VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Nikolai Lokki. Vladimir Leninan elostu

Nikolai Lokki

Vladimir Leninan elostu

Livvi
New written Livvic
Tulien vuon 22. sulakuudu täydyy jo 150 vuottu Vladimir Leninan roindupäiväs. Tänävuon 21. pakkaskuudu täydyi 95 vuottu hänen kuolendas. Merkittävät vuvvet! Aigu menöy. Rahvas nygöi hil’l’akkazin unohtetah Leninua da hänen ruadoloi, kirjutuksih näh ni mainita ei pie.
Jo jälles vallankumovustu Ven’an Federatsien ezimies karjalazih näh sanoi nenga: “Karjalazet ollah ruadajat rahvas, minä uskon heijän huomizih päiväh...” Sanottu oli hyvin, vai meijän lugu vuozi vuvvel vai vähenöy da vähenöy, mindählienne... Lyydiläine runoniekku Miikul Pahomov oigieh kirjuttau oman mielen:

On kard’alan poigal pitkä tie,
Ka ni kunne se tie händäi ei vie...”


Enzimäine tärgei kyzymys: “Ongo elos karjalazil nygöi parembi, migu kommunistoin aigah?” Toine kyzymys: “Ollahgo oligarhat (“suuret kukkarot”) parembi köyhii kommunistoi?
Sih näh pidäs eriže pidiä suuri pagin, a täl kerdua tahton kirjuttua juuri Leninah näh. Stalinua nygöi vähä ken puolistau, aigu sellitti kai hänen hyvät dai pahat ruavot, äijän tiijämmö da prostie emmo voi. A mittuinebo oli Leninhyvä vai paha ristikanzu? Diivu onLeninahgu ristikanzah näh myö tiijämmö ylen vähän...
Kiitändykniigua, tiettäväine, on kirjutettu yllin-kyllin, buite gu häi oli Jumal. No sežo meile täh aigassah kydöy nad’ovku, buite gu Leninkommunistoin partien järjestäi oli äijiä parembi Stalinua. Partii yhtelläh ei ole viäry nimis. Sit vallankumovus ei ole sudre pietty, pidäy vai tirpua, tulou parembi partien johtai i kai kohenou! Seiččiekymmen vuottu vuotimmo! Eibo kohennuh... (Kymmenii vuozii daže vil’l’at ostimmo ulgomual!).
Myö uskoimmo, Lenin täytty vägie puolisti köyhii, puolisti proletariattua da muanruadajii. I buite gu Leninan aigah ei ammuttu viärättömiä rahvastu. Buite gu jälles Ligakuun vallankumovustu vuvvennu 1917 oigienmugažus (ven’akse sanuospravedlivost’) ijäkse voitti Ven’an mual dai Karjalas. Buite gu tuli rauhu da vällys. A eibo muga olluh!
Jälles ruaduo kalazavodal Nuožarves, minul lykystih yheksä vuottu peräkkäi ruadua kalantutkijannu Petroskoin yliopistos. Hos igänäh en kuulunuh kommunistoin partieh, kerras, vältämättäh käskittih opastuo ližäkse vie Petroskoin Marksizm-leninizman ildu-yliopistos (Nuožarves, tiettäväine, mostu ei olluh olemas). Toizes puoles kaččuoopastundu ved’ on hyvä azii. Kerras i rubein opastumah. Pidäyhäi hos vähäzen tiediä filosoufiedu da histouriedu! Luvin pošti kai Leninan kirjutukset, kaksi vuottu menetin, a piäh vähä midä jäi. Kalantutkijas rodih äijy liigua kyzymysty opastajilgi, kudualoih niken ei voinnuh vastata. Ezimerkiksemibo on se diktatura proletariata? Miksebo pidi pengota muanruadajii? Miksebo demokruatien tilah Lenin luadi sotsrevol’utsien, vallankumovuksen, kudai viritti suuren verehizen rahvahienvälizen voinan?! Konzu velli nouzou vellie vastah...
Huttuu piäs, muudu a nimidä...
Nygöi eläkkehel olles aigua rodih enämbi, puaksuh kävyn kirjastoh Kukoinmäil. Diivimmös, gu Leninan elokseh näh löydyi yksi kniigu ulgomualazen kirjuttajan seeriesŽizn’ zamečatel’nih l’udei”. Kniigan nimi on gu karjalakse kiändiä –“Lenin, elos i surmu”. Sen kirjutti hyvä kirjuttai Robert Pein, vuvvennu 1964. Pidäy sanuo, kniigu puutui mieldykiinnittäi, ylen tarkah kirjutettu, on äijy fotokuvuagi. Ottajes smietin, konzu kirjuttau ulgomualaine, sit enämbän tottu suau tiijustua. No konzu ližäkse luvin Dmitrii Volkogonovan Lenin-nimizen suuren kniigan, kai häbevyin. Se jullattih Moskovas äijiä myöhembivuvvennu 1994. Jällesperestroikua”, konzu jo avattih kai partien arhiivat. Odva-odva piä ei puhkennuh sen kniigan lugijes, uvven tiedoloin periä. Kodvakse jovvuin pettymyksen valdah. Vladimir Leninua myö 70 vuottu piimmö Jumalannu, a häi oli, kui nygöi erähät kirjuttajat kirjutetah — “Antihristannu”...
No kui sanotah ven’alazet, rubiemmo tansimah päčin čupuspäi. Sellitämmö erähät kyzymykset.

