikan kel juamua myö, hebuo eččimäh. Astuttih, astuttih da mendih kohti heboh. Hevon ižändy ylen äijäl kiitti tiedoiniekkua, andoi hänel den’gua dai jauhuo. Piästih köyhät ukko da akku elämäh.
Sih aigah suari hävitti kuldazen nimikol’čazen. Häi rubei eččimäh tiedoiniekkua, ken vois auttua. Suaril sanotah:
On moine plieššipiä starikkaine, ylen tiedäi!

Työndi suari troikal starikkastu tuomah. Troiku ajoi karahutti starikan pihah, ga starikku kai pöllästyi, a ku tiijusti, mis on dielo, kaikkineh prostiihes akan kel. Eihäi olluh se starikku ni mi tiedoiniekku, muite vai kielasteli.
Suari sanoi hänel:
Voinnet löydiä minun kol’čazen, bohatut, a et löydänepiä poikki.

Pandih starikkastu hyväh pertih tiedoloi opittelemah. Istuu häi päivän, istuu toizen, ga nimidä piäh ei tule, igävy vai on.
Mindähbo et ni syö, ni juo, kyzytäh hänel suarin käskyläzet, – vai on igävy, vai ristivelli pidäy?
Hos olis, ga ei tiel olis, sanou starikku.
Annettih hänele ristivellekse iččehmoizen plieššipiän. Jälgimäzenny päivänny starikal tuskat jo ei synnytä vaččah, häi sanou ičekseh:
Oh, pliešši, pliešši, jälgimäzii päivii elät kuldazen kol’čazen täh.

Kuuli net sanat hänen ristivelli dai romahtih polvilleh starikkazen edeh:
Misbo sinä tiijustit, ku kol’čazen minä otin?

Uvvessah jalgoih kumardih, sanou:
Eigo vois kui toizin tädä dieluo kiändiä?

Starikkaine otti hänel kol’čazen, syötti sen kanal, a ku vois se kana tundie, katkai oigies siives sulgazen.
Tuli suari, kyzyy:
No, lövvitgo kol’čazen?

Ga tiijustin, kana on syönnyh sinun kol’čazen.
Työttih kanat pihal, starikkaine kerras tunnusti sen kanan. Tapettih kana da löyttih kol’čaine.
Suari piästi starikkazen kodih da andoi hänele seiččie podvodua syömisty da juomistu.
Tuli starikku kodih, ga akku ylen äijäl ihastui da sanoi:
Enämbiä vai nikunne ei liikahutettas, ga pädis eliä.