Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Sügüz’lebupäiväd etnolagiriš

Corpus: New-writing language

New written Veps,

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 11, (2018), p. 8


Sügüz’lebupäiväd etnolagiriš
(Veps)

Täl vodel jo koumanden kerdan Petroskoiš mäni etnokul’turine lager’Noriden vastuz Karjalan mal”. Sen tegijad oma Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstv, Petroskoin universitet da Valdkundaline lapsiden da norišton turizman keskuz. Lagerin rad zavodihe 6. kül’mkud da lopihe 10. kül’mkud.

Täl kerdal lagerin rad oli tehtud toižin, mi ende. Tobjimalaz sidä vedetihe kezal, no täl vodel se mäni kül’mkun augotišes. Ičeze sügüz’lebupäiväd openikad mänetiba Petroskoiš. Lagerin teman oliRahvahaližed vändod”. Lapsed saiba äi tedoid suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden vändoiden da ilotusiden polhe. Paiči openduzprogrammad lagerin ühtnikoil oli melentartuine kul’turprogramm. Heiden täht tehtihe erazvuiččid mastar’-klassoid, vastusid erazvuiččidenke ansamblidenke, matkoid Karjalan külidme.
Openduzprogramman nimi oliKodikeliden škol”. Täl vodel lapsid jagatihe kudehe gruppaha. Nene oliba suomen kelen grupp, vepsän kelen grupp da nel’l’ karjalan kelen gruppad. Tobjimalaz opetihe vaiše kaks’ karjalan kelen päpaginad, no nügüd’ sihe ližatihe lüdin da Tverin karjalan kelen paginoid. Tverin paginad openziba lapsed Jaroslavl’-lidnaspäi. Om hüvä, miše täl kerdal lagerihe tuliba lapsed toižes regionaspäi. Pidab sanuda, miše opendamha vepsän kel’t tuli koume neičukašt: Marina Mališeva i Marina Sokolova Kalagespäi da Alina Čirkova Šokšun školaspäi. Neičukaižed opendasoiš kahesandes da ühesandes klassoiš. Vepsän kelen urokoil neičukaižed kacuiba fil’moid vepsläižiden polhe, lugiba da kändiba tekstoid vepsläižiden ilotusiš, openziba uzid sanoid, vändiba rahvahaližihe vändoihe da tegiba vepsläižid tätüižid kanghaspäi. Loppraznikaks vaumičiba ezitusen, miččes ozutiba kaikile vepsläižid rahvahaližid lugetišid.
Kul’turprogrammaha mülüiba ekskursijad Karjalan Rahvahaližehe muzejaha daKiži-muzejaha Kantelen pert’he. Mugažo lapsed ajoiba Šoutjärven muzejaha da Karjalan kelen pert’he, mitte om Vedlozeros. Lagerin ühtnikad vastsiheToive-ansambl’anke, kävuiba rahvahaližehe teatraha daPeriodika-paindištoho. Pidab sanuda, miše mugoine programm andoi lapsile hüvän voimusen tundištadas suomalaižugrilaižiden rahvahiden kul’turaha.
Nelläs päiväs lapsed tedištiba enamba ičeze rahvahan kul’turas, vändoiš da toižiš ilotusiš, a loppraznikaks vaumičiba melentartuižid ezitusid. Suomen da livin karjalan kelen grupp pajatiba pajoid da kargaižiba, lüdilaižed ozutiba vanhansormuz’-vändon, karjalaižed starinoičiba rahvahan küükkä-vändon polhe da ozutiba, kut väta sihe, vepsläižed lugiba lugetišid, a Tverin karjalaižed pajatiba nügüd’aigaližen lapsen pajon. Programman lop’pala oli melentartuine da ilokaz. Lapsed tedištiba äjan heimrahvahiden ilotusiden polhe da muite hüvin mänetiba aigad. Kaikile lagerin ühtnikoile lahjoitihe muštlahjoid da sertifikatoid.
Lagerin rad lopihe, lapsed ajoiba kodihe, no nene lebupäivad jäba heiden muštho pit’kha. Lagerin ühtnikad starinoičiba, miše lagerin rad tuli heile mel’he, oli lujas melentartuine programm. Jogahine ühtnik sanui, miše toižel vodel möst tuleb lagerihe, ved’ paiči uzid tedoid saiba uzid sebranikoid da tundmusid. A midä völ pidab lapsile?