Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Natalja Anhimova. Armaz ristit
Natalja Anhimova
Armaz ristit
Veps
New written Veps
Tämbeižed
meled mina tahtiin oigeta minun armhale ristitule – tatale .
Hänen nimi om Aleksandr Ivanovič Anhimov .Hän om edahan miišpäi , toižes mirus .A mina meletan , hän kaiken tedab , kuuleb miide paginad .Nenid paginoid panen muštho da tahtein , mise mö miide eloho otaižim parahimid tedoid .
Aleksandr Ivanovič oli ustavakaz ristit , äjan radii , dät’ hüvän znaman mal ičeze däl’ges .9. tal’vkud hänele töudiiži 90 vott .
Aleksandr oli rod’nuze 1928.vodel Ogerištos Fekla Nikolajevna da Ivan Ivanovič Anhimovoiden perehes .Šakei , muga kuctihe händast kodiš , oli ezmeine , däl’ges old’he rod’nuze kaks’ sizart – Nadežda da Serafima .Voib olda , sikš hän holdii hiide elon pol’he kaiken igan .Konz kaik d’o old’he vanhad , sizaril old’he ičeze perehid , hän kaikuččen päivan zvoni hiile .Voib olda , hän oli mugeite holikaz , mise aigoiš pereh däi tatata .
Ivan Ivanovič ezmeižil päivil läks’ voinale da tagaze ii tulnu .Kol’ voinan aigan , 5.semendkud 1945.vodel Pol’šas .Mäni äi vott , konz hänen pauklahj löudii händast 2000.vodel .Sil aigal eläb oli vaise üks’ hänen tütär Nadežda , hänele anttihe tatan korktan pauklahjan .
1941. vodel Šakeile töudii 13 vott .Tedan , mise äjak-se aigad Anhimovoiden pereh eli Kondopoliš , tuli voin , tat läks’ voinale , a pereh tule elämaha tagaze Vehkajaha .Voinan aigal Šakei , kut i toižed lapsed , käveli Vehkajan suomalaižhe školha .Openduz mäni suomen kelel , urokoid vii opendai Suomespäi .Tat starineiči školan pol’he oikti : ku sina hüvin opendatei da kaiken oikti teged , ka sinai-ki kaik om hüvä .A konz mida pahin teged , ka sinei-ki om paha : anttihe plikuškan , a konz-se batogal .Hänen muštos oli , mise kaikuččel openikal oli ičeze ma školanno , kus hän kazvat’ mida-se .Hiile anttihe kirjad , lehtikod , vaise opete .Vepsän kel’ abut’ paremba tedištada suomen kel’t .
Kodiš oma tatan dokumentad , radkirj , kitändkirjeižed hüväs rados mecas .Konz kacud niid , ka voib tundištada erasid istorijoid ,ozutesikš , kut radii mecradišt Šoutarven agd’as , külän istorijan .
Radkirjaspäi tedištin , mise däl’ges školad Šakei openzihe Petroskoiš FZOškolas sauvojaks .Se oli lujas düged aig –Šoutarven agd’ päzui okkupacijaspäi , vaise lopihe Sur’ voin .FZOškolan lopuks Šakei zavodi rata .Ezmeine päiv radol hänel oli 25.05.1945.Hänele oli vaise 16 vott .Ezmeine radsija hänel oli sur’ sauvondfirm Petroskoiš .Se pani pertid Gagarinan-irdal , raudtevokzalan .Necil radol Šakei oli 4 vott .Tuli aig mända armijaha , kus hän oli 3 vott (1949.-1952.).Neciš aigas hän stariniiči miile , konz oli d’o pensijal .
Konz tat oli däl’gmeižed kud armijas , tuli sur’ gor’a Anhimovoiden pereheze , palii pert’ .Händast pästtihe kodihe vähemb aigemba .No konz hän tuli Ogerištho , ka uz’ pert’ d’o oli letud katusen ale .Radod pidi tehta völ äi .Šakein päle tuli enamba hol’t – perehes old’he vaise mam da kaks’ niičukašt .Voib olda , Aleksandr tahtii mända elämaha lidnaha , kus d’o radii armijahassai .No ii sand .Däi hän külähä , Vehkajaha , kus oli
rod’nuze .
22. tal’vkud 1952.vodel Aleksandr zavodi rata Šoutarven mectahos , kus radoi pensijahassai .Pidab sanuda , mise radkirjas voib kacta Šoutarven mectahon istorijan .Aleksandr Ivanovič hüvin radii , kaikuččel vodel hänele anttihe kitändkirjeižen vai pand’he hänen nimen kitändkirjaha .Tedan , mise 1960.-1980.vozil Vehkajan pučapoisebr oli sur’ da paremba toižid .Hö teht’he suren radon , čaptihe mecan , pand’he pardesiižid pertid , abutet’he toine toižele elos da ičeze külänikoile .
Mina kacun tatan kuvaha , konz hän oli nor’ , meletan , mitte hän oli čoma prihä : sinižed sil’mad , lat’tut tagaze hüväd tukad , ii surel kazvol , vahv .Däl’ges armijad hän ii olnu pit’kha üksnäin .7. tal’vkud 1953.vodel minun mamal da tatal oli sai .Kodiš kaičem naindtodištusen , sen anttihe Lidija Polikarpovna Sidorovale , hän oli rod’nuze Tihoništas Mägiagd’as , da Aleksandr Ivanovič Anhimovale Ogerištaspäi Vehkajan registriruindkodiš .Ka , mitte oli aig !Kut äi rahvast eli Vehkajas , mise oli ičeze registriruindkodi !Paginaspäi tedan , mise saiha oli tulnu äi rahvast .Tatan mam Fekla Nikolajevna radii Vehkajan kalansebras .Sil aigal sad’he äi kalad .Nüguni muštaze , mise stolal oli äi kalad , kaikuččele kodihe läksijale adivole anttihe suren lohisupalan .
