Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Ol’ga Ogneva. Salminiškas Ala-Salmih
Ol’ga Ogneva
Salminiškas Ala-Salmih
Livvi
New written Livvic
Mi
linduu , se pajuo , mi kohtua , se nimie .Täl kerdua lopemmo Šotd’ärven kierroksen da tiijustammo , mi on Salminiškan da Ala-Salmen kylien nimien tagan .Lähtemmö Šotd’ärven liideheh päi , kus on Šuojunjoven suu .Täs Šotd’ärves läbi virduaju jogi lähtöy järvespäi da matkuau ielleh toizeh järveh , Vahatjärveh .Sie , kus Šuoju virduau Šotd’ärvespäi , on Salminiškan kylä .Lähäl Šuojujoven suudu Vahatjärvel on Ala-Salmi .Midä yhtehisty on kahtel kyläl da kui voibi sellittiä niilöin nimet ?
Suures duaččukyläs Šotd’ärven rannal ei sua ni tuta ennevahnallistu karjalastu Salminiškan kyliä .Kaikenmostu duaččua on nostettu äijy da ylen tihieh – aidu aijas , seiny seinäs kiini .Duaččoi suurel pellol järvirannas ruvettih srojimah 1979 vuvvel .Nygöi Salminiškas on kaksi kooperatiivua .1970-vuozien allus kyläs oli tostukymmendy karjalastu taloidu , kaksi uuliččua da pyhä rossu Kirikköniemel .Enne Salminiškas oli kylänevvosto , poštu , kirjasto da laukat .Vie ei muga ammui kyläh käydih autoubusat .Nygöi ei jiännyh nimidä .Tatjana Ivanovna Sorokina on yksi kolmes Salminiškan karjalazes kandueläjäs .Tuatan da muaman kodih , Meloin taloih , häi nygöi kävyy vai kezäkse , muite eläy Petroskoil :
– Ga Salminišku oli meile ylen vessel kyläine da ylen oli puhtas kyläine .Hyvät rahvas oldih .Myö sobuh elimmö .Lietel kävelimmö .Nel’l’oilimmo .Järveh .Olimmo .Midäbo järves vie .Kalua pyydi papa meijän .Tati .Iče kävelimmö lapsennu sie ainos .Kivilöi myö nel’l’oilimmo .
Mi kohtua , se nimie
Mustonnu endizes elokses karjalazien kandueläjien keskes vie eletäh vahnat taloloin nimet .Tatjana Ivanovna mustau net ylen hyvin :
– Meijän Meloin , Šekoin , Demin , Semoin , kedäbo vie ?Mor’akan , Krisinan .Moizet oldih .Vot .Minun aigah .
Enimät nimet kyläs ymbäri sežo ollah karjalazet .Vilus pohjazes tuules Salminiškua peittäy Šogomägi .
– Šogomägi sanottih meijän buaboizet , što se oli budto ku karun mägi . Mindäh olluh lienne .Sanotah , sie oli suuri kivi , sen kiven buitegu rahvas nähtih , kui karut lähtiettih .Mustat , sanotah , oldih , mittumat plaščat vai mit oldih lienne , sanelou Tatjana Sorokina .– Meile oli Kol’l’akoi , meile oli Mikoihalmoi , meile oli Šogolahti . Midäbo vie ?Muudu en musta .Mikoihalmois sie marjah kävyimmö , Šogolahteh oldih meile suuret pellot , Kol’l’akoil pellot tože .Sit muga oli meijän talois .Saneltih muga .
Kylän agjoil sežo ollah omat karjalazet nimet .
– Kirikköniemi , Vilut kaivot oldih toizel n’okal , Liete , sanou As’a Varlamova .
Nämmä nimet ollah ičestäh selgiet .Liettiel tännesäh kylbietäh kezoidu , vuodessah 1961 Kirikköniemel oli Pyhän Il’l’an kirikkö , kuduas ymbäri oli ennevahnalline kalmužim da pyhä rossu , kunne on pandu muah äijy polvie kylälästy .
