Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

D’essoilu. Kylä, taloit, ymbäristö

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Oma mua. № 8, (2019), p. 8

D’essoilu. Kylä, taloit, ymbäristö
(Livvi)

Minun enzimäine pieni runokniigaine rodih ven’an kielel“Malen’kaja D’essoila” (1993). Sen nimen andai runo rodih kyläs, konzu mustelimmo Stalinan aigah viärättäh tapettuu tuattua da toizii kylän parahii miehii. Livvikse kiännös painettih 1997 vuvvel.
Minun nygöine igä käsköy jättiä nuorembile musto.
Ennevahnas meijän sijois elettih saamelazet (lappalazet), kuduat siirryttih Ven’ale, Novgorodan da Ruočin mualoile (nygöi vähäine heidy eläy Kuolan niemel da rajan tagan toizil mualoil). Arbaičukset ollah, ezimerkikse, kylien nimet: Korzu, Uhmoilu, Induniemi, Azaniemi, Pupoinmägi dai äijy tostu. Korzan kylä on monii sadoi vuozii olluh Ahvenjärven rannal. Mua nouzi, järvi kuivi, nygöi se on Ahvensuon rannal, ymbäri on järvie dai lambii.
Ven’ankieline Essoila livvikse on D’essoiluse lähtöy Devseis (Jevseis). Sanommohäi myö d’ärvi (järvi), Del’a (Jelena) da muga ielleh. Voinan aigah minun evakkokylä oli Jesipovo, ga meijän vahnembat sanottih “Desipoi”.
Enzimäzien koinsalvajien nimis rodih äijy kylännimie meijän ymbäristösgi: Iivanisto, Prokkoilu (Prokofii), Fadil, Markil da muga ielleh. Ol’okku (AlekseiOl’oša) rodih jo meijän mamin mustamas. Sinne lähtigi yksi Volkovis. Enne voinua sie oli vai seiččie perehty.
Livviköit enimän ozan kylii nimitettih omal kielel, luonnon kohtien nimil. Muga meijän lähäl oli: Lahti, Ruga (Ruogospäi), Särgilahti, Kurmoilu, Kiiškoilu, Ahvenlahti. Oli yksi taloi Juakoin Vongas, ga ižändät hyllättih sen.
Nygöi Pienen da Suuren niemen dai sen Vongan rannat ollah tävvet kaikenmostu kodii.
Ol’okan da pos’olkan välil hurual käil on tiešuaru Čirkas lambih päi, kus dessoil’čat ijän kaiken kerättih siendy da marjua, sie nygöi on luageri kezämökkii. Lambirandah et piäze.
Toine luageri rodih Ol’okan kauti menijäs Azaniemes, parahal kohtal. Sie niemele on annettu uuzi nimi: “Denisov mis”. Ken andoi vallan muuttua ilmanigäine nimi, vai kačoi läbi sormis kormanih panijah? Sinne mägyčän toizeh puoleh käydih dessoil’čat dai vasturannan toizien kylien kalastajat, marjankeriäjät da toizes puoles mägyččiä päivypastos tervehytty ottajat. Siepäi hyvin nägyy “Ruočin suari”, kuspäi siämärveläzet karkotettih Ruočin vihaniekkoi. Rahvahal ei kyzytty, ga kenbo käski muuttua niemie Denisan nimeläzekse? Nengahäi hävitetäh kieli dai rahvas.
D’essoilu suureni kiriköl, kuduan ristu kaunehel mägyčäl nägyi ymbäristön pienil kylil. Sen ristan bol’ševiekat katkattih da poltettih, luajittih “kluubanda tantsitaloin.
Toine kallis oli bol’ničču, kuduan sijua ei annettu siämärveläzet.
Kaksikerroksizes kaheksačuppuzes kois, eriže ollah voimattomien kodi, kuolluzien huoneh, douhturiloin da abulazien kaksikerroksine “linnan muodoine kodi. Nygöi suurin kodi on hyllätty da seizou silmien kivukse. Kahtes toizes huonukses vie nygöi eletäh perehet.
Suomen voinan aigah D’essoilan kauti luajittih raududorogu. Jälles se pädi meččiä kuadajes: työttih parret dai pilatut lavvat, ruadajil pienes niemes salvettih terväh luajittuloi kodiloi, kudualois vie nygöi eletäh net, ket ei voidu luadie omua taloidu.
Lähäzien meččien hakattuu se randu loppih. Kolhouzu paheni sendäh, ku parahat ruadajat työttih Siberih da vuvvennu 1937 tapettih omas tazavallas. Häviigi voinal da tuli siepäi rambuajua. Jälles nuorižot lähtiettih linnahopistoloih da FZO:h.
“Näl’gykolhozan hävitettyy rodih souhozu. Tiedoakadeemien avul Lageisuos rodih putilline niitty: tazavu, dorogazet, ojazet, sildazet, pienet kosket. Se andoi vallan putilleh syöttiä enämbiä tuhattu lehmiä. Lypsettih maiduo myödäväkse. Oli ruaduo naizil. Ga tazavallan avul hävitettih suuri oza souhozoi. D’essoilu gor’an kel puolisti iččie, ga kolmas oza lehmii puoleni, Lageisuon tolkus pidäjes den’gua ei ole, kaikil tiedä- D’essoilu. Kylä, taloit, ymbäristö jil hyviä palkua maksua ei sua! Ken da kus havačunnou? Lageisuo vuottau.
Oli Siämärvelgi kalansuajua briguadua: hyvät venehet, suuret merežät, nuotat kai hävitettih. Nygöi ken voinnoupienel verkozel da ongiruagal, da vie peitoči, varrastajen.
Koskih D’essoilahgi tazavallan nimen monikerdaine muuttamine, kuduanke muutettihgi piälikkölöi. Oldihhäi kodvan kois kazvatetut Sen’kin, Prokkonen, Bel’ajev da oman Karjalan niegloissah tiedäjät ministrat da rajonoin ižändät. Sen’kin oli piäruavos 28 vuottu, Prokkonen – 23, Bel’ajev – 11 vuottu.
Taloidu Karjalan kylis nimitettih enzimäzen ižändän nimel, libo konzu hyö aijombah kuoltihnygözen ižändän nimel. Mugai D’essoilas: meijän taloi oli “Makoin Vas’an Lukin”. Makoi oli Makar Tarasovič Volkov.
Kuspäi tuli se “Volkov”? Ei tiijä niken. Makoin ižännimes“Tarois” – lähtiettih Tarasovat, Volkovas lähtiettih kolmen taloin ižändöin dai poigien da bunukoin sugunimet.
Ezimerkikse, toizis talolois:
Puavlan (Pavel) – kaksi taloidu Morozovua;
Juakoin (Jakov) – kaksi taloidu Silinua;
Vas’oin (Vasilii) – Pirujevat;
Trošin (Trofim) – Manuilovat;
Mitrofan (Nikifor) – Žitkovat;
Miikulan (Nikolai) Česnokovat.

D’essoilu tänäpäi vahnois taloloispäipiäkalmužimassah tabuau kolmie kilometrii. Vahnua taloidu on vai kymmenäine, on škola, bol’ničču (hot’ pienendetty), kluubu. Omal vallal pidäs vie äijy kohendua, avvuttua kestiä livvin kielel.

Nygöi meijän D’essoilu
Levenöy da korgenou,
Eigo musta D’essoilu
Omii lapsiiorboloi.


Hyvät lugijat! Kyzyn prosken’n’ua, ku en ylen tarkah musta kaikkie, midä on elänyh kaunis D’essoilu da sen ymbäristö.