VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Ohjelmoi iččieš tyytyväisekši

Ohjelmoi iččieš tyytyväisekši

Karelian Proper
New written karelian
Nykymuajilman onnellisuš on myyttien peitošša. Šuurin oša šiitä, mitein myö ymmärrämmä onnellisuon ta mistä kuvittelemma šen löytyvän, on viäristynyttä.

Kun tietäy, mitä eččiy, matašta tulou helpompi. Vanhoista tavoista eroh piäšömini voit keštyä äijän aikua, ka kyllä perillä piäšöy, još vain pisyy tiukašti omalla polullah.
Ei šillä ole välie, oletko pohatta vai köyhä, pitkä vai lyhyt, mieš vai naini, nuori vai vanha. Ei ole välie mistä tulet, mitä ruat, mitä kieltä pakajat tai mitä travmoja kannat. Olitpa šie vaikka missä ta vaikka ken, šie tahot olla onnellini. Še on yhtä luonnollista, kuin henkittämini.
Onnellisuš on še mahtava tunneh, konša kaikki tuntuu hyvältä, ta elämän monet mutkat ta vaikeuvet näytetäh šopivan täyvellisekši yhteh. Eryähät ečitäh tunnehta romantiikašta, toiset mainehešta ta kolmannet šuavutukšista.
Kuitenki olemma kaikin varmašti tavannun ihmisie, kumpaset on šyväšti rakaštunuita, šuavutetah mainijoita aseita, nähäh muajilmua, hankitah kaikkie, mitä rahalla šuau, nautitah kaikenmoisista luksusaseista ta šiitä huolimatta ne aina ollah tavottamašša šitä etähäistä tyytyväisyön ta rauhan tunnehta ili onnie.
Mintäh minih niin peruštavanluatuni asie on niin vaikie šuavuttua? Totta šanoen še ei ole vaikieta. Meilä on vain tapana eččie onnie viäristä paikoista. Myö ajattelemma onnie miäränpiänä, kumpasen voit šuavuttua, vaikka onni on ičeasiešša kaiken lähtöpisteh.
Oletko konšanih eččin avuamie ta löytän ne lopulta omašta kormanoštaš? Muissatko, miltä tuntu noššella kaikkie stolan tavaroita, kaivella šohvan alta ta nähä, jotta kaikki on turhah, kun avuamet vain ei löyvytty?
Toistamma šamua kuavua eččiessä onnellisuttamistänih tuolta”, vaikka tovellisuošša onnellisuš on juuri šielä, missä še on aina ollun: meijän šiämeššä. Še on meijän lajin peruštavanluatuni ominaisuš. Vaikka eryähät tapahtumat tunnutahki pahoilta, rikeneh myö kiinitämmä niih liikua ta tarpehetointa huomijuo.
Još aseita kaččuo šemmosina, kuin ne tovella ollah, ušeimmat tapahtumat ollah juuri šemmosie, kuin niijen pitiki olla. Niissä tapahtumissa ei ole mitänä viäryä, ei yhtänä mitänä, vain še, mitä iče ajattelemma niistä.
Tervehyštalouštieteilijä, tietomieš ta kirjailija Paul Dolan tunnetah muajilmašša šamoin onnellisušprofessorina, kumpani pakajau onnellisen aren puolešta. Onnellisuš miehen mukah ei tarkota hienuo autuo eikä lomamatkoja, šentäh jokahini voit omalla toiminnallah lisätä onnellisuttah tavalliseh, toičči ikävältä tuntuvah arkeh.
Alla olijašta listašta voit lukie professorin vinkkijä šiih, kuin voit lisätä onnellisutta omah arkeh.

Kun olet koissa ...

Ole jouštava. Kiireh ta kellon vilkuilu luajitah šiušta vähemmän onnellisen. Yritä löytyä aikua ičelläš, konša elämäš ei pyöri aikataulujen varašša.
Levitä hyvyä mieltä. Tuntehet ollah yllättävän tarttuvie, ta mieliala heijaštuu rikeneh šamoin muihki perehenjäšenih. Kohottamalla omua mielialuaš, lisyät koko perehen onnellisutta.
Arvijoi ihmisšuhtehien luatuo. Još šiun yštävä tahi puoliso šuau šiun olon jatkuvašti šurkiekši, voit olla hyvä aika ajatella, onko ihmisšuhteh jatkamisen arvoni. Toičči irti piäštämini voit olla onnen avuan.
Laita telefoni pois. Lähellä olomalla šuat tuntie äijän enemmän hyvyä vapua-ajašta ta ihmisien šeurašta. Laita telefoni pois ta nauti lisäytynyöštä onnellisuošta.

Töissä olleššaš...

Ole sosialini. Työpaikallaš käytä kaikista loitompana olijua veššua. Tämä pakottau šiut kävelömäh koko toimiston läpi, mi lisyäy mahollisutta kuulumisien vaihtoh.
Yritä keškittyä vain yhteh asieh kerrallah. Huomijon jakamini moneh asieh vuatiu aivoiltaš äijän energijua. Tämmöni ruatotapa šuattau šamoin šuaha šiut tuntomah iččieš vähemmän hyövyllisekši, mi puoleštah vähentäy onnellisuon tunnehta työelämäššä.
Nakra. Nakru vähentäy stressie, lievittäy yksinäisyttä, rentouttau ta eistäy palautumista.
Šua mielihyvyä luonnošta. Käy välillä henkittämäššä vereštä ilmua ta još on mahollista, valiče työpaikka ikkunan läheltä. Jo yheštä luonnon näkemiseštä on hyötyö kuin henkisellä, šamoin ni fyysisellä tervehyöllä. Šen lisäkši työpaikalla tuotu kašvi voit lisätä onnellisutta.

Jokapäiväiseššä arešša...

Pakaja. Päivittäiset keškuštelut ihan tavallisista arkisista šeikoista lisätäh onnellisutta. Lomašta pakajamini jo ennein šen alkuo voit lisätä onnellisuon tunnehta.
Muhi. Tutkimukšet näytetäh, jotta pelkkä muhelu lisyäy onnellisutta. Äšen tekomuhahuš voit šuaha aikah aitoja onnen tuntehie.
Vähennä minimiksi häiriččijät. Ennein perehen yhtehistä aterijua tahi illallista yštävien kera olis hyvä kerätä kaikkien telefonit yhteh ta panna ne piiloh aterijan loppuh šuaten.
Kuot’t’ele mitänih uutta. Pahin mitä voit tapahtuo on še, jotta et tykkyä kuot’t’elemašta, etkä rua šitä enyä konšana uuvveštah. Parahammašša tapahukšešša šuatat löytyä ičelläš uuvven harraššukšen tahi kiinnoššukšen kohtehen.
Elä kärši turhah. Ihmiset hyvin rikeneh ei luovuta ikävistäkänä aseista tahi hommista, još hyö on käytetty niih rahua ta aikua. Tämä ajatušmuajilma kannattau unohtua ta jättyä elokuva kešen, još še tuou šiula enemmän haikotukšie, kuin iluo. Šama koškou ni ikävyä työpaikkua.

Kun käytät rahua...

Ajattele pitkäjänteisešti. Šiäštämällä eläkehpäivie varoin et ainuoštah turvua vanhuttaš, vain lisyät varmutta šamoin eläkehikyä läheštyvih vuosih.
Ajattele: “Makša nyt, šua mielihyvyä myöhemmin". Tämä on onnie vahvistava prinsippi. Tykkyät lomašta äijyä enemmän šilloin, kun mieleššäš ei koko ajan kummittele poštiluukušta ajan piäštä kolahtava luottokorttimakšu.