VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Uljana Tikkanen. Musiikin parentava voima

Uljana Tikkanen

Musiikin parentava voima

Karelian Proper
New written karelian
Musiikki on energijan ta voiman loppumatoin lähteh, še vaikuttau joka ihmiseh, terveheh ta läsijäh. Miteinpä musiikkikappalehet, šoittimet, tyylit vaikutetah ihmisih? Näitä kyšymykšie ajatellah tutkijat koko muajilmašša. Muinaisajoista alkuan rahvaš huomattih musiikin parentavie ominaisukšie. Jo 1800-luvulla musiikkie ruvettih käyttämäh liäkinnäššä. Nykyjäh šuoritetah äijän tutkimukšie tällä alalla ta on tovissettu, jotta musiikilla on parentava voima.
Petroskoissa tunnettu muusikko, monilla šoittimilla taitaja šoittaja, Karjalan anšijoitunut artista Sergei Stangrit jo enemmän 20 vuotta on ruatan musiikkiterapijan alalla. Nyt musikantti valmisti kirjan musiikkiterapijaštaHetkien musiikki. Harjottelijan musiikkiterapeftin kokemušta”. Tämä oli pitälti vuotettu kirja. Vet ihmisie, ket šuatetah käyttyä musiikkiterapijua on hyvin vähän, a lapšie ta aikuhisie, kellä tämä metodiikka vois auttua, on tuhanšie.
Sergei Jakovlevičin kirja esitettih Petroskoin valtijonyliopiston kirjaštošša. Presentatijoh tultih muusikon opaštujat Džins-Kantele-etnoryhmäštä ta invaliidilapšet, kumpaset käyväh Stangrit-keškukšeh ta parennetah tervehyttä musiikkiterapijan avulla, šekä šoittajan yštävät ta kollegat.
Kirjan esittelyššä oli kertomukšie ta muisselmie. Niin Oleg Junilainen, Petroskoin lapšien 2. poliklinikan piäliäkäri, šaneli:
Oli vuosi 1996, še oli vaikie aika liäkintäalallaki, ei ollun rahua.
Ka šiih aikah meilä oli enemmän vapautta ta meilä oli mahollisuš ičen luatie piätökšie. Še oli tärkeintä. Myö aina ajattelima, mitein auttua lapšie, kumpasilla on vaikeita tautija. Ajatellešša šynty ideja avata liäkintä-, psihologi- ta logopedikeškuš ta kuččuo šiih eri alan asientuntijie. Keškukšešša myö rupesima pitämäh tanššiterapijua, teatteriharjotteluja ta mie pitälti ajattelin, mi musiikkilaji valita ta millä šoittimilla opaštua lapšie šoittamah. Milma miellytti kantelen šoitto ta mie ajattelin, eikö še šopis? Šen lisäkši šoittamini kantelen kielillä hyvin kehittäis lapšien šormien ruatuo. Niin mie kučuin Sergei Stangritin poliklinikkah pitämäh musiikkiterapijan tuntija. Šen terapijan tulokšet melkein heti tultih näkyvih. Lapšien kera ruattih liäkärit, opaštajat, muusikko, teatteripedagogi ta horeografi.
Tämä tapahtu 22 vuotta takaperin. Ta vaikka poliklinikašša keškuš enämpi ei toimi, ka vuosien mittah uuši liäkintäala kehitty ta šiinä ilmešty monta erikoiskeinoja. Lapšie miellytetäh harjottelut ta heijän vanhemmat ollah onnelliset, jotta lapšien tervehyš parenou.
Miun tytär aina hyvällä mielin lähtöy oppituntiloilla Stangrit-keškukšeh. Hiän voipi valita, millä šoittimella hiän rupieu šoittamah tällä kertua. Meilä pietäh yksityistuntija, kumpasih tyttäreni kera tulemma mie ta miun mieš. Harjotukšien aikana Sergei Jakovlevič kuččuu meitäki šoittamah. Myö olemma oikein kiitolliset kaikešta, mitä hiän luatiu meijän lapšie varoin, kerto yhen tytön muamo.
Hetkien musiikki -kirjašša Stangrit kertou hänen kehittämäštä musiikkiterapijan metodiikašta. Kirja on ainutluatuni, vet musiikkiterapija on vašta kehitykšen kynnykšellä ta šiitä vähä ken tietäy.
Musiikkiterapijašša tärkeintä on tuntie hetkijä, mit tapahutah elämäššä, šuhtehissa ta olla kiitollisena niistä. Esimerkiksi, nyt mie kiitän teitä kaikkie, jotta tulija tänne. Myö emmä voi ohjata aikua, ka myö voimma, esimerkiksi, luuvva musiikkie, olla tapahtumien luatijina, iččien ta toisien kehittäjinä. Toisin šanoin myö voimma elyä. Še on tärkein ajatuš, kumpasešta mie kirjutan kirjašša ta kumpasešta kerron opaštujilla, kerto Sergei Jakovlevič.
Pakinojen ta onnittelujen lisäkši kirjan presentatijošša oli esittelyjäki. Džins-Kanteleetnoryhmän artistat šoitettih kantelella. Šen lisäkši lavalla rohkiešti nouštih ni Stangritkeškukšen opaštujaterikoiset lapšet, toisien lisäkši ni autistitta šoitettih musiikkikappalehie oman opaštajan kera. Nämä kappalehet oltih pienet, vain ilman niitä ei olis šitä musiikkie. Jotta kappaleh onnistuisi, joka nuotti, lyhyin ta pieninki, on tärkie, šamoin kuin ni jokahini lapši koko elämäššä.