Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Elina Potapova.
Outi-buabua mustellen
Source:
Oma mua. № 22, 2018, p. 8
Elina Potapova
Outi-buabua mustellen
Livvi
New written Livvic
Konzu minä mustelen omua lapsusaigua, mieleh kerras juohtuu vahnu kodi Liete-kyläs da armas buabo, kudai joga päiviä vuotti omii bunukkoi. Mittuzennu ristikanzannu oli minun Outi-buabo?
Minun buabo, Potoin Outi, libo ven’akse Jevdokija Potapova, rodivui vuvvennu 1923 Priäžän piirin Posad-kyläh, kudai oli Hyrsylän lähäl. Grigorii da Vasilisa Agafonovien pereheh kazvanuh Outi lapsusaijas pagizi vaigu karjalakse. Buabal oli nelli vellie da kaksi sizärdy.
Posad-kyläs Outin perehel oli suuri taloi. Ga keviäl vuvvennu 1935 heidy karkoitettih toizeh kyläh Suomen rajua loitombakse. Kuntut-muntut kerättyy buaban pereh lähti elämäh Kleššoilah. Buabale ijäkse jäi mustoh vaigei matku kelirikon aigua. Kleššoilas heile annettih kodi, kuduas enne elettih “kulakat”. Kodvazen mendyy endizet ižändät kiännyttih kodih da Outin perehele pidi muuttua toizeh taloih.
Voinuaijois buabo vähä midä saneli, vikse ei tahtonuh sidä mustella. Suuren Ižänmuallizen voinan jälles vuvvennu 1947 Outi meni miehele Vasilii Potapovale. Enzimäi molodoit elettih Kleššoilas, kudai oli Vasilien roindukylänny. Sit vuvvennu 1950 pereh muutti Priäžän piirin Liete-kyläh (ven’akse Novije Peski), kudai on sijoitannuhes čoman Šotjärven rannale. Vasilii da Outi nostettih sih kyläh kodi, kuduah minä alalleh kävyin lapsennu olles. Buabo da died’oi suadih viizi lastu – Viktor, Ivan, Sergei, Roza da nuorin poigu, minun tuatto – Andrei. Vie kaksi lastu kuoli pienete.
Vuvvennu 1979 syväinvoimattomuoh kuoli died’oi, kai talovus jäi buaban käzil. Hyväkse mielekse avvutettih lapset, pienimäle poijale vaste täydyi 14 vuottu.
Jälgimäzet vuvvet buabo eli omas kois Sergei-poijanke. Toizet lapset perehtyttih da muutettih linnoih. Vahnin Viktorpoigu muutti Siberih, Roza-tytär – Suojärvele, Ivan da Andrei muutettih Petroskoih. Buabo kuoli Suojärves vuvvennu 2011. Hänel oli 87 vuottu.
Karjalazeh pereheh rodivunnuh Outi kodvan aigua ei maltanuh ven’akse. Buabo musteli, kui kerran astui kyliä myö da vastavui ven’alazien naizienke, kuduat ruvettih midälienne kyzymäh hänel. A buabo nimidä ei ellendännyh, vaigu lugi “Terveh teile!, Terveh teile!”. Naizet händy ruvettih nagramah. Minunke buabo pagizi ven’akse, ga minä kuulin hänen paginois “karjalastu koloriittua”. Minun tuatanke, oman poijanke, buabo pagizi vaigu karjalakse. Hyväkse mielekse, buabo da died’oi maltettih opastua omii lapsii karjalan kieleh. Enne školah lähtendiä tuatto da hänen vellekset da sizär nivouse ei maltettu ven’akse.
Putin opastustu buabal ei olluh, häi loppi vaigu kaksi kluassua. Silloi školas opastettih suomen kielel. Outi oli ruadai inehmine da joga ruado lähti hänel käzis. Kodvan aigua häi ruadoi Lieten biržas oksien pilkuajannu.
Buabo ei maltanuh istuo joute. Konzu hänel oli jo piäl 80 vuottu, häi ainos vie pidi ogrodua. Vähästy nuorembannu olles Outi pidi žiivattuagi: kanua, lammastu da lehmiä. Mustan, kui buabo illal kučui liäväh omii lambahii da boššii. Oman emändän iänen kuultuu elätit kerras juostih kodih. Jogahizen elätin kaglas rippui ruskei ribuine, ku net ei sevottas toizih lambahih.
Buabo oli nerokkahannu kezriäjänny. Buaban kois lattieloil oldih hänen käzil kuvotut hurstit. Kylän naizet puaksuh kučuttih händy abuh kangaspuuloi luomah. Lambahien villas Outi niegloi sukkii, kuduat minule ozutettihes čökittäjikse, ga jallois net oldih ylen lämmät. Pahakse mielekse, kangaspuut da kuožali ei säilytty.
Outi musti vahnoi karjalazii taboi da maltoi tiedovoija. Luguloin vuoh häi piästi voimattomii rožas, sivuloinraippavukses da toizis taudilois. Nygöigi rahvas mustellah buabua da kiitetäh avus.
Buabo suvaičči omua muadu da vardoičči luonduo. Järven randua myö astujes häi ainos keräi murduo da butilkučilmuu. Kunnivoija luonduo buabo opasti meidygi, omii bunukkoi.
Outil oli vaigei da monimutkaine elaijan taibaleh, ga häi oli hyväsydämelline da elaijansuvaiččii ristikanzu. Minä ijän kaiken rubien mustelemah da kunnivoimah omua Outi-buabua.