TUATAN JUURET
Enzikse, midä kanzua rodužin oli Vladimir Iljič Uljanov?
Bol’seviekat ijäkse peitettih arhiivois kanzalližuon tiijot Leninah näh. Konzu pereheh rodivui nelläs lapsi Vladimir, tuatto, Ilja Nikolajevič, ruadoi Simbirskoin gubernien rahvahan opistoloin inspektorannu, myöhembijohtajannu. Voibi vai diivieksehyhtelläh häi ei olluh umbiven’alaine! Kirjuttajan Robert Pein versien mugah, tuatan puoles kaksi roduuUljanovat da Smirnovatoldih čuvašat. Robert Pein sanoi heidy suomiugrilazekse kanzakse, ga se on kaksikerdaine hairahtus!
Kirjois nikus ei ole kirjutettu buite hyö oldih čuvašat! Suomi-ugrilazih kanzoih čuvašat ei kuuluta, a Volgan varrel kuulutah, ezimerkikse, mordvalazet. Erähäs kniigas löydyi mieldykiinnittäi šeikkuEnzimäzen valdivon Duumas deputuatoin luvettelus oli Grigorii Karpovič Uljanovmordvinu! Rodivunnuh Saratovan gubernieh 1864. Fotokuvas häi oli juuri yhtennägöine Leninan tuatan kel! Sit vie yksi versii jiävih...
A kenbo oli died’oi? Buite gu ven’alaine, Nikolai Vasiljevič Uljanovsovanombelii, ei ni bohattu mies, eli perehen kel Astrahan’-linnas. Hänen mučoi, Anna Aleksejevna Smirnova, oli kalmikku suguu myömuga kirjutti Marietta Šagin’an. Leninan rožas häi se kalmikoin veri hyvin nägyy joga fotokuvas. Kačommo ielleh, Leninan tuatalprostoin ombelijan nuorembal poijal, Ilja Nikolajevič Uljanoval lykystih opastuo fiizikan da matematiekan opastajakse Kazanskoin yliopistos. Oligo häi tovelline dvor’aninu? Dvor’anskoin kunnivonimen Leninan pereh sežo sai äijiä myöhembi, jälles tuatan kuolendua, ga Ilja Nikolajevič sen lunnasti.
Ylen äijäl kiinnittäy mieldy Uljanov-sugunimi, kerdu minulgi ollah rodn’at Uljanovat. Kniigas tiijustintämä sugunimi on luajittu sanaskimalehen pezä”, ven’akse – “ulei”. Nu olgah.
Joga kniigas voibi lugie, gu Ilja Nikolajevič Uljanov nai Penza-linnas vuvvennu 1863, mučoikse otti Marija Aleksandrovnan Blank. Simbirsk-linnah (nygöi Uljanovsk) pereh tuli elämäh vuvvennu 1869.

