Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

”Vepsläine pätnič”

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Heini Rostkova, Kodima. № 12, (2018), p. 1, 3

”Vepsläine pätnič”
(Vepsian)

Karjalan vepsläižiden, karjalaižiden da suomalaižiden mediakeskuz jatktab ičeze radod. Tal’vkun augotišes, kut oli planoiš-ki, estafetan tehta sömižen vaumičendan mastar’-klass saiba vepsläižed. Vepsläižed aktivistad, ”Periodika-paindišton radnikad Irina Sotnikova da Galina Baburova tarjoičiba adivoile vaumitada haudutadud nagrišt, maidkislid da voikürzid.

Tahtnikoid ühtneda mastar’-klassaha oli äi. Heiden keskes oliba kut vepsläižed, muga i toižed tahtnikad, Petroskoin eläjad, kudambil om melentartuz’ rahvahaližehe sömižehe. Nagriž om popul’arine sömine vepsläižil. Sidä södihe äjan, päazjan siloi, konz kartohk völ ei ole todud Venämale. Nagrišt haudutadihe, kuivatihe, keittihe sišpäi pudrod. Maidkislid vepsläižed vaumičiba kut znamasižil päivil, muga muupäivil-ki. A kürzad kaiken oma olnuded popul’arižen sömižen vepsläižil da karjalaižil. Niid voib söda miččen taht südäimenke, no paksumba kaiked vepsläižed paštoiba kürzid tauknanke. Mi mahtokahamb oli emäg, se hoikemba läksi hänel kürz.
Kaik taritud sömižed oma kebnäd vaumičendan täht. No mugažo om tärged se, miše ned oma tarbhaižed tervhuden täht, täuttud vitaminoil da reskad. Niid vaumitadihe ilma solata da saharata. Sanuda tot, mastar’-klassan ühtnikad ližaziba vähäižen solad da saharad sömižehe magun täht, sikš ku , nügüdläižed ristitud, jo harjenim sömha solakast da magedad. Mastar’-klassan aigan ühtnikad johtutiba, midä heiden kanzoiš vaumitadas tradicionaližiš sömižišpäi, jagatihe ičeze receptoiden peitusil da mahtoil.
Mastar’-klassan jäl’ghe, jo tradicijan mödhe, mänimelekaz pätnič”, kus lugetihe penikaižid lekcijoid Karjalan igähižiden rahvahiden kul’turas da keles. Täl kerdal lekcijoiden lugijoin oliba Aleksei Cikarev, Irma Mullonen, Natalja Antonova, Jevgenii Fotejev da Ol’ga Gokkojeva.
Aleksei Cikarev starinoiči min täht pidetas kodikelen voz’, kuspäi sadas dengoid sen tegemižele da äjak, miččid melentartuižid projektoid da azjtegoid kodikelen kaičendan täht om toižiš maiš i miččid voižimottaičelemoi.
Ol’ga Gokkojeva radab Karjalan kelen kodiš, hän starinoiči, mi ometnostress”. A karjalaine aktivist Natalja Antonovamiččed mifad oma karjalaižiš. Ozutesikš, pagištas, miše karjalaižed pit’kha meletaba da oma lujas vitkad. Natalja sanui, miše karjalaižed oma lujas melekahad. jo tegiba pätandan sil aigal, konz toižed meletaba, miše ei el’gekoi, miš om pagin. Mugažo Natalja starinoiči miččed adivoičetajad oma karjalaižed. Nacein, läz kaikuččes rahvahas oma miččed-ni mifad, i niiš paksumba kaiked ei ole tot vai niile om ičeze süid. Pohjoižrahvahad vaiše näguba höšakoin, sikš ku eläba sigä, kus om kova da oma tehnuded kaiken elon jügedoid radoid. Tundištades heid paremba el’gendad, miše oma lujas hüväsüdäimeližed.
Om mugažo ningoine mif, miše karjalan da vepsän keled ei olgoi kehitoittud, sikš ku rauhoiden ristituiden paginoiš voib kulištada mugoižid sanoid kutsamol’ot”, ”kompjuterda toižid. No velgsanad oma kaikuččes keles, paiči sidä äjile sanoile, miččed tuliba karjalan da vepsän kelihe möhemba, om jo meletadud uded – ”lendokoneh” (veps. lendim”), ”tiedokoneh” (veps. tedomašin”). Ei ole nimidä siš, miše rauhad ristitud ei kävutagoi nenid sanoid paginas, no nored tedaba niid. Nügüd’ ei ole ni üht temad, mittušt ei voiži diskutiruida meiden kelil.
Melentartuižen ezitusen tegi Irma Mullonen. Hän starinoiči Karjalan toponimoiš da vigoiš, miččid voib nägištada tenlaudaižil. Hän tarjoiči aktivistoile kirjutada valdmehile da pakita heidrata ühteskelen tundijoidenke edel Karjalan elotahoiden nimiden vahvištoitandad tenlaudaižil vai kartoil. Ozutesikš, Karjalan Hoz’noja-jogi om kirjutadud kartal kutГорная”, aŠčekkila-külä (karj. Štekki) – ”Щепкино”. Irma Ivanovna om mugošt mel’t, miše kaikuččes elotahoiden nimes kaičese mitte-ni istorii, rahvahan kul’turan ičenaižuz. Hän ei el’genda, mikš valdmehed erašti tahtoiba vajehtada tahoiden nimid, miččed oma läheližed ristituile. Kut nece oli Petroskoin Besovec-aeroportanke. Irma Ivanovnad ihastoitab se azj, miše sijaližed eläjad oma vasthapäi necidä, ei tahtoigoi vajehtada aeroportan nimed.
Ühtnimelekahaze pätničahameiden-ki vepsläine, Šoutjärven muzejan radnik Jevgenii Fotejev. Hän starinoiči min täht valdkundale pidab kaita vepsläižid. Hän johtuti adivoile mugoižiš ristituiš, kut Ivan Mel’kin, Mark Pimenov, Rürik Lonin, kudambad tegiba mugoižen suren panendan Karjalan kehitoitandaha. Mugažo hän pagiži siš, miše kodikelen opendamižes pidab kävutoitta nügüdläižid mahtoid, miše opendamine oliži melentartušt norištole.
Kaikutte ezitai pagiži siš, miše Karjalan igähižile rahvahile om mil ülendadas. Om männu se aig, konz oli huiged vai opak pagišta ičeze rahvahaližudes. Mikšžo em kaikoi ičemoi kel’t da kul’turad da em varaikoi, miše ned voiba pigai kadoda meiden elospäi.