Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kuldaižed käded da melekaz pä

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Pagištoiti Maria Filatova, Kodima. № 1, (2019), p. 5

Kuldaižed käded da melekaz pä
(Veps)

Muzikvändimiden tegii om ani harvinaine professii. Necen radon täht pidab äi tedoid: pidab olda pusepän da muzikantan ühten aigan. Voit-ik meletada, miše pardespäi voib tehta violončelin, haugospäiskripkan vai längišpäikefaran? Ka, voib! I sen täht ei pida noidasišt väged, pidab kuldaižed käded da melekaz . Kaiken necen minä sanun vepsläižen pumastarin polhe, kudamb om sündnukirvez vös” – Andrei Korovaškinas. Hän eläb Piteriš, no paksus tuleskeleb kodiröunaha Piterin oblastihe, kus vastsimoiš-ki hänenke i pit’kha pagižim.

Andrei, konz zavodid opetas pusepäks?

Konz lapsen tuleskelin adivoihe baboile külähä, ka paksus hänenke radoim mecas vai nitül. Baboi niti heinäd, a mindai jäti kacmaha pažagad. Minä tusttuin radota i zavodin tehta bobaižid pun barboišpäi. Kezas minä keradelin kogonaižen kollekcijan, i kodihe ajoin sur’ havad erazvuiččid bobaižid kädes. Pusepäks minä en tahtoind olda. Minun mamoi oigenzi mindai opendamhas učiliščaha. Hän sanui: ”Kac, učilišč om läheli pertid, susedpriha sigä opendase, hän sab hüvid dengoid, lähte sinä-ki sinna opendamhas!”. Tatoi siloi ei eländ meidenke, minä kundelzimoi mamad, en olend valdakahan prihan. Muga minä zavodin opetas Taidehen učiliščas.

Voib-ik kaik-se sanuda, miše lapsen jo mahtoi rata kirvhel i nece rad oli sinei mel’he?

Lapsen da noren minä paksus oleskelin küläs da mecas. Minä nägin, kut kazvaba pud, nägin, kut mužikad radaba kirvhel, tedištin, kut voib tehta čudokahid azjoid puspäi. Siloi minei oli mel’he kacta, opetas da iče probuida tehta midä-se. Ezmäi tegin pičuižid pismäižid, soitoižid, lutuižid. Mamoi nägi, miše nece rad minai lähteb hüvin i, voib olda, sen taguiči, oigenzi mindai opendamhas. Hän oikti om tehnu. No todeks sanuda, minä tahtoin olda lekarin: hirurgan vai psihiatran.

Void-ik nügüd’ meletada, miše oližid psihiatran?

Psihiatran en, a psihologan voižin olda. Minä navedin pagišta ristituidenke da antta nevondoid. Navedin abutada ristituile löuta ičeze ten, iče valita elon. Meletan, miše ei sa nevoda ristitule, kut eläda, no voib abutada hänele tehta oiktan pätusen elos.

Kus radoid učilišcan jäl’ges?

Učiliščas minä openzimoi nel’l’ vot. Jäl’gmäižel kursal olin jo hüvän mastarin. Minä openzimoi maman valdal i sikš ozutin openduses ičein tabad: openzimoi lujas hüvin. Openikoile anttihe hüvid tedoid da mahtoid. Meid opetihe, kut tehta čoman kodikaludišton. Mahtoin vestta puspäi mozaikan, mahtoin pirtta, el’genzin stilistikan. Opendusen jäl’ges voi valita miččen taht radon. Minä openzimoi kaikihe pusepän radoihe. Učiliščas minä olin päiväl da öl-ki. Sikš lujas teravas zavodin rata i sada dengoid. Minä voin ostta čomid frantan sädoid, voin kävuda koncertoile. Ühten kerdan minä meletin, miše tahtoin kundelta, kut vätas džazad. Muga minä tulin koncertale džazan filarmonijaha i sigä kadotin mel’t. Mamoi radoi üksnäze. Hän lujas toivoi, miše minä radaškanden pusepän, saškanden den’goid, abutaškanden hänele. No minun elote oli jo valitud i minä zavodin tehta muzikvändimid. Ozutesikš, konz tegin kodikaludištod, ka saskelin 350-400 rubl’ad kus.
Nece oli enamb, mi äjil inženeroil. No konz minä zavodin tehta vändimid, ka minei makstihe 5-25 rubl’ad. Maman täht nece oli suren gor’an.

Nece koncert vajehti sinun elod. Om-ik muga?