Sil aigal Vehkajas oli škol da laps’kodi , kuna käveli äi kazvanikoid , gruppas oli 25-30 last da völ ii üks’ grupp .Sil aigal däl’ges opendust tuli Vehkajaha radmaha nor’ kazvatai Lida .Hän openzihe pedagogižes učiličšas Petroskoiš .Hüvin muštan , kut minun mam kaiken igan oli kuti ”toine ” küläs .Hän erini toižiš akoišpäi .Hänel oli toine kacund miruhu .Däl’ges d’o mina el’genzin , mise hän oli sanu hüvän opendusen .
Nüguni meletan , mise mam da tat eletihe čoman da pit’kan igan ühtes .Hiil oli ičeze kodi , pidatihe äi kodiživatoid , old’he püudod , kus kazvoi kartofin …kaik , mida kazvatet’he miide agd’as .Hiil oli koume last , poig da kaks’ tütärt .Mina olin däl’gmeine .Kaikid lapsid kazvatet’he , kaikil oma ičeze perehed .Nüguni hiil om viiž vonukad da nel’l’ pravnukad .
Hüviš meliš johtutan sen aigan , konz kaik pereh kerazihe ühtes (sen aigal ii olnu völ pravnukoid ), ühtes oli koumetoškime mest’ .Kut äi radod voib tehta ühtes !Old’he dügedad radod , kut hiinantego .Kaik ristitud sille aigale ottihe lebupäivid da kahtele nedalile tuld’he kodihe .Pidi äi hiinad tehta tal’veks .Hüvä oli , konz oli čoma sä , siloi kaik voi tehta teravaidešti , no konz oli paha sä ...ii üht kerdad pidi tulda požn’ale .No hüvin muštan , mise tat kaiken aigan oli tirpai , sures holes , mise pidab tehta azjan .No konz oli kaik tehtud , hän oli lujas vessel , hänen ihastuz tuli kaikuččele perehes .
Mida hän dät’ däl’ges ičtaze ?Aleksandr Ivanovič navedi leta pardasiižid pertid .Vehkajas da Ogerištos lendi seičeme pertid !Hän oikti mahtoi kacta pertin , lat’ta , mida pidab pertiš .Meletan , mise Aleksandr Ivanovič oli uskoline ristit , poig , mužik , sebranik .Meletan , mise minun tat armasti eläda da kaiked , mida oli elos .Tedan , mise minun mamoi da tatoi eletihe hüvän elon .Tedan völ sen , mise mamoi voi eläda üksnäin vaise viž vott , kut tatoi läks’ toižhe miruhu .Hän lujas armasti händast .Meletan , mise tatoi mugažno armasti mamad .Pidab völ sanuda , mise armastuz , nece ii ole sanad , vanhembad nikonz ii sanutud milii , mise hö armastad’he mindei , armastuz eli elos .
Kut-se mina küziin vonukiil , oli-ik dedoi küzui ?Hänen vonuk Šakei , dedan nimen anttihe hänele (vonukan mam Tamara , ezmeine Anhimovan tütär ), sanii , mise hän ii olnu mugeitte , voib olda , dedoi oli tozine .Vonukal oma čomad muštlosed : kut hö ühtes dedanke kävutihe sen’he da pand’he raudoid janišile , kut old’he hiinäntegol .Šakei muštab , kut kezal tod’he hiin sarajale mecaspei da pidi mända peksmaha hiin sarajal , a siga oli pimed , nor’ prihä pel’gastui , vähan peksi , peksi da i hüppähti alahaks da d’oksi .Dedoi ii lainu , vaise muhahti .Hüvin muštan , tatal oli lujas čoma muhu .
Tatoi oli hüvä mecnik .Hänel oli kaks’ oružjad .Hän navedi mecad , lujas hüvin tezi mecsijaižed , kuna mända , kus mida otta .Konz mina olin pen’ , ka tal’vel päčišpäi hiittihe čugunikan lihänke .Konz-se stolal oli janišlihä , konz-se mecoin -, tedran -, pülihä .Ehtkiižel pertiš oli čoma haju .
Ka , kut kaik vepsläižed , tatoi ii pagižnu äjan .Tat äjan radoi !Väha konz oli lebul .Igan radoi mecas , nece oli lujas düged rad .Konz tuli radolpäi kodihe , mugažno pidi völ tehta äi kodiazjoid .Mida-se kolkoti , tegi pertiš , kohenzi , puhtasti …Tatoi hüvin tegi kirvezvarzid .Muštan , konz tat oli d’o pensijal , hänele tod’he koivanpud , mise hän tegiži kirvezvarzid .Tegi niid äi : ottihe mectahoze , andii külänikoile , heimolaižile , ičeleze pidi dätta – kirvez hänel oli kädes .
Tatal kaik oli ičeze sijal , kaik oli tehtud ičeze aigan .Völ kut sanub , ka muga teggob .Nece taban pird hänes milii om lujas mel’he .
Mina kirdütan tämbei .9. tal’vkud , nenid muštlosid .Om mugoine tundmuz , kuti mina pagižin tatanke da olin siš aigas , konz mamoi da tatoi old’he rindal minunke .Sanun , mise nece oli lujas läm’ da vauged aig .
Dümalale sanun sur’ spasib minun perehes .Mina pakičen : ”Dümal , ole hüvä , anda kaikile hüvid muštlosid siš , ken om jo toižes mirus ”.
Armaz ristit
Veps
New written Veps