MUAMAN JUURET
Konzu rubein eččimäh Leninan muaman juuriloikogo päivän menetin, perile en puuttunuhtoinah täs on segavo!
Minuu vuotti suuri yllätys! Marija Aleksandrovnan tuattah Aleksandr Dmitrijevič Blank, suguperiä myö oli jevrei, enne ristindiä nimelIzrail Moisejevič Blank, Žitomir-linnaspäi.
Voi sanuo, erinomaine ristikanzu. Häi yhtes vellen kel opastui liäkärikse Peterburgas. No ei vie kai ole selgei...
Karjalazet ennevahnas lapsirukkii varaitettih: “Ruočči tuloupiän leikkuau...”
Marija Aleksandrovna Blank nivouse ei kuulunuh ven’an kanzah. Hänen eži-ižät oldih germuanielazet L’ubek-linnaspäi Baltiekkumeren rannal da ruočit Upsalaspäi (toven sanuo, ruočin kanzalližus ei ole pandu kirjoih, tarkembah voibi kaččuo Mihail Stein kniigas: “Uljanovi i Lenini”, M., 2013).
Voi olla, sen periä enne vallankumovustu Lenin hyväl himol kävyksendeli Ruočin da Suomen mualerodu vedi...
Tulgah ruočči, ruoččilazii myö nygöi jo emmo varua! (Ruočin muale minul lykystih kävvä nelli kerduaomin silmin näin, gu sotsializmua sie on kymmene kerdua enämbi, migu meijän mual!). No vie yksi šeikku täs histouries pidäs mainita. Ižänmuallizen voinan aigah kaksiVermahtangenerualua da yksi kapitanuLeninan rodn’at, t iettäväine, loittozet sugulazet tuldih valloittamah Nevvostoliittuo, ezimerkikse, generualu Manteifel’ oman tankudiviizien kel sygyzyl 1941 tungevui juuri Moskovassah...
Leninan died’oi muaman puoles Aleksandr Dmitrijevič Blank, oli hyvä liäkäri, eläkkehele lähtijes vuvvennu 1847 osti perehel elettäväkse Kokuskinonimizen kylän Kazanskois gubernies, nygöi Lenino. Muatilan pinduala – 503 gektuarua. Ližäkse pidi ostuagi muanruadajii. Niidy kerävyi kyläzes 39 hengie, sil aigua naizii čottah ei pandu. Sit et sano tämä vrača oli köyhy mies, ga muanruadajat händy suvaittih, kerdu liečči kaikkii ilmai. Aleksandr Dmitrijevičan perehes kazvoi kuuzi lastu. Marija Aleksandrovnal sil aigua täydyi vai 12 vuottu, a rodivunnuh häi oli 22. tuhukuudu 1835 Peterburgah...

