Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Irina Mironova.
Ühtes voib tehta äjan!
Source:
Kodima. № 12, 2018, p. 4
Irina Mironova
Ühtes voib tehta äjan!
Veps
New written Veps
Voden lop nece om hüvä aig tehta ühthevedoid. Pidab sanuda, miše Kalagen täht nece voz’ oli satusekaz. Täs mäni äi melentartuižid azjtegoid. Kezal ezmäižen kerdan küläs mäni vepsläine praznik ”Kalarand”, mitte kerazi äi rahvast. Nügüd’ sigä om ičeze ”Pihleine”-fol’klorkollektiv, mitte ihastoitab eläjid ičeze pajoil, ühtneb erazvuiččihe külän azjtegoihe. Školas mäni sur’ rad vepsän kelen da kul’turan kaičendan mödhe ”Etnostudii. Sugupol’viden äned”-projektan abul. Kül’mkun lopus kul’turpertiš loptihe augotižetapan kohenduz i tehtihe ”Etnostudii. Sugupol’viden äned”-projektan ühthevedoid. Kaikiš neniš arvtegoiš pidab kitta Kalagen külän administracijan pämest Natalja Silakovad. Hän om kaikiden idejoiden päzavodii. Oiktas voin sanuda, miše Kalagen eläjid edes varastab völ äi melentartuižid azjoid.
Kalages paksus tehtas erazvuiččid kul’turazjtegoid. Üks’ niišpäi om ”Vepsläine sarn”-festival’, miččele tuleb äi adivoid Piterin da Vologdan agjoišpäi. Mugažo paksus vedetas praznikoid vanhoiden eläjiden täht. Lapsed ühtneba nenihe praznikoihe i hüviš meliš ozutaba ičeze pajo- da kargmahtoid. Kaik nene azjtegod mäneba školas. Tö küzut – mikš, ved’ Kalages om ičeze kul’turpert’? Ka, om, no se jo pit’kha ei rada. I nece om sur’ problem külän kehitoitusen täht. Lapsile i norile ei ole sijad, kus hö voižiba mänetada joudajad aigad. Sikš äjad nored kanzad ajaba elämaha lidnaha. Om hüvä, miše nügüd’ nece tärged kul’turpertihe sidotud küzund pättas, i nadeimoiš, miše se zavodib rata teravas.
Kalagen kul’turpert’ letihe vodel 1930, vodel 1970 se udištadihe. Pit’kha kul’turpertiš ei olend nimittušt kohendust. Lämbituzsistem om vanhtunu, a tulleituzsistemad i vezivedod nikonz ei olend-ki. Sikštämbei kul’turpertin kohenduz oli lujas tärged azj.
Kalagen administracijal sündui hüvä idei – tehta sigä harjoiteluzzal, miše külän eläjad voižiba tulda sportadamha. Vodel 2018 kul’turpertin kohendusele anttihe 1200000 rubl’ad federaližes i respublikaližes b’udžetoišpäi programmoiden abul, miččed om oigetud igähižiden vähäluguižiden Pohjoižen, Sibirin i Edahaižen Päivnouzman rahvahiden kehitoitusehe, a mugažo sijaližiden iniciativoiden tugehe. Sauvotuses tehtihe avtonomine lämbituz, kanalizacii, pindkohenduz harjoiteluzzalas, vajehtadihe elektrolangoid, iknoid. Kut sanui Natalja Silakova, suren panendan kul’turpertin kohendusehe tegiba iče külän eläjad, sijaližed deputatad i karjeroiden pämehed. Teravas planuitas ostta harjoituzkaluid. I Kalagen eläjad voiba tulda zalaha sportadamha. Nece om sur’ hašk külän kehitoitusen täht, no edes om völ äi radod.
Necil-žo päiväl Kalagen školas oli völ üks’ tärged azjtego – tehtihe ”Etnostudii. Sugupol’viden äned”-projektan ühthevedoid. Projektan tegi Vepsän kul’tursebr.
Kalagen školan openikad starinoičiba ičeze tundmusiš, kut hö ühtniba neche projektaha, midä tegiba, miččed mastar’-klassad oliba, kuna hö ajoiba, midä tedištiba ut. Pidab sanuda, miše projektan todenzoitusen aigan Kalagen školas mäni lujas melentartuine rad, miččehe lapsed ühtniba surel tahtol: mastar’-klassoid vepsläižen paštatesen mödhe, vastusid külän vanhoiden eläjidenke, paginoid voinan polhe, tundištoitajan kursid Šoutjärven muzejas, matkoid Kivač-vezilanktusele, vepsläižihe külihe, fotokursid i äi tošt.
Projektan satuseks tuli DVD-disk, kus om pagištoitusid külän vanhoiden eläjidenke Sures voinas. Äjakse kud openikad käveliba külän eläjidennoks i pagištoitiba heid. Hö starinoičiba lapsile voinvoziš pohjoižpaginal, ken midä muštab. Diskaha mülüb 10 videokirjutest vepsän kelel, i se tuleb hüväks abunikaks školiš, kus opetas kodikel’t. Mugažo Šoutjärven etnografižes muzejas kül’mkun 13. päiväl avaitihe foto-ozuteluz ”Čudokaz Kalag’”, kus voib nägištada parahimid projektan ühtnikoiden fotokuvid. Kaikutte tahtnik voib tulda kacmaha niid.
Necil tärktal päiväl ozatelmaha eläjid tuliba ezmäine Karjalan Valdkundan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan varapämez’ Andrei Manin, Prionežjen municipaližen rajonan pämez’ Vadim Suharev. Sanutihe äi lämid sanoid Kalagen administracijan pämehele Natalja Silakovale, ”Etnostudii. Sugupol’viden äned”- rojektan ohjandajile, kaikile, ken ühtni sihe, eläjile heiden abus i sures panendas külän kehitoitusehe.
Nügüd’ Kalages todenzoittas uz’ idei – tehtas ičeze etnokul’turine keskuz vai vepsän kelen pert’. ”Om taht kehitoittas edemba-ki, kazvatada lapsid, ozutada heile, miččed hüväd ristitud eläba täs i mitte bohat kul’tur om vepsläižil”, – sanui Natalja Silakova. Ka, lapsiš om tuleb aig, pidab opeta heid navedimha ičeze jurid, rahvahan tradicijoid, kel’t. Oikti sanui Kalagen školan pämez’ Svetlana Gotič spasiboites lapsid: ”Ken paiči meid teidenke kaičeb meiden rahvast i sen kul’turad!”.