Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Heimpäiväd Estinmal

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Heini Rostkova, Kodima. № 11, (2018), p. 4

Heimpäiväd Estinmal
(Vepsian)

Heimpäiväd Estinmal tehtas redukun lopus enamba 80 vot. Sihe ühtneba suomalaiž-ugrilaižed rahvahad Suomespäi, Vengriaspäi da Venäman valdkundoišpäi. Täl vodel Karjalaspäi Heimpäivile läksi kahesa mestkarjalaižed Tatjana Klejerova, Natalja Antonova, Inga Gurilova, Ol’ga Melentjeva, suomalaine Arto Rinne, vepsläine Galina Baburova, lüdilaižid eziti Sergei Melentjev da komi-perm’ak Svetlana Kol’čurina. Piterin agjan vepsläižid eziti Nadežda Lukina. Edel heid muzikaližel festivalil, mitte mugažo mäni Heimpäividen aigan, oli meiden vepsläineNoid-grupp. Heimpäiväd abutaba libutada rahvahan ičetundmust, tehta kosketusid toižiden suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ezitajideke, pagišta ičeze rahvahiden jügedusiš da starinoita ičeze satusid kul’turan kaičendas da kehitoitandas. Nenil päivil mäneba erazvuiččed azjtegod, miččil rahvahad voiba vastatas da diskutiruida melentartuižid heiden täht küzundoid. Erasiš niišpäi starinoičen ičein kirjuteses.

IČENAIŽUDEN 100 VOT
Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ičenaižuden 100 vot-konferencii mäni Estinman Tartu-lidnas.
Konferencijale tuliba istorijan tundijad, tedomehed erazvuiččiš Venäman suomalaiž-ugrilaižiš valdkundoišpäi da verhiš maišpäiSuomespäi i Vengriaspäi. Konferencijan nimes nägub sen pätem. Ozutesikš, professor, istorialižiden tedoiden doktor Pekka Kauppala Helsinkišpäi starinoiči siš, kut sündui ripmatoi Suomen ma, a Ago Pajur, Estinman istorijan kafedran docent Tartun universitetaspäi pagiži kut Estinma sai ičenaižuden. Melentartuine ezituz oli Budapeštan universitetan opendajal Andres Bereckil azjtegoiš, miččed mäniba Vengrias 1917. – 1920.-vozil, da Trianonskijas kožmuses i sen jäl’giš Vengrian täht. Venäman suomalaiž-ugrilaižiden valdkundoiden ezitajadžo starinoičiba siš, kut nenil vozil valdkundad napriba sada avtonomijoid. Karjalaspäi dokladadKarjalan avtonomijan tegemine 1918. – 1920.-vozil: südäinda irdpol’politižid faktoradeziti Jurii Kilin, Petroskoin universitetan professor, istorialižiden tedoiden doktor. Ezitusiden jäl’ghe kundlijad voiba tehta ičeze küzundoid ezitajile. Küzundoid oli äi, tem oli melentartuine ristituile. Ezitajad andoiba ičeze arvostelendoid männuzile aigtegoile.