Ka. David Gološčekinan koncertan jäl’ges kahtes päiväs päliči minä löuzin muzikškolan, kus zavodin opetas. Sigä oli ehtopenduz aigvoččiden täht. Völ kahtes päiväs päliči minä tulin radoleAkkord-zavodale, kus tehtihe da kohetihe muzikvändimid. Ičein elon minä valičin siloi. Muga elän-ki: rahvaz naprib sada dengoid, a minä tegen radod henged möto, hot’ en saskele siš surid rahoid.

Oikti-ik minä olen el’gendanu, miše necen koncertan jäl’ges sinä tahtoiškanzid olda muzikantan?

Ka. No minä ani augotišes el’genzin, miše, voib olda, en linne muzikantan. Minä mahtoin meletada, hot’ oli sportmehen (nagrab). Minä tezin, miše ristitud opendasoiš muzikaha laps’aigaspäi, 4-6 vodespäi. A minei oli jo 20 vot. Miččed satused voiba olda? Sikš minä pätin: ku en linne muzikantan, ka tegeškanden vändimid. Muga olen valičenu professijan.

Nece ozutab sinun tabad...

Minä kazvoin küläs. Minun baboi oli vepsläine. Minä nägin, miše elo küläs da elo lidnas oma ani erazvuiččed. Nene oma kaks’ erazvuittušt mirud. Erazvuiččed oma ristituiden meled, kaceged miruhu, kal’huded, kosketused-ki ristituiden keskes oma toižed. Vepsläižed ani toiževuiččikš pätaba problemoid, andaba vastusid küzundoihe. Minei nece taba oli mel’he. I minä olen pätnu: ku olin valičenu professijan, ka nece om rohked hašk i tegeškanden sen, minäpidän ičein vaihen”. Se om kal’hemb kaiked minun täht.

Midä meletad nügüdläižen muzikan polhe?

Meletan, miš nügüdläižen estradan muzik om tühj. Siš ei ole jüväd. Sišpäi sündub tühj mir, sišpäi sünduba noriden problemad. Nored mehed ei voigoi toda mirhu midä-se znamasišt. Heile ei ole kuspäi otta tarbhaižid jüvid. Norile om anttud vald, anttud valičuz, no ei mahtkoi valita.

Kut sinä putuidVarasta”- fol’klorsebraha?

Minä elin küläs läz kut vot i tegin vändimid rahvahan stil’as. V’ačeslav Andrejevič Vasiljev homaiči mindai. Minun rad tuli hänele mel’he. el’genzim, miše olem tarbhaižed toine toižele. Hän kucui mindai sebraha, i minei nece azj tuli mel’he.

Starinoiče vändimiden polhe, miččed oled tehnu.

Minun radon erigoičuz om siš, miše tegen vändimid azjoišpäi, miččed oma ümbri meiš. Mikš länged ei voigoi kätas grekalaižeks kefaraks? Minun ezmäine eksperiment oli mugoine: minä tegin haugospäi violončelin i kucuin senhaagčeloks”. Minä tezin, miše mugoižel formal linneb hüvä kulund. Panin jäntked, i sepajataškanzi”. Penikaine skripkaine om tehtud pičuižes haugospäi, minä kucun senhaagaižeks”. Läz kaikutte predmet voib olda vändimen. Otam potrugan, otam naglanjose nece ei ole muzikaline treugol’nik? A nece om endevanh silitin. Minä tegin sen iče, südäimes om onduz, sikš se kulub ani čomašti. Väta sil voib, ozutesikš, värtinal.

A nece om buben. No vepsläižed ei väkoi bubnoihe. Om-ik muga?

Kuspäi tedat? Voib olda, miše konz-se vätihe bubnoihe... En sanu, miše nece om vepsläine vändim. No minä tegin necen bubnan enččiden sändoiden mödhe. Vandehen minä tegin raidaspäi. A nahkan vaumičin enččen tehnologijan mödhe: otin härgan nahkan, jätin sen erasikš päivikš vedhe, jäl’ges kabičin nahkan karvaspäi, jäl’ges vahvitin sen tuhkal. Nece om pit’k rad.

Andab-ik sinei nece rad ozad?

Minä olen ozakaz, olen ihastusiš kaiken aigan, konz radan. Eskai ani augotišes, konz pirdan tulijad vändint i siloi-ki, konz vändim om jo vaumiž. Konz vändimele linneb koume vai nel’l’ vot, minä linnen holiš, kut se eläb, midä völ tehta, miše se eläiži paremba da hätkemba. Nece om rad, mitte jatktase kaiken aigan i se andab väged da lahjoičeb ihastust kaiken aigan. Minai om äi tedoid, no niid kaiken aigan ei täudu. Nece om kaikenaigaine kazvand, kehitoituz. Minä voin tehta vigoid, no en varaida niid i toivotan kaikile necidä. Kaiken aigan pidab naprida tehta midä-se, loda, säta i pidab teta, kuna astud i völ ei sa unohtada ičeze jurid.