SIMBIRSK. ULJANOVIEN SUURI PEREH
Konzu Simbirsk-linnas 10.
sulakuudu vuvven nu 1870 (vahnan Julianskoin kalendarin mugah) rodivui Vladimir, heijän perehes jo oli sizär Anna (rodivui vuvvennu 1864) da vahnembi velli Aleksandr (rodivui vuvvennu 1866). Toine sizär Ol’ga kerras kuoli jälles roindua (1868).
Simbirsk-linnas sil aigua eli lähes 50 tuhattu hengie. Ei moine suuri linnu, ga, ezimerkikse, heboloin suuret jarmankat piettih joga vuottu. Tahtoin mainita, täh linnah enne Leninua oli rodivunnuh Ven’an muan kunnivoittu histourien kirjuttai Nikolai Karamzin. Uljanovien kodi Moskovskoin pihal seizoukokottau täh aigassah. Kerras sanon, Uljanovskah minä en käynnyh, en voi löyhkiä, engo käynnyh Leninan Mavzoleih Moskovasei olluh suurdu himuo kaččuo pokoiniekkah...
Vähäzen ennustan sanelendan, konzu Volga-joven rannikol vuvvennu 1891 algavui suuri nälgy, nuori mies Vladimir Uljanov ei viennyh rahvahal ni näppisty syömisty, mugaže i vuvvennu 1921, konzu Lenin oli suuren valdivon johtajannu, häi ei äijäl korvua kaldanuh rahvahan ozattomuttu. Net ollah pahat primietat, niilöih minä nikui en voi uskuo Robert Peinan tiedolois. A Leninan tilas, tundiettu muailmas kirjuttai Maksim Gor’kii vastukavai vuvvennu 1921 sai toizis mualoispäi ylen suuren avun, eriže Amerikaspäi, pellasti surman kynzis kymmene mil’l’onua, oppikkua smiettie! Kirjuttajua pidäs mustella hyväl sanal nygöigi...
Kuibo sit täs bohatas Uljanovien perehes jiävih kerras kaksi revol’utsionierua? Tarkah sellitän, perehes kazvoi kuuzi lastu, vie kaksi kuoli juuri pienete. (Nikolai rodivui dai kuoli vuvvennu 1873). Jälles Vladimirua vuvvennu 1871 rodivuitoineOl’ga; nuorembi velli Dmitriivuvvennu 1874. NuorembanMarija-tyttären Marija Aleksandrovna sai myöhättävähvuvvennu 1878.
Jatkan sanella lapsih näh. Leninan vahnin sizär Anna oli kovasydämelline, kylmyverine. Nuorembi Ol’ga vastukavai rodih vessel da nerokas tyttö, suvaičči muuzikkua, oligi kaikis čomin kogo perehes. Häi hyvin tiezi germuanien, fransien, anglien kielet, maltoi paista ruočin kielelmuamo opasti. Vladimir händy ylen äijäl suvaičči. No Ol’gan oza rodih liijan lyhyt da kargei sen periä, ku Ven’an mual neidizii ei otettu opastumah universitiettoih. Ol’ga tahtoi opastuo vračakse Suomes Gelsinforsan yliopistossinne neidizii otettih, ga lopu kse händy varaitti opastuo jygiel häneh niškoi suomen kielel. Sit Ol’ga lähti opastumah Peterburgah Besstuževan kursiloil. Sie piälinnas keviäl 1891 häneh tartui tiffu-taudi, häi kuoli ihan nuorennu. Karjalazet sanotah: “Pahale kätty vastah et pane...”
Vračakse ozavui opastuo nuo rembal vellel, Dmitriel. Lapsennu häi oli ylen hil’l’u i Volod’a händy ainos muokkai da pengoi. Moizii pahoi azieloi nuorel Uljanoval kerävyi kudakui. Suurin riähky gimnuazies opastujes, konzu kuului parahannu opastujannusuvaičči niärittiä fransien kielen opastajua, ebävoivastu miesty. Mustellah, pienete gostis olles, häi voi murendua grafi n da stolan tagan hätken istui vaikkani, vaiku puolen vuvven peräs kyzyi prosken’n’ua. Pieni Volod’a kazvoi ylen vällillizennymurendi pošti kai bovat, kuduat hänele lahjoitettih, ylen äijäl suvaičči elostua šahmattoih i hyväl himol juoksi kižata pihal, konzu vahnembat piästettih. Pienenny häi myöhättäväh rubei kävelemähpiä oli liijan suuri i sen periä ainos öntästyilangei i ravizi täytty kidua. Semmoine järei piä vaiku-vaiku ei suattanuh nerokastu lastu toizel ilmal. Volod’a suvaičči kalastua joven rannas, yhten kerran rubei paimendamah suurdu karpua, pakui vedeh da nikui ei voinnuh nosta jalloiljygei piä painoi pohjah päi. Hänen ozakse piädyi astumah fabriekas ruadai mies da kebjiesti r’uftai jallois piendy kalastajua kuival rannal. Jälles tädä tapahtumua kalaniekku kogo ijäkse muutui gribaniekakse...
A muite kaččuo, omas perehes Volod’a toizih niškoi sežo oli hyväntahtoine lapsi, daže astiet pezi toizis tuači. Yhtelläh muamo liijakse äbäzöičči da kunnivoičči händy.

ALEKSANDR
Vahnembi velli Aleksandr oli hil’l’u, ga ylen nerokas, onnuako vie nerokkahembi Vladimirua.
Jo kaksitostu vuodizennu Aleksandr piätti opastuo zoologa kse. Nuorembi velli, tiettäväine, tahtoi ruveta jälgien polgijakse, hyvä roinnus meile, gu mollembil se stuanivus! Aleksandr toven rubei opastumah zoologieh Peterburgan yliopistos, sai kuldumedalin tutkimusruavos. Ga häi oli oigienmugaine ristikanzu, medalin sen möi, a den’gat, 100 rubl’ua, andoi Narodnaja vol’a -partiel bomban luajindah. Hyö huavattih tappua kuningas Aleksandr III... Oraskuun 20. päivänny 1887 nuordu revol’utsionierua Aleksandr Uljanovua riputettih Šlissel’burg-linnas, yhtel tiel surmattih viizitostu hengie.
Marija Aleksandrovnan piä gor’an periä kerras harmani. Diiviekseh voibi, ga Vladimir ei itkenyh. Vahnembas velles hänele jäi lugiettavakse Karl Marksan suuri kniigu – “Kapitualu”. Sit Simbirskaspäi perehel pidi lähtie iäresrahvas ruvettih vihuamah. Tuatto, Ilja Nikolajevič, huigiedu ei nähnyhkuoli vuottu enne.
Muamo äijän huoldu pidi perehes, autoi Vladimiral puuttuo Peterburgan yliopistoh. Vuvvennu 1891 Vladimir Uljanov hyvin piästi kaikis tutkindolois läbi, i juuri opastumattah, terväzeh piäzi advokuatakse.