“Šondajovel Kost’an kylä ...”
Äijygo vuottu vois olla Salminiškal ?Tiijämmöhäi , ku järvi - da jogirannat sego jogiloin suut rahvas eloitettih enzimäzikse .Enzimästy kerdua Salminiškan kyliä mainittih Iänisjärven viijendeksen verokirjas vuvvennu 1563: “Šondajovel Kost’an kylä , kolme muanruadajan taloidu ”.
Kahtenkymmenen vuvven peräs , vuozinnu 1582-83, Iänisjärven viijendeksen verokirjas kyliä on kirjutettu täh luaduh : “Kost’an kylä Šondorajovel , da sit muanruadajua : Nikanko Sem’onov , Kuzemko Grigorjev da seiččei taloin sijua .Rahvas kuoltih , taloit poltettih ruočit ”.
Šondakse da Šondorakse sih aigah sanottih Šuojunjogie .Kylän sen suuh pani Kost’a-nimine mies .Vuvvennu 1620 verokirjoih enzimästy kerdua jiävihes Salminišku-nimi : “Šondojovel Kost’an kylä , Salminišku sežo .Kaksi muanruadajan taloidu da seiččei taloinsijua ”.
Ruočinsuari
Musto ruoččiloin käyndäs on jiännyh Salminiškan paikannimistöh .Kylän vastaspäi loitomba järvel on Ruočinsuari .
– Minä mustan , konzu olin pienessy , minun buaboi minule saneli : gu konzu oli voinu , suuri tora oli , Ven’a yhteh puoleh , a Ruočči toizeh puoleh , täh kohtah tuldih ruočit . Suomespäi hyö tuldih .Hyö tahtottih poltua kirikkö , tahtottih tappua karjalaizii .A karjalaizet ei annettu poltua omua kirikkyö .Ei laskiettu tänne , omah randah , ruoččii .I karkoitettih heidy täh suareh .Dai ruočit kuoltih sie , vai heidy tapettih , nu , hävittih sie hyö .Vot ammuizes aijas tämä suari i nimitettih Ruočinsuari , sanelou salminiškalaine Svetlana Vlaskova .
Karjalazet nimet ollah toizilgi suaril kylän rinnal .Lähembi randua on Kozansuari .Sie enne paimendettih kozii .Loitomba keskijärvel on Kajaisuari .Sen tagan jo nägyy Liettien kylä .Lietti on vasturannal , ihan Salminiškan vastaspäi .
Salminiškas Ala-Salmih
Lähimäzii susiedukylii oli Zankilan kylä salmes poikki , järven toizel rannal .Vuozikymmenii tagaperin tyhjennyh Zankil sežo on muuttumas duaččukyläkse .Sinne ei muga ammui annettih luba nostua duaččoi .A ku lähtenet Šuojunjogie pitkin venehel libo dorogua myöte sen rannan mugah , sen-tämän kilometrin piäs puutut Ala-Salmih .Tämä kylä on Šuojun suus Vahatjärvel .
– Talvel vähä eläy rahvastu . No tullah uvvet eläjät , kuduat ostetah kodiloi libo midä , sit tullah tänne elämäh .Vähä on , muiten vähä on .Toizel čural niken ei elä talvel .A täs , täs vot tuas kois eletäh , no kymmenäine löydyy perehty , sanelou Ala-Salmen eläi Vera Drozdova .Omah kyläh häi tulou kezäkse , eläy perehinneh linnas .– Konzu minä täs ruavoin , sit rahvastu nellikymmen taloidu oli , joga talois oli kaksi-kolme lastu . Vähä taloidu oli , kus ei olluh lastu .
