Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Kiel’ da rahvaz
Kiel’ da rahvaz
Livvi
New written Livvic
Maija F’odorovna Pahomovan mustokse
Viäzymatoi ruadnik
Täll vuodel 31.heinkuud 2016 Pahomovan Maijale täydyiž 93 vuot .Häin oli suur’ lyydilaine literaturantutkij , kudam andoi Kard’alan literaturale kaiken oman eloaigan .Pahomovan Maija tutihe mugažo nimel “Maija Kujärvelaine ”, kudam oli hänen kir’utajannimi .Häin rodiiheze vuodel 1926 kujärvelaižin pereheze Anuksehe , kus hänen tuat oli sill aigal ruados .Kard’alan tiedkeskučan ruadajad , kudamin ke Pahomovan Maija ruadoi äijäd vuoded Petrouskoil , sanutihe : “Maija om viäzymatoi ruadnik ”, ja se om tott .Konz vuodel 1967 Maija suai lapsen , d’o kahtes kuus piäliči däl’ges rodindad hänele pidi mändä tagazehe ruadole .Poigan kätkyd seižui muaman ruadstolan noste , kus muam kir’ut’ yöd ja päiväd .Lapsen kazvatamiižes abut’ Maijale hänen oma muam Deisijan Pekkon Ouči , kudam armast’ omad Kujärven muad da lyydin kel’t kaikel sydämel .D’o penzijal oldes Maija abut’ nuorile tutkijoile , kudamad hänen kaut suadihe armastamaha Kard’alan literaturad ja omad tutkimuzruadod , ja nuorile kir’utajile .
Maijan tuat Kujärven D’ogensuun Obraman Fed’uu ruadoi torgunalal ja hänt siirdel’tihe puaksus yhtes kohtas toižehe .Yhtes hänen ke pit’kin Kard’alan muad ajeli mugai pereh .Lapsetuzvuozil Maija opastui Petrouskoil , Kalevalas ja Kujärven školas , kudam diäi hänen mielehe ilmaižeks igaks .Vuozin mändyhut Maija tutkii Kujärven školan historijan Kard’alan tazavaldan arhivas ja kir’ut’ školaha niškoi Kard’alan lehtiš : Licejkul’tuurulehtes 7-8/1997, Carelias 7/1997, ”Omas Muas ” 4.2.1999.Suadud tiedod häin työndži nygyižehe Kujärven školaha , kus rubetihe pruaznuimaha školan pohd’alepanon päiväd ja andamaha arvod endižaigoin opastajile .Muga vuodel 1999 Kujärven školas oli suur’ pruaznik – 100 vuot školan pohd’alepanendad .Tämän rindal Maija suai tiedod D’ogensuun Pahomovan ja Vdovinovan , Sölan Mel’nikovan dai muiš Kujärven roduiš 18.vuoz’sadaha sai – sihe Kard’alas olijad dokumentad lopitiheze .Maijan died – Obram – oli rodinuze Kujärven D’ogensuun kyläs 22.10.1866.Maija löyzi arhivas mugažo arvokahad dielokird’ad Kujärven muahuden ja Kujärven pyhän Dyrgin kirikon historijas .Nämädgi tiedod häin andoi lyydilaižile : puaksus kir’ut’ kujärvelaižile , kudamad eletahe Kujärves , Anukses , Suomes , Čerepoucan lidnas ja mujal .
Kulakan vunuk ja rahvahan vragan tytär
10.elokuud 1938 NKVD pidat’ Maijan tuatan Obraman Fed’uun Kalevalas ja pani hänt tyrmähä .Hänele oli pandud politikahiižen kontrrevol’ucijan artikl’ .Obraman Fed’uun pereh – akk Ouči , kolme 9-15-vuodišt tytärt ja viižkuuhine poig Adolf – däl’ges kodiečindad ja pagižutamišt – ajetihe irdale kodiš piä .Suurel vaival hyö piästihe Kujärvehe Obramdiedan da Ol’uu-buaban no .Muokihe kaccumata Obraman Fed’uu pyzyi lujan hengel ja tabal , eigi kadotanu ni tyrmäs ristikanzan arvod .Häin lujas kiel’zihe allekir’utada NKVD :l valmištetud tundustust ja käyvi Gulagan uadus piäliči .Däl’ges tuatan pidatandad NKVD pagižut’ ja muokiči 12-vuodišt Maijad .Hyö tahtotihe panda pienen Maijan pagižmaha omad tuatad vastaha ja kiel’damahakse hänes piä , ka neičuk ei andanu perikš .Äijäd vuoded huba Maija kandoi “kulakan vunukan ja rahvahan vragan tyttären ” haukundnimed .Däl’ges Obraman Fed’uun kuolendad perestroikan ja glasnostin aiga Maija suai hänen nimen puhtastetuks , Obraman Fed’uule antihe täyden reabilitacijan .23.2.1994 Kard’alan tazavaldan prokuratur andoi Maijale todištuksen siiš , ku iče Maija om politikahiižen repressijan tirpaj .
Ruadonveteran
Voinan aiga 1941-1944 Maija oli evakuacijas Permin alovehel .Sigal Maija lopii školan ja siid opastui Osan lidnan opastajinopištos .Vuodel 2000 Kard’alan tiedkeskučaha tuli kird’aine Osas piä : opištos , kudamas Maija opastui evakuacijan vuozil , avaitahe muzej ja sigal lienou Maijale omištetud oma čupuine .Maija työdži sinna fotod ja muud materijalad , mida hänes kyzytihe .Däl’ges voinad Maija lopii Kard’alažsuomelaižen opastajininstitutan 1946 ja Kard’alaž-suomelaižen universitetan 1950.Vuozil 1953-1956 häin opastui d’atkopastujan Tiedakademijan Muailman literaturan institutas Moskovas ja lopii sigal aspiranturan .Däl’ges aspiranturad Maija tuli ruadole Kard’alan tiedkeskučaha Petrouskoile , kus häin ruadoi 1956-1983 vahnemban tiedruadajan virgas .Hänel oli filologijan licenziatan tiedarv (1962).Vuodel 1976 hänt otetihe Kard’alan kir’utajinliitoho .Kard’alas hänt kucutihe ruadonveteranaks , vuodel 1982 antihe tazavaldan kiitetun kul’tuuranruadajan arvonnimen .
Maija kir’ut’ kuuz’ monografijad , sadakundan akadem - ja leht’kir’utust , valmišt’ literaturantologijoid ja muud .Hänen literaturkir’utuksed kuulutahe Kard’alan literaturan historijaha (1969), Neuvostoliiton monikanzaliižen literaturan historijaha (1972-1974), uhtehiižihe tutkimuzkniigoihe Karelad (1983) ja Karel’skoi ASSR (1986), muihe suurihe kird’oihe .Maija piäst’ ilmaha literaturkniigad “Karelija v tvorčestve sovetskih pisatelei ” (Petrouskoi 1974), “Žanrovostilevije iskanija sovremennoi prozi Kareliji ” (Petrouskoi 1981) ja muud .Enambal häin tutkii Kard’alan literaturad , suomelažugrilaižin rahvahin literaturad ja kir’utajan Prišvinan Mihailan kir’utuzruadod , kudam kir’ut’ luondonfilosofijas ja Kard’alan čomudes .
Vuodel 1957 Maija ymbärzi d’algai Äniižen ja Valgedmeren kyläd , kudamin kaut matkazi Prišvinan Mihail .Äijäd vuoded Maija työndeli kird’aižid Prišvinan leskele kreivitarele Valerija Dmitrijevnale .Krievitar armast’ Kard’alad , Petrouskoile kävydes häin eli Obraman Fed’uun pertiš .
Obraman Fed’uu lahd’oit’ hänele Prišvinan muzejaha niškoi oman kaššalin , ku samanlaižen ke Prišvinan Mihail ymbärzi Äniižen da Vienan randad .Prišvinaha niškoi Maija kir’ut’ kird’ad “Prišvin i Karelija ” (Petrouskoi , 1960) ja “Mihail Mihailovič Prišvin ” (Leningrad 1970).Däl’gimažvuoded Maija abut’ ranskalaižele Prišvinan tutkijale Francoise Burgunale , kudam kir’uteli ja soiteli Maijale Sorbonnas piä .Täydel sydämel Maija ruadoi Kard’alan literaturan hyväks .Häin pani pohd’ale Kard’alan literaturan kronikan , kudamale häin andoi luguta väged ja aigad kuolendpäivähä sai .Pahomovan Maijal ja N .S .Poliščukal siätyd “Letopis’ literaturnoi žizni Kareliji (1917-1961)” painetihe Petrouskoil 1963.Ende sida vuodel 1959 Petrouskoil nägi ilman heiden “Letopis’ literaturnoi žizni Kareliji za 40 let (1917-1957)”.
Maijan elon ja ruadon vajeh
Myöhemba Maija toimit’ ja abut’ siätä kaik nuorembad Kard’alan literaturan kronikad .Ezmaižen kronikan 1917-1957 algtoimitukses oli mainitud 1930:ndžil vuozil repressoituin kir’utajin nimed ja heiden kird’ad , ka tarkastajad pyhkitihe ned kronikas piä .Myöhemba Maija opii panda nämäd tiedod muihe kronikoihe , ka cenzorad ainos vai otel’tihe niid irdale .Vuodel 1989 Maija andoi oman Ližaduksed Kard’alan literaturan kronikaha-kir’utuksen literaturantutkijale N .A .Prušinskajale , kudam publikui sen omal nimel vuodel 2005 däl’ges Maijan kuolendad .Prušinskajan kniigas tädä Maijan kir’utust ei ole mainitud ni yhtel sanal .Muga diäi peitoho kogonaine Maijan elon ja ruadon vajeh , se , kutt häin kaikel vägel tahtoi suada reabelitacijan repressoituile Kard’alan suomelaižile kir’utajile .Maija mugažo puolišt’ yksin kard’alašt rahvahankir’utajad Rugojevan Jaakkod , konz Rugojevan sanutihe “nacionalistaks ” ja hänen romanan “Ruokoranta ” tahtotihe kiel’ta .Maija oli ezmaine , ken kir’ut’ anukselaižen Brendojevan Vladimeran runoiš ja abut’ lugijoile el’geta niiden suuren merkičuksen rahvahankul’tuurale .Häin kir’ut’ kird’an “Epos molodih literatur ” (Nuorin literaturoin epuz , Leningrad 1977), kudam om edeleze äijän literaturantutkijan stolakniig kutt Budapeštas , mugai Mari Elas .Hät’ken aigad häin oli kird’ažvajehtukses ungarilaižen professoran Domokoš Peteran ke , virolaižin ja moskovalaižin kul’tuuransiädäjin ke .
Neuvostoliiton rajan tagana Maija oli vai yhten kierdaižen , IV Finnougristoin Kongressas sygyzkuus 1975 Budapeštas , kudam kaikeks igaks diäi hänen mielehe .
Pahomovan Maija armast’ omad lyydin kel’t ja rahvast .Kyynäl sil’mas häin kacui kujärvelaižen Pit’k Randaane-gruppan ozutust , kudaman työndži kierdan Kard’alan TV .Heiš Maija kir’ut’ Anuksen piirin lehtele Olonija 30.1.1996.Häin kerazi sanoid , fol’klorad ja muid materijaloid omal kielel .Vuodel 1964 häin siädi Kujärvele tutkimuzmatkan .Sigal hänel keratud it’kud , puheged da erahad muud fol’klormaterijalad om paindud Kondan Kalndan – Kujärven lyydin rahvhansana vuodel 2012.Lyydin kielen ozas Maija pagiži huolen ke , häin sel’gedas nägi , ku ni ken Kard’alan tazavaldas ei tahto tugeda sambujad lyydin kel’t .Häin sanui , ku lyydilaižed oldahe Venän amuine kandrahvaz – Čuud’ , kudam om salanu venälaižihe , ja sikš lyydikiel’ om d’alos arvokaz kutt Kard’alan , mugai kaiken Venän kul’tuurale ja historijale .Lyydin kielen häin lugi omaks vahnaks kieleks eigi pidanu sida ni kard’alan , ni vepsan dialektan .Maija ei voinu el’geta , mikš lyydikoile ei ankoi tuged oman kielen piäständaha niškoi , kutt vepsoile ja anukselaižile .
Pahomovan Maija kuoli suobatpäiväl 12.heinkuud 2003 viärän tervehudenhuoldon tähte .Subotan 19.7.2003 hänt pandihe muaha Petrouskoin Besoucan kalmižmuale Obraman Fed’uun ja Deisijan Pekkon Oučin kalmoin keskehe .Pahomovan Maija oli Lyydilaižen Siebran arvonsiebralaine .Häin andoi Siebrale ja lyydin azijale suuren tugen ja abun .
Kiel’ da rahvaz
Livvi
New written Livvic
10.