Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Nina Kondratjeva. Seesjärven šävelmie
Nina Kondratjeva
Seesjärven šävelmie
Karelian Proper
New written karelian
Seesjärven luonnonkaunehella rannalla
šijoutuu ikivanha Puatanen kylä .Läpinäkyjäššä veješšä kuvaštuu šinini taivaš , vihrie meččä humisou , a vaikiepiäšyset kallivorannat kummaššutetah .Seesjärvi on kuulusa ei ainuoštah luonnon kaunehuošta , ka i eläjien neroloista .Yli 80 vuotta takaperin peruššetun Seesjärven kuoron artistat šailytetäh iellisien šukupolvien perintehie .Kuoron nimi tahi šen ošanottajien pukujen muoto voit muuttuo , ka laulajien rakkahuš kotimuah jiäy muuttumattomakši .
KUORON ISTORIJAŠTA
Vuotena 1935 Puatanen paikalliset naiset peruššettih ryhmä , kumpani esitti enšimmäisen konsertin oraškuun pruasniekan uattona .Še päivä tuliki kuoron šyntymäpäiväkši .Vuotena 1937 kuoron johtajakši tuli Smolenskin alovehella šyntynyt Georgi Savitski .Ryhmän artistat moničči esiinnyttih Karjalašša šekä ihaššutettih laulannalla kaččojie Šuomešša ta Šakšan demokrattisešša tašavallašša .
Vuotena 1957 kuoron ošanottajat esiinnyttih IV muajilman nuorison ta opaštujien festivalissa .Kuoro ošallistu ni Karjalan taitodekadiloih Moskovašša .Niin , vuotena 1951 Karjalan taitodekadin aikana Čaikovskin konserttišalissa Mečän piirileikki-nimistä tanššie artistat näytettih uuvveštah nellä kertua peräkkäh .Loittosešta karjalaisešta kyläštä tulluilla ujoloilla tyttölöillä räpytettih Moskovan parahissa konserttišaliloissa .
Vaikieh šovanjälkiseh aikah kaččomatta kuoron ošallistujat löyvettih voimua ta aikua mielihommah .A vet laulajien piti ruatuaki ta šen lisäkši monella heistä oli perehie .
Vuotena 1951 joukolla oli myönnetty kanšallisen kuoron arvonimi .A vuuvvešta 2000 alkuan kuoro kantau Georgi Savitskin nimie .Georgi Vasiljevič ohjasi kuoruo 1970 vuoteh šuaten .Miehen anšijot on merkitty kahella kunnivomerkillä .
Georgi Savitski ei ollun Seesjärven kantaeläjänä , ka hiän kiinnoštu laulujen esiintymisen Seesjärven tapah šekä šuatto šäilyttyä šitä .Hiän keräsi vanhoja karjalaisie lauluja šekä ičeki kekši uušie šävelmie ta runoja .
KOTIMUAN IHAILIJAT
Seesjärven mua anto šen eläjillä äijän neroja .Hyö lauletah , tanššitah ta niin herkäšti tunnetah oman luonnon kaunehutta , jotta kekšitäh šitä ylistäjie lauluja .Kuoron monet artistat kehitetäh ryhmän ohjelmistuo .
Esimerkiksi , paikallini eläjä ta kuoron ošanottaja Lidija Vasiljevna Jukkina oli kekšin monta lauluo kuoruo varoin .Šamoin hiän kiänti karjalakši kuulusan Karjala-laulun .
Seesjärven kanšallisen kuoron vanhin ošallistuja ta haitarinšoittaja Vladimir Ivanovič Grigorjev monta vuotta oli Puatanen kulttuuritalon johtajana .Hiän rikaššutti ryhmän ohjelmistuo ičenkekšimillä lauluilla .
Puatanen keškikoulun opaštaja Valerija Jevgenjevna Grigorjeva opaštau karjalan kieltä lapšilla ta huolellisešti šäilyttäy kotimuan perintyö .Vuotena 2008 hiän valmisti Lidija Vasiljevna Jukkinan runojen kokoelman naisen 80-vuotisjuhlan kunnivokši .Valerija Grigorjeva ičeki rikaššuttau kuoron ohjelmistuo .
Aleksandra Bogdanova jo monta vuotta on Seesjärven kuoron artistana šekä kekšiy musiikie ta runoja omua ryhmyä varoin .
Kotimuan kaunehuošta kiinnoštunuot eläjät ylissetäh omua rakkahutta Seesjärveh .Milma ihaššuttau , jotta nerokkahien kuoronošanottajien monet laulut on esitetty karjalan kielellä .Nykyjäh , konša karjalaini pakina kuuluu oikein harvoin , še on erityisen tärkietä .
Kuoron laulajat ašnitah šuurta kunnivuo , vet hyö ei ainuoštah šailytetä perintehie , ka rikaššutetah niitä .
PERINTEHIE ŠÄILYTTÄEN
Niin mukava on kaččuo kuulusua Rakkahuš ta kyyhkyset -elokuvua ta nähä šiinä muanmiehien näköjä .Filmi kuvattih Karhumäješšä vuotena 1984 ta Seesjärven kuoron artistat niise ošallissuttih šiih .Valitettavašti monet laulajat jo jätettih tämä muajilma , ka tuttuja näköjä kaččuon milma aina valtuau ilo ta ylpevyš omien kyläläisien puolešta .
Šen lisäkši Seesjärven kanšallini kuoro ta Seesjärvifolkloriryhmä elvytetäh rahvahan pruasniekkoja .Ikivanhoista ajoista nuapurikylissä eläjät seesjärviläiset nuoret piettih hyvie välijä .Perintehen mukah , joka pravoslavnoina pruasniekkana oli tapana keräytyö missänih kyläššä .Niin , Puataneh vierašta tuli Miikkulanpäivänä (22.oraškuuta ), Prokkol’ah – Stroiččana , Laasarissa juhlittih Il’l’anpäivyä (2.elokuuta ), Pogostašša – Marja-Makovein päivyä (14.elokuuta ), a Sellinkyläššä – Toista Spuassuo (19.elokuuta ).Nykyjähki Seesjärven kuoron ošallistujien anšijošta vanhat kyläpruasniekat ihaššutetah kaččojie ta annetah kašvajalla šukupolvella mahollisuš tuttavuštuo ta mieltyö kotimuan istorijah ta kulttuurih .
Seesjärven šävelmie
Karelian Proper
New written karelian