Ala-Salmi on sijoitannuhes Vahatjärven kahtel rannal .Kohtua , kus Šuoju laskou järveh , sanotah Koskekse .Ennevahnas sit oli vezimelliččy .Kylä on yhty igiä Salminiškan kel .Enzimästy kerdua sidä mainittih sit samazes “Iänisjärven viijendeksen verokirjas ” vuvvennu 1563: “Ahtersalmis Šondajovel Karpan kylä , kolme muanruadajan taloidu ”.
Kylien nimet kiini salmes
Jälgimäi pidäs tiijustua , mindäh Salminišku on Salminišku da Ala-Salmi – Ala-Salmi .Opimmo kyzyö kyläläzil .
– En voi sanuo . Eigo sen periä , ku sie on Salminišku ylembä ?Šotd’ärvespäihäi tänne järvi tulou , sentäh , toinah on ?– ei ole ihan varmu Vera Drozdova .
– Meile oli , kačo , salmi nengoine – tulou tänne Šuoju meijän järveh , i meijän järves lähtöy siiriči menemäh . Vot .I sanottih , ku on sie moine kohtu – alakohtu , sanou Tatjana Sorokina .
– I se on Salminišku ? kyzyn hänel .
– Salmi ! A mi se on Salminišku , en voi sanuo .
– Minä ajattelen muga , gu salmi ven’akse se on protoka . Vot täs kohtas on joven suu , ozuttau Šuojun suudu Svetlana Vlaskova .– I ielleh jogi virduau sit jälles rodieu Ala-Salmi . I tämä kohtu , Šotd’ärven dai Vahatjärven välil on salmi .Meijän kyliä nimitetäh Salminišku , a tostu kyliä nimitetäh Ala-Salmi .Salminišku dai Ala-Salmi ollah ihan selgiet karjalazet paikannimet .Mollembat toven ollah kiini salmes , kudai yhtistäy kaksi järvie – Šotd’ärven da Vahatjärven .Se salmi ei ole ni mi muu , vai Šuojujoven pala , kudamua ennevahnas sanottih Šondakse da Šondorakse .
Mibo on Vahtersalmi ?
– Salmennišku on salmen algu , nišku . Da Ala-Salmi on tämän salmen alapiä , sellittäy filolougientiijon doktoru , paikannimistön tutkii Irma Mullonen .– Ga vahnois , 1500-1600-vuozien dokumentois tädä salmie mainitah toizel nimel – Vahtersalmi .
Senaigazis Iänisjärven viijendeksen verokirjois luvemmo : “Vahtersalmi , mi on kirjutettu yhteh Šondarven kylien kel , Šondajovel Karpan , kaksi muanruadajan taloidu da kaksi bobulin taloidu ”.
Irma Mullonen jatkau :
– Tämä onbo vähästy jygiembi sellittiä .Mibo vois olla se Vahtersalmi ?Vois oppie liittiä tämä nimi Vahatjärven nimeh .Kuibo ?Tämä Vahatjärvi niis samazis histouriellizis dokumentois , verokirjois tundietah nimel ozero Vangoda .Täs sanas hävii “n ” juuri sih luaduh , kui se hävii Šondarven nimes .Vangodas on jiännyh vai Vahat .Samah luaduh kui tämä Šondozero tiettih Šondara -formas .Mibo tämä Šondara on ?Se on Šontarv , Šontjärvi .Voibi ajatella sidä , ku tämä Vahter on loppu järvi-sanas .Buitegu Vahtär , Vahter , Vahtjärvi on sen tagan , libo Vahatjärvi .Toine dielo on se , mi on tämän järven nimen alguperä .Tädä nimie minä en vie malta sellittiä .Salminišku da Ala-Salmi ollah vahnal vezitiel , kudai tännesäh on käytös .Nygöi Šotd’ärvie , Šuojunjogie da Vahatjärvie myöte omil kebjielöil venehil ajeltah turistat da kalastajat .Olis hyvä , ku iellehpäigi heijän matkal oldas elävät karjalazet kylät .
Salminiškas Ala-Salmih
Livvi
New written Livvic
–
–
–