ČOMA SETOMAA
Setomaanece om seto-rahvahan elotaho.
Nece taho om jagetud kahtel valdkundalVenämal da Estinmal. Vodespäi 2018 Setomaa Estinman poles om ühtenzoittud ühthe volostihe. Jäl’gmäižen rahvahan kirjutamižen mödhe Estinmas eläb läz 12500 mest, kudambad el’gendaba seton kel’t. Heišpäi 3500 eläb Setomaa-volostiš, toižedtoižil Estinman tahoil. Läz 200 mest eläb Venäman Pskovan agjan Pečorin rajonas. Pečori kuctas seto-rahvahan pälidnaks. Estinmanžo kaikid surembad setorahvahan küläd oma Värska, Obinica, Meremäe, Mikitamäe da Saatse. Kahtes niišpäi ozastui oleskelda konferencijan ühtnikoile.
Nügüd’ Obinicas eläb 135 mest. Kacmata sihe, niken eläjišpäi ei meleta-ki ajada elämaha toižehe tahoze. Obinican eläjad armastaba ičeze kodiküläd, navediba ičeze radod. Heil om kaik hüvän elon täht. Obinicas om ičeze atelje, kus ombeltas rahvahaližed södod. Mugažo sigä tehtas suomalaiž-ugrilaižid ozutelusid, teatraližid ezitusid da pidätas seto-rahvahan hobedaižiden čomitesiden tegemižen mastar’-klassoid. Atelje sijadase školan toižel žirul, toižiš honusiš om kirjišt, sauna da sportzal. Erased honused om anttud biznesan täht. Azj om siš, miše penikaižes Obinica-küläs tehtas ekopampersoid lapsiden täht. Ned mödas eskai Internetas da oigetas toižihe maihe. Vodes Obinisas oleskeleb läz 10000 turistad!
Värska om toine külä, kus mugažo oli oza olda konferencijale tulnuzile ristituile. 1960.-voziden lopus sil tahol avaitihe mineraližen veden lähte. Sikš vodel 1971 necil tahol zavottihe sauda sur’ sanatorii da Veden Kuskuz i akvapark.
Rahvahan ičetundmusen vahvištoišoitandan da kaičendan täht setu sädi ičeze kunigahuden, miččes om eskai kunigaz. Kunigahuz’ om tehtud projektan mödhe. No nece projekt ei ole vänd. Kunigaz valitas kerdan vodes, hän tarjoičeb ičeze programman man kehitoitandan täht. Mugažo om äi toižid čudokahid azjoid setu-rahvahal. Ozutesikš, heiden pajo, niid nimitadasleeloks”, putui JUNESKO:n kul’turan jäl’gestusen lugetišhe.
Setumaa adivoičeti ičeze tradicionaližil sömižil da ihastoiti konferencijan ühtnikoid setu-rahvahan pajoil da karguil.

NÜGÜDLÄINE MUZEI TARTU-LIDNAS
Käveli Jumal madme.
Nägišti Hän akan, kudamb radoi mal. Jumal küzui akal ted. Ak ei heitänd radod, jaugal ozuti ten. Sid’ Jumal nägišti radajan mužikan. Jumal küzui mužikal ten. Ištkamoiš, pipkutagam”, – sanui mužik. Pipkutamas mužik ozuti ten. Siš aigaspäi mužikal kaiken om aig miše pipkutada, a akale kaiken pidab rata” – mugošt mul’tikad voib kacta Tartun muzejas. Mul’tfil’m tehtihe vepsläižen sarnan mödhe. Vepsläižed muzejas om ezitadud kasken tegemižel. Ak keradab oksaižid kaskel, a uk necil aigal ištuihe pipkutamha. Kaikutte zal Tartun muzejas om omištadud erazvuiččile rahvahiden gruppoile. Muga, Baltianmerensuomalaižiden rahvahiden zalas vepsläižidenke ühtes om ezitadud karjalaižed, suomalaižed, estilaižed, ižorad, livad da vod’jalaižed. Muzejas om kül’betiden da pertiden sured maketad, radkaluiden da sädoiden ozutelused. Kül’betiš voib ištta laučal, a elopertiš kulištada, kut päčiš räzaidaba haugod, kut koraidaba magates pertin emäg da ižand, nägištada mitte söm heil om vaumitud stolal. Mugoižes muzejas sinä Konferencijan ühtnikad vastusel Tartu-lidnan pämehenke putud kuti todesižehe rahvahiden ezitajiden eloho. Sigä om melentartušt kut aigvoččile, muga lapsile-ki. Mugažo suril seinlaudoil muzejas om Keliden pu. Kaikutte tahtnik voib tedištada enamba erazvuiččiden keliden polhe da eskai kulištada, kut üks’ sana kuleb erazvuiččil kelil.
Tartun rahvahaližen muzejan uz’ sauvotez tehtihe kaks’ vot tagaze. Nece om sur’kulu pert’, mitte kävutadas erazvuiččeks: sigä om konferenczal vai zal teatraližiden ezitusiden täht, om muzikzal, muzejan lauk.

SUOMALAIŽ-UGRILAIŽEN MIRUN PÄLIDNAD
Vodel 2013 Suomalaižugrilaižiden rahvahiden norišton associacii tegi projektan, miččen mödhe kaikuččel vodel suomalaižugrilaižed tahod sabakul’turan pälidn”- statusan.
Necen projektan pätegendan om ühtenzoitta suomalaiž-ugrilaižid rahvahid, vahvištoitta heiden kosketusid da libutada ristituil rahvahališt ičetundmust.
Suomalaiž-ugrilaižen kul’turan pälidn valitas konkursan mödhe. Vides vodes niil oliba Bigi (Udmurtijan valdkund), Obinica (Estinma), Vesprem (Vengria), Voknavolok (Karjala). 2019. voden pälidnaks valitihe Šorun’ža (Marii-El-valdkund). Marijcad starinoičiba vähäižen konferencijan ühtnikoile, kut vaumičesoiš necikš vodeks, miččed azjtegod mäneba sen aigan. Oli sanutud mugažo, miše vägestuz konkursas sünduti suren melentartusen Šorun’žan eläjil, surel tahtol ühtneba kul’turprogramman vaumičendaha.

TARBHAIŽED IŠTUNDAD
Värska-küläs mäni Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kongressan keskkonferencii.
Sen nimi oliSuomalaižugrilaižed keled. Parahimad satused”. Konferencijal pagištihe, miše kaik keled mirus oma tarbhaižed, kacmata sihe, om-ik äi vai vähä niil pagižijoid. Kelen kaičendan tem om ezmäižel sijal. Ilma sita ei tarbiž pagišta-ki toižiš azjoiš”, – sanui suomalaižugrilaižiden rahvahiden tundii, professor Janoš Pustai. Kaikiden jügedusiden pohjal om kodikelen tedo. Hot’ äjan starinoičem, kut hüvin eläb setu vai Kihnun eläjad (Kihnusar’ Baltian meres, Estinma), ka kodikelen kaičend om mugažo neniden rahvahiden päjügeduz. Nene keled sulaba susedoiden surembihe kelihe. I neniden rahvahiden pätegendan om kaita eläbad kel’t. Pidäba vastust kodikelen kaičendas lapsiden kazvatajad, voiba vajehtada situacijad. Komivaldkund om hüvä ozutez heilesigä tehtas perehiden klubad, kus aigvoččed da lapsed pagižiba kodikelil. Čomad kel’pezad oma toižiš-ki suomalaižugrilaižiš valdkundoiš. Ičeze satusil kodikeliden kaičendas jagatihe sekcijasKodikeliden kaičend”.
Paiči necidä sekcijad kehui rad toižil-ki ištundoil – ”Kul’turan jäl’gestusen küzundad”, ”Nügüdläižed tehnologijad da joukvestišt”, ”Demografižed da migracionižed processad”.

Suomalaiž-ugrilaižid rahvahid om äi, a jügedused heil oma ühtejiččed. Ozutesikš, radio- da TV-paginad rahvahaližil kelil mäneba efiras päiväl, konz ristutud oma völ radol, sijaližid uzištoid kacta ei ole kaikil tahtnikoil nügüdläižiden tarelkoiden tagut, äjiš küliš ei ole Internetad vai sil om lujas huba signal, kodikeliden urokad školiš mäneba ei openduzsistemas, a vaiše fakul’tativan, küliš ei ole radod, sikš nored ajaba elämaha lidnoihe. Heimpäivädnece ei ole vaiše voimuz pagišta ühtejiččiš problemoiš, no om voimuzki löuta niile ühthižel vägel pätandoid.