Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Šuihkulähtien elävä vesi

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: Oma mua. № 20, (2018), p. 10

Šuihkulähtien elävä vesi
(Karelian Proper)

Petroskoissa alkau šuihkulähtekauši 1. kešäkuuta. Šilloin avatah Petroskoin šuurin Studenttikavelykujalla olija šuihkulähte šekä muut šuihkulähtiet kaupunkin eri ošissa.
Šuihkulähtien vesivirranleikitkiinnitetäh kačahukšie ta muanitetah tulla lähemmäkši nauttimah vejen voimua. Muissattako tunnettuo šanontua, jottavoipi loputtomašti kaččuo kolmie ilmijyö: tulta, vettä ta tähtitaivašta”? Vesi simvolisoi piilotajuntua, elävyä koštieta, šuurta ta pelottavua voimua. Monešša starinašša šankariloilla taritahelämän vettätahikuoloman vettä”. A Feng Shuin perintehien mukah vesi tietäy ihmisien tuntehie ta vaikuttau ihmisen hyvinvointih.

Šiuhkulähteijen šynty

Enšimmäisie šuihkulähteitä alettih rakentua vielä Muinois-Jegiptissä ta Mesopotamijašša.
Täštä kerrotah antiikin hautakivilöillä olijat kuvat. Alunperin niitä käytettih vain kašviksien ta kukkien kašteluh. Jegiptiläiset rakennettih hetelmäpuutarhoih keinotekosie lampija ta ašetettih niijen kešellä šiuhkulähteitä.
Šamantyyppisie šuihkulähteitä oli käytöššä Mesopotamijašša ta Persijašša. Nämä muat oltih tunnettuja mainijoista ta ihanista puutarhoistah.
Antiikin Roomašša šuihkulähtiet marmoravesialttahineh, veššokšineh, pronšši- ta kullattune koruineh oltih rikkahuon merkkinä. Muiten ei ni voinun olla. Vet’ juuri roomalaiset kekšittih šen ajan paraš vesijohto. Rooman valtakunnašša oli vejen kultti, a roomalaisie kylpylöjä piettih kulttipaikkana. Roomalaiset enšimmäisinä ruvettih käyttämäh šuihkulähteissä pumppuja ta tällä tavoin parannettih tämä mukava ihmiskunnan kekšintö.

Šuihkulähtiet taitehtevokšina

Keškiaikana šuihkulähtiet oltih kaupunkien elämän keškušpaikkana.
Šiitä rahvaš otettih vettä kotitarpehih, šen luona tavattih ta juteltih. Šuihkulähteillä oli erikoisen tärkie rooli manasterien puutarhoissa. Šuihkulähtien virtuaja vesi vaikuttau hyvin meditatijonerojen kehittämiseh, auttau vapauttua mieli šen vallannuista tuntehista ta ajatukšista ta noštua mieleh ajatukšie Jumalašta.
Vähitellen šuihkulähtiet muututtih rikkahuon merkiksi ta äšen taitehtevoksiksi. Šuihkulähteitä korissettih tunnettujen kuvanveistäjien veššokšilla ta paččahilla. Renessanssin aikana Europan šuihkulähtiet oltih kaupunkien ta palattijen helminä. Ušeičči ne oltih arhitektuurikokonaisukšien keškisenä kohtana. Ranškašša peruššettih puistoja, missä oli kokonaisie šuihkulähtesistemija. Parahana esimerkkinä on XVII vuosišuan Versailles’n palatti. Šen alovehella rakennettih šamanaikasešti palatin rakennukšie ta puistojen šuihkulähteitä. Päiväsenkuninkahan (Ludvig XIV) aikana puutarhoissa oli läheš 2 000 šuihkulähtietä, nykyjäh toimiu vain 1 700 niistä, ta oša niistäki pannah toimimah vain Vesimusiikkipäivien aikana. Vejen šuamini puiston altahih oli šuurena proplemana 1600-luvulla. Puiston alla kulki 30 kilometrie tinašta ta valurauvašta luajittuja vesiputkija. Palatin tašakatoilla oli vesišäilijö. Šieltä vesi juoksi painovoimalla alatašolla olijih puutarhoih. Terassien alla oli lisyä vesišäilijöjä. Puiston lähellä olijih lampih rakennettih vejenšiirtojärještelmä, mitä kučuttihPäiväsenkuninkahan jovekši”. Versailles’n suihkulähteitä kaččuos’s’a Petri Šuuri piätti rakentua Petergofih palatti- ta puistokokonaisuš.

Tieto on intuitijon puolella

Vesi oli vetän meijän kantatuattoja omah puoleh tuhanšie vuosie.
Hyö opaššuttih luatimah keinotekosie lampija ta altahie ta šuatih vesitanššimahniissä. Ihmiset on aina tunnettu vejen hyvyä vaikutušta. Vesi viey pois vaivoja, šiännytykšie ta vihua ta antau elinvoimua ta mielen rauhua. Tietomiehet šelvitettih šuihkulähteijen hyvyä vaikutušta: vesipisarat tuuvvah ilmah negatiivisie ionija, kumpaset vaikutetah hyvin ihmisen elimistöh. Liäkärit kučutah šuihkulähtien vesipisaroja vitamiiniloiksi.
Ilmašša on positiivisie ta negatiivisie ionija. Positiivisie ionija on pölytupruissa, niitä levitetäh niise erilaiset konehet ta laittehet, kuten tietokonehet, mikrokiukuat, televisorit. Päivä päivältä positiiviset ionit vähennetäh ihmisien aktivisutta ta voimua. Negatiivisie ionija on ylen äijän vuori- tai meri-ilmašša. Šuihkulähtiet niise rikaššutetah ilmua negatiivisilla ioniloillaliikkuos’s’a ta pörškähtyössä vejenmolekulin rakenneh tuhoutuu ta ilmah piäššäh negatiiviset ionit. Henkitykšen kautti ne piäššäh ihmisen vereh, yhytäh biohimijah reaktijoh ta lisätäh serotoninin tašuo. Serotonini onhyvän mielialanhormoni, kumpani vähentäy stressie ta lisyäy energijua.
Šuihkulähte on paraš keino parantua ilmua kuin šuurešša kaupunkissa, niin ni ruatopaikalla ta koissaki. Tuškinpa šuihkulähtien kekšijät tiijettih, jotta hyö luuvvahElävän vejenlähte. Varmašti tämä tieto torkku piilotajunnašša. Vet’ ei mitänä täššä muajilmašša tapahu šattumalta.