VLADIMIR. OPASTUNDU VALLANKUMOVUKSEH
Kaheksatostuvuodine revol’ut sionieru Vladimir lugou Nikolai Černiševskoin romuananČto delat’”, Rahmetovan jälgeläzenny kai oppiu muata nuaglitul lavval...
Vladimir hätken lugou Karl Marksan teoriedu, ga enzimäzel sijal hänen ies on vahnemban vellen ezimerki da Sergei NečajevanKatehizis revol’utsionera”.
Nečajevan mugah vallankumovukseh näh nimidä ei ole kielletty, ei ole kiellety terrorizmu, ei ole riähky tappua ristikanzua, tämä mies ičegi tapoi studentan Ivanovan, kudai ei ruvennuh kuundelemah hänen käskylöi. Nečajev jo istui tyr’mäs, konzu 1. kevätkuudu 1881 hänen partiiNarodnaja vol’apiälinnas tapoi kuningahan Aleksandr Toizen. Nečajevgi kuolou tyr’mäh vuvven peräs. Nigilistu Nečajevah sih nähte rubei kirjuttamah F’odor Dostojevskii. Biessoi ammui vuotettih, biesatgi jiävittihes, tuli heijän aigu...
Sygyzyl 1889 Uljanovien pereh muutti Samarah. Siegi nuori mies lugou ylen äijän kaikenmostu kniigua da kävyksendelöy marksistoin kerhoh. Revol’utsionieru hil’l’akkazin kypsenöy. Vuvvennu 1894 Lenin uvvessah tulou Peterburgah da varovazesti iče rubieu johtamah kaikkii marksizman opastundukerholoi. Joga kerhoh kuului vai kuuzi hengie, sil aigua Leninan peittonimet oldih: “StarikkuliboNikolai Petrovič” – moine oli konspiratsii. Tiägi kerhos Vladimir Uljanov terväh tuttavui Apollinarija Jakubovan da Nadežda Krupskoin kel. Hyö mollei ruattih opastajinnu pyhänpäivän školan ruadajih niškoi. Vähä ken tie däy, nuori kumovusmies enzimäi mieldyi Apollinuarijah, ga hedi sai kieldovastavuksen...

KARKOITUS SIBERIH
Kahten vuvven peräs 21.
talvikuudu politsii istutti Vladimir Uljanovan tyr’mäh, vuottu myöhembi händy työttih karkoitusvanginnu Jeniseiskoih gubernieh Šušenskoje-kylähse on paras kohtu kogo Siberis. Sih näh äijän hommaili muamo Marija Aleksandrovna, joga sijah kirjutti, ku poijal on huono tervehys. Sie nuori revol’utsionieru eli kolme vuottu buitegu kurortal. Daže oružan sai pidiä da kävvä meččäh. A Nadežda Krupskaja hedi tuli sinne elämäh oman muaman kel. MolodoitJelizaveta Vasiljev nan käskyn mugah piettih svuad’ban, daže venčaittihes kirikös.
Lenin sie eli hil’l’akkazin, gu tavalline ristikanzukon zu nikunne ei pie kiirehtiä, hil’- l’akkazin kirjutti kirjutuksenKapitalizman kehitys Ven’an mual”, ylen äijän lugi kniigoi. Kerran gost’u Oskar Engberg ei voinnuh sidä tirpua da humalas levitti kai kniigat lattiel. Häi sežo oli karkoitusvangi Putilovskoin zavodan nuo ri ruadai, suomelaine. A muga sanuo, kogo elokses Lenin nikenen kel ei pidänyh liijan lujua ystävytty.

MISPÄI TULI PEITTONIMILENIN
Vladimir Leninal kogo elokses kerävyi enämbi sadua peittonimie.
Mainičen vai erähii: Iljin, Karpov, Tulin, Petrov, Ivanov... Konzu häi jo jälles Siberii eli emigratsies rajan tagua peittonimiN. Leninjiävih ilmah sotsiualu-demokrua toin talvikuun žurnualasZar’avuvvennu 1901 (Štutgart-linnu). Mispäi tuli peittonimiLenin”? Versiedy oli äijy: buite ku Siberin suures Lena-joves, buite gu naizen nimesJelena” (Jelena Zaretskaja, Jelena Lenina?). No kaikkie pädevembi on se versii, gu Vladimir Uljanov vuozinnu 1893-1895 Peterburgas hyvin tunzi kahtu vellesty Lenin-sugunimel. Sergei Nikolajevič ruadoi muanruadajien ministerstvas, Nikolai Nikolajevič LeninJustitsien ministerstvas.

KETBO OLLAH BOL’ŠEVIEKAT
Enzimäine sotsiualu-demokruatoin kerähmö piettih vuvvennu 1898 Minsk- linnas.
Lenin sil aigua istui Siberis. No jo toizel kerähmöl, kudai oli pietty vuvvennu 1903 Bryssel’as da Londonas, tiettäväine, piäzi, kerdu eli emigratsies jo kolme vuottu. Kerähmöl Lenin vedi iččiedäh gu ižändy da nosti hoppuu. Oigieh sanuo, partii levii kahtekse ozakse: ket puolistettih Leninua, niidy nimitettih bol’ševiekoikse, hot’ hyö jiädih vähemistökse, a kai toizetmen’ševiekoikse. Men’ševiekat puolistettih demokruatiedu, ku vähitellen suaha vällys da oigevuksii rahvahal. Bol’ševikoil enzikse pidi ottua valdu omih käzih vallankumovuksen da orožan avul da luadieproletariatan diktatuuru”. A sih niškoi pidi järjestiä oma partii, pidi kaikkii toizii vägeves kiändiä omah uskoh. Pidäy ližätä, ku vuvvennu 1907 London-linnas piettih nelläs vuoronmugaine sotsiualudemokruatoin kerähmö, kudai voinnus uvvessah yhtistiä partien, ga yhtistämine ei stuanivunnuh. Men’ševiekoin ezimies Julii Martov pagizi rauhah da gumanizmah näh, a Lenin, tiettäväine, oli vastah.
Jogahine tiedäyvuvvennu 1905 Ven’an mual vuottamattah puhkei enzimäine vallankumovus. Se algavui ihan petties – 22. pakkaskuudu rahvas yhtes Gapon papin kel Peterburgas kerävyttih Talvidvorčan luo, tahtottih sanella kuningahal, mittuine on jygei elos prostoil rahvahal. Salduatat ruvettih ambumah. Kolme sadua ristittyy tapettih, kolme kerdua enämbi oli ruanittu!
Toven sanuo, kuningas Nikolai Toine ei olluh juuri enzimäine viäryniekku, käskyn ambumah andoi kuningahan tolkutoi Vladimir-diädö. Tämänmostu suurdu hairahtustu poliitiekas ei vie olluh Ven’an valdivon histouries!
Kuningas Nikolai Aleksandrovič oli pehmeitabaine mies. Ligakuun 17. päivänny häi ilmoitti manifestan, kuduadu myö monarhu andoi rahvahal vällyön da kaikenmoizet oigevukset Jevroupan tazol, daže suostui kerätä Ven’an muan parluamentanDuuman. Nygöi kai sotsiualu-demokruatat voidas yhtyö da kiändiä demokruatien kehitys juuri rauhankannattajan poliitiekkah. Ga Vladimir Lenin vastukavai ei olluh pehmeitabaine, häi oli kovatabaine, oli vihatabainepoliitiekan genii”. Tämä Ven’an muan enzimäine vallankumovus ylen äijäl ihastutti LeninuanygöiViritämmö Jevroupan!”
Bol’ševiekat kaksi kerdua menetettih vallankumovuksen hyvät suavutukset: vuozinnu 1905 da 1917. Leninan käskyn mugah hyö vallittih kaikis pahembanverehizen tien sotsializmah – “parembah eloksehven’alazih, karjalazih dai toizih rahvahih niškoi...