Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Nevest-hir’
Nevest-hir’
Veps
New written Veps
Karjalaine
sarn
Oli manradajal koume poigad .Vanhembad da keskpoigad tat lujas navedi , ni-miš heile ei otkaži .A norembad lugi meletomaks i kaiken abidoiči händast .
Eliba-oliba hö , poigad kazvoiba i tuli aig naida heid .Tat sanub-ki :
– Kundelkat , poigad , tö olet jo kaznuded , pidab teile naida .Ajagat ken kuna tahtoib , a homen homendesel sanut minei , miččid nevestoid löuzit ičeleiž .
Vanhembad poigad paniba päle čomid sädoid , andoi tat molembile hebon , a norembale nimidä ei andand .Mi oli pandud päl , siš läksi-ki ecmaha nevestad .Vanhembad velled läksiba sinna , kus oliba elokahad pertid .Teravas kozičiba ičeleze nevestoid , bohatoiden manradajiden čomid tütrid suren pridanijanke .A noremb vel’l’ läksi , kuna pä kandoi , meletab : ”Ken lähteb mehele minun , ozatoman taga , ka olen sobnus-ki ei kut ženih !”.A mända pidab .Astui , astui hän tropaštme , tuli mecha i kadoti tropaižen .Äjak-ik virstad mäni , ümbri korb seižub , pud oma korktad , penzhad tihedad .Nägeb – pertine seižub .Penikaine mugoine om , alahaine – pidab tulda südäimehe , lebaidamhas , ei pida nikuna rigehtida !
Tuli pertižehe , a sigä nikeda ei ole .Keskes pertid stol seižub , stolal hir’ ištub , adivoho kacub .Ištuihe priha laučale , meletab : ”Varastan ižandoid , ken-ni ved’ tuleb !Sid’ hir’ pagižeškanzi , laskval änel küzui :
– Kuna , nor’ priha , mäned ?
Čududelihe manradajan poig , sanub vastha :
– Ka ved’ sinä ed voi minei abutada , eskai telustada-ki , min täht sinei pidab teta , kuna minä astun ?
– A sinä sanu , – pagižeb hir’ , – ken tedab , voib olda , minä voin abutada sinei !
Tuli prihale mel’he , kut hir’ laskvas pagižeb hänenke , päti starinoita sille kaikes :
– Naida minei pidab , nevestan ecin , – i starinoiči hän , kut tatoi käski kaikid vellid löuta ičeleze nevestoid i kut oigenzi heid matkaha .
Hir’ sanub hänele :
– A sinä nai minai !
Prihale ilo tegihe , hän eskai nagraškanzi , no möst johtuti ičeze tatan sanoid i oli meletusiš : ”Ku kaik-se minun päl nagrdas , kuctas meletomaks , mugoižen-žo nevestan ton !”.Hökkähti hän naida hirel , venčaihe i pördihe hän kodihe .
Kerazihe kaik velled , tat küzub-ki heil , ken miččen nevestan löuzi .
Vanhemb i keskpoig kitäsoiš ičeze nevestoil , a norembale ei ole mil bahfalidas .Tat sanub :
– A sinä , urad , keda kozičid ?
– A minä mecas nevestan löuzin .
– Keda nece sinä kozičid ?
– A ken mecas om , sen löuzin-ki , – sanui vastha poig .
Nimidä enamba ei zavodind sel’genzoitta , libui päčile i veri magadamha .
Toižel päiväl tat möst kucui poigid i sanub :
– Homendeseks togat minei leib , miččen paštaba teiden nevestad .Kacun , ken paremba mahtab paštta !
Läksiba velled ičeze nevestoidennoks .Vanhemb da keskvel’l’ ajaba i ilokahašti pajataba .
Noremb mugažo läksi , hot’ ei nadeinus nimidä sada .”Mittušt leibäd voib paštta hir’ ? – meletab . – Ku vaiše kuivan koren löudab da tob .” Saihe hän pertižehesai , a hir’ , hänen nevest , stolal ištub , kuti varastab .Küzub ženihol :
– Mittušt azjad tulid , minun suženii ?
– Tulin otmaha leibän . Tat kaikid meid oigenzi ičeze nevestoidennoks , miše tö hänen täht leibäd paštaižit .Tahtoib kacta , ken mahtab paremba paštta , – sanui hän .
– Ala holdu , vere magadamha .
Vaiše ženih uinzi , hirut läksi pordhile , tilliti kelloižel :
– Minun armhad heimolaižed , todesižed minun abunikad , tulgat kaik minunnoks !
Tuli sid’ äi hirid .Sanub niile hir’-nevest :
– Togaha minei kaikutte teišpäi parahiman ičeze nižujüvän !
– Sid’-žo hired joksiba ičeze uruihe , kaikutte toi jüvän , jauhoiba , segoitiba taignan i paštoiba leibän . Homendesel andab nevest prihale leibän .Ihastui hän , no nimidä ei sanund , vaiše spasiboiči i läksi kodihe tatannoks .
Tuliba poigad tatannoks märitud aigal , kaikutte andab hänele ičeze leibän .Vanhembal poigal leib om pašttud rugižjauhospäi , keskpoigal – ozrjauhospäi , jägapäiväine manradajiden leib .Avaidab tat noremban poigan leibän – mugoine se om čomahajuine , käbed , pehmed – nižujauhospäi , hot’ carin stolale pane !Čududelihe tat , kuspäi meletoi mugoižen leibän oti , no oli vaikti , ei tahtoind abidoitta armhid poigid .Andab toižen tegendan :
– Nügüd’ teiden nevestad kudogaha paltnan !Tahtoin kacta , ken paremba kudob .
Möst läksiba velled ičeze nevestoidennoks .Noremb jo veslembaks tegihe , voib olda , hänen-ki hir’ midäni tegeb .Tuli pertižehe , a hirut om jo sid’ .Starinoiči sille , min täht necil kerdal tuli .Hän pani ženihon magadamha , oti kelloižen , läksi pordhile .
– Minun armhad heimolaižed , todesižed minun abunikad , tulgat kaik minunnoks !
Sid’ tuli äi hirid , varastaba , midä se sanub niile .Hir’-nevest sanub-ki :
– To kaikutte teišpäi ičeze parahim pölvazkuid !
Hired joksiba ičeze uruihe , valičiba parahiman kuidun i sid’-žo tagaze pördihe emägannoks .
Kehuškanzi niil rad : teravas kezerziba nitid , zavodiba kudoda – homendeseks paltin oli vaumiž , da mugoine se oli vauged i hoik , kuti hämähoukun verk .Nevest käri paltnan , pani sen pähkmen korehe , äjak mülüi , i andoi ženihole .
Ženih spasiboiči hirut i läksi kodihe .Toižed velled jo varastaba händast sured palad paltnad kädes .Huiged tegihe norembale vellele , miše hänel om muga vähä paltnad , da meletab : ”Nagrgaha , olen jo harjenenu heiden iloitelusihe !”.
Ozutiba vanhembad velled ičeze paltnid – sorav pölvasine paltin .A noremb pit’kästub .Tat sanub-ki hänele :
– Mikš sinä , meletoi , ed ozuta sinun akan radod ?Nacein , nevest-ki kožub sinuhu !
Andab hän tatale pähkmen , a velled nagraba .Oti tat pähkmen , avaiži sen , sai paltnan , leviti se – mugoine hoik i vauged , mitte vaiše caril voib olda !Tat čududelihe völ enamba , no ei sanund hüväd sanad poigale :
– Om hüvä , miše sinäki toid , mäne magadamha päčile !
Mäni äjak-se päiväd , möst tat kucub poigid :
– Tuli aig , poigad , nevestoid-ki ozutada .Mängat i togat heid tänna , homen varastan teid täs !
Vanhembad kut tobjimalaz ištuihe heboile , a noremb jaugai läksi .Astub i meletab : ”Naku linneb nagrandad tatale da vellile , konz ton minä ičein hiren .Naku-se kükstas pertišpäi !..Paremb linneb kävelta mirudme vai siš mecpertižes eläda , mi tirptta abidoid tatan pertiš !Mugoižidenke melidenke tuleb pertižehe i sanub nevestale :
– Tatoi tahtoib nähta sindai .
– Midä-k , ajagam , – sanub vastha hir’ .
Val’l’asti hän nel’l’ mustad hir’t karetaha pähkinkorišpäi , ühten hiren ištuti vedäjan sijale , iče ištuihe karetaha :
– Minä olen vaumiž , ajagam !
Tönduiba matkaha .Hir’ ajab , a priha rindal astub .Hänele om opak i huiged , no mi linneb , se linnebki .Heile pidab ajada joges päliči , sildadme .Ajab hir’ karetas sildadme , a sid’ astub vastha siričimänii .Astub i čududelese :
– Miččed matknikad oma , nikonz en nägend , miše hir’ karetas ajaiži !Naku mitte bajarinaine ištub !– i potki karetan . Nevest ühtes karetanke lanksi vedehe i kadoi veden alle .
Priha seižutihe , ei teda , midä tehta-ki , midä hän nügüd’ tatale sanub ?Oti ičeleze nevestaks hiren da se-ki upsi .No ei ehtind hän sijalpäi lähtta , kut äkkid vezi joges brunciškanzi i randale hüpähti koume kuldaha karetaha val’l’astadud voronad hebod .Päzuiba hebod tele , azotihe .A karetaspäi lähteb mugoine čoma neižne , miše eskai unes hän ei nägend mugomad !Seižub hän , kuti maha kazvoi .A neižne kacub hänehe , muhadab i sanub :
– Midä sinä seižud ?Ište karetaha i ve mindai ičeiž tatannoks !Nece minä olen , sinun nevest !
Nimidä ei el’gendand priha , no kaiken-se ištuihe karetaha .Meleti , miše nece uni om .Sid’ neižne zavodi starinoita ičeze polhe :
– Minