Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Ankhimova, Anna.
Veneh on ristikanzan kul’tuuran oza
Source:
Oma mua. № 47, 2018, p. 9
Ankhimova, Anna
Veneh on ristikanzan kul’tuuran oza
Livvi
New written Livvic
Vie oraskuun puolivälis Baltiekkumeren-suomelazien kanzoin liitto sai abuden’gua Karjalan tazavallan b’udžietaspäi Veneh, kudai on luadinuh kanzukunnan! -projektan todevuttamizeh.
Nygöi tämän projektan todevuttamine lopui. Projektan hantuzis oli äijy eriluadustu piduo – master-kluassua, vastavundua, ekskursiedu da muudu. Projektan piätavoittehennu da tuloksennu on veps’anka-venehen srojindu. Uvven venehen prototiipannu on Leningruadan alovehelpäi tuodu kuuttiveneh, kudai tänäpäi on ruokos Kižin muzeis. Enne sil venehel sovveltih Ojat’-jogie myöte. Venehien sroindu on muinazii elintaboi.
– Nygöi nuoret ei ellendetä, ku puu- libo tuohiveneh oli eziižien ajonevvonnu da elättäjänny, sanou Baltiekkumeren-suomelazien kanzoin liiton piälikkö Anna Anhimova.
Tämän projektan piätavoittehennu on kinnittiä nuorižon da kylän eläjien huomivuo kalastukseh, venehien srojindah da merenkulguh.
– Nygöi Ven’al ei opasteta ammattimiehii, kuduat maltetah merenkulguhistouriedu. Projektan idei rodih vuvvennu 2014 kuvatus dokumentufil’mas “Sel’ktas vedes kala kokib”, kudai luajittih Vepsän kul’tursebr -liiton da Karjalan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kannatuksel, sanoi Anna.
– Venehen meijän projektah niškoi sroji tundiettu Karjalas venehien muasteri da Petroskoin valdivonyliopiston venehsrojindan laboratourien johtai Taras Nikolajevič T’upko, jatkoi inehmine.
Venehsrojindan laboratourii ruadau vuvves 2008 algajen. Täkse päiviä Taras T’upko luadi enämbän kymmendy venehty. Miehen abuniekoinnu ollah opastujat.
Miehen sanoin mugah, heil ei ole tavoitehtu luadie äijiä venehty: “Meijän piätavoittehennu on säilyttiä venehsrojindan perindölöi da andua tiedoloi tulieloile sugupolviloile. Kanzallizeh kul’tuurah kuuluta ei vaiku pajot, kuožalit da värtinät. Nygöi on nuordu, kuduadu kiinnostuttau venehsrojimine omin käzin”.
Vepsäläzet eletäh Karjalan tazavallas, Leningruadan da Voulogdan alovehil. Tiedomiehet tutkitah vepsäläzien kalastamizen perindyö da venehien srojinduperindyö jo mondu vuottu. Veneh, kudai on luadinuh kanzukunnan! -projektua todevutah Onieganrannikon da Karhumäen piirilöis da Petroskois. Projektah yhtytäh kyläläzet, niilöin joukos on enämbi 75% lastu da nuorižuo.
Uuzi veneh laskietah vezil vuvvennu 2019 keviäl, a elokuus se yhtyy Kižin reguattu -kilbah.
Projektu on loppenuh, ga venehsrojindulaboratouries ruvetah iellehgi elvyttämäh vepsälästy venehsrojindua. Taras T’upkon sanoin mugah, laboratouries jo ruvettih srojimah uuttu veps’anka-venehty. Sen jälles srojitut venehet annetah vepsäläzien kylien – Kalagen, Šoutjärven da Šokšan – školih.