Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kotkatjärven kierros

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Ol’ga Ogneva, Oma mua. № 19, (2018), p. 7

Kotkatjärven kierros
(Livvi)

Kotkatjärvi on suuri liygiläine kylä Anuksen piiris. Karjalazet eletäh täl čupul sadoi vuozii. Enzikačahtuksel kylän nimi on ylen helpol sellitettävy. On ičestäh selgei, ku Kotkatjärven kylä sai oman nimen järven mugah. Sehäi on sijoitannuhes Kotkatjärven järven rannale. Erähien sellityksien mugah järvi ylähänpäi nähtyy buitegu mustoittau linduukotkua. Yhtelläh nimistöntutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen on tostu mieldy:
Minulegi saneltih, ku järvi sai oman nimen sendäh, ku sen rannoil on olluh kotkien peziä.
Ku järvi mustoittau lendäjiä kotkua. Tämä on rahvahan sellitys.
Kerran tämä on rahvahan sellitys, opimmo vie eččie nimen juurii. Abuh kučuimmo kotkatjärveläzen inehmizen, karjalan kielen opastajan, kiändäjän da runoniekan Zinaida Dubininan. Yhtes hänen kel menimmö kylän agjah, kudamua tutah nimel Salmi.
Minä konzulienne luvin: enne karjalazii tia elettih lappalazet. Sellitetty oli: kannas kahten järven välis. Se on täs, tämä kohtu. Kaččokkua, tämä on salmi, täs on sildu. Tua on Villalan järvi, täs on Kotkatjärven järvi, ozutti Zinaida Dubinina.
Kotkatjärven nimi tovengi on vahnoi saamelazii nimii. Karjalas on monii kymmenii Kotkad-, Kuotkuo-, Kotkue-, Kuotkuva -paikannimilöi.
Kaikkien pohjannu on saamelaine sana, kudai merkiččöy kannastu. Se voibi olla järvien väline kannas libo suoloin väline korgiembi kohtu. Kotkatjärven čuppu on juuri moine. Iče kylä, vahnu karjalaine kylä, kudai mainitah jo 1500-vuoziluvun dokumentois, on sijoitannuhes moizele kannaksele kahten järven välis, tovendau nimistöntutkii Irma Mullonen.

Kus algui Kotk atjärvi

Kotkatjärves ei eroiteta muudu kylän agjua, paiči Salmie.
Vaiku sil on annettu eri nimi. Salmis ollah Kotkatjärven vahnimat puuhizet koit. Tämä on kaikis kaunehin kohtu kyläs.
Täs on kaksi järvieKotkatjärvi i Villal. I salmi yhtistäy nämä järvet. Sildu. A sillal täs ainos piettih pruazniekkoiRastavan, Pedrunpäivän. Kezil pläšittih kaiket yöt.
Minä ajattelen, täl kohtal algui tämä Kotkatjärvi. Täs vetty myö voit piästä sinne dai tänne. I kaikkiele on dorogu avvoi. Kalastua voibi, voibi midätahto ruadua. A sinne Kotkatjärvie jatketah Petroskoilpäi, äijiä on jatkettu. A tännepäi ei jatketa Kotkatjärvie, sanou Zinaida Dubinina.

Toraspoikki olii

Villalanjärven nimi on lähtenyh Villal-kylän nimes.
Ga yhtelläh alguudah myö järvel oli voinnuh olla toine nimi. Pahakse mielekse, se ei jiännyh rahvahan mustoh. Mi koskou Kotkatjärvie, ga se ei ole tämän rannan ainavo saamelaine paikannimi. Jatkau Irma Mullonen:
Moizien joukkoh kuuluu Torasjärvengi kylän nimi.
Kylä on sijoitannuhes Anusjoven varrel da se on poikki virras tämä järvi. Täs nimes on juuri tämä saamelazen sanan merkičyspoikki olii. Järvi on juuri moine. Se hyvin nägyy kartas. Ližäkse voin sanuo, ku moizii Toras-nimilöi on Karjalas monii kymmenii. Kai net ollah poikki verratunnu joven virdah libo mihtahato toizeh suureh kohtah. Net voijah olla poikki mägie, toiči poikki tiedy. Se kerdou sit, ku iče tie on ylen vahnu.

Kotk atjärves ym bäri

Kotkatjärven järvi on ylen suuri.
Sie oli vie Panšu, Tepoiniemen hieru, a kohtas järven tagan oli Hoškil da Gora. A siepäi dorogat lähtiettih meččäh sinne. Sie sežo oli hieruu. No Omel’l’as minä olen olluh. Omel’l’as oli rodn’ua meile. No mama on rodužin Kanzois, Kanzoih olen käynnyh. Sie minun buaboi eli. Ei ole nygöi hieruloi niidy, jatkau paginua Zinaida Dubinina.
Yhtes lähtemmö kierdämäh järvirandua. Enzimäzikse ajammo Tepoiniemeh. Tepoiniemi da Hoškil kačotah toine toizeh Kotkatjärven vasturannoilpäi. Mollembat on vähin-vähäzin muuttumas kogonah duaččukylikse. Mollemban kylän nimet on lähtietty pravoslavnolois miehien nimis. Kylät nimitettih enzimäzien eläjien mugah. Tepoiniemi on sijoitannuhes niemel. Sen algueläjänny on olluh Tepoi-nimine mies, ven’akse Stepan. Hoškinimine mies, ven’akse Osip, on andanuh nimen Hoškilale.

Lumatjärvisaamelazien perindö

Kotkatjärven lähäl on vie yksi pikkaraine karjalaine hieruLumatjärvi.
Tämä on Zinaida Dubininan roindukylä. Lumatjärvigi voi sanuo jo on kogonah muuttunuh duaččukyläkse. Toinah kylän nimi on lähtenyh järven nimes?
Da, tovestau Zinaida Dubinina. Karjalazis kylis on ainos muga. Mittuine on nimi kyläl, moine on järvel. Järvie myö annettih kyläle nimi. Lumatjärvi oli pieni hieru. Yksi uuličču järven myödäh tuone. A sit sie, järven piäs, on oja. Täs, järven tagan, tuas oli minun kodi. Lumatjärvi. Karjalakse se ei ole ni mi. Emmo voi sellittiä sidä. Sen on jätetty enne meidy, ket täs elettih. Nimen. Lumatjärvi.
Irma Mullonen sellittäy Lumatjärven nimen täh luaduh:
Saamelazii nimii voi olla Lumatjärvengi kylän nimi, kudai ven’akse on Lumbozero.
Sit on säilynyh istourielline luja aste. Kudai on karjalan kieles siändölöin mugah umbitavus heikonnu. Toinah sit on pohjannu saamelaine sana, kudai merkiččöy vähilleh samua kui karjalaine da itämerensuomelaine lambi-sana. Lambi on saamekse lombol-sana. Täl nimi vois olla saamelastu alguperiä.

Vahnat nimetpitky elos

Kotkatjärven čupul on muudugi saamelastu nimie.
Monien merkičysty ei vie sua ellendiä da sellittiä. Moizien nimien tagua on pitky elos.
Ližäkse se saamen kieli, kudamua paistih nämmil rannoil konzulienne enzimäzen vuozituhanden allus, oppikkua duumaija, kui pitky aigu sit on kulunuh, sehäi oli loitton nygözis saamen kielis. Se oli kandusaami, se on jo kuolluh kieli. Sen jälles nämmä nimet jovvuttih vepsäläzien käyttöh. Muinazet vepsäläzet on eletty nämmil rannoil. Sen tovestetah eri dokumentat da tiijot. Vaste sen jälles net puututtih karjalan kieleh da muututtih sen siändölöin mugah. Joga kieli muutteli nämmii nimilöi omah luaduh. Nimistöntutkijoil on suuri ruado arvata nämmä arbaitukset.
Kuni nimistöntutkijat arbaillah paikannimilöin arbaituksii, meil pidäy mustua da pidiä hengis oman kodirannan vahnoi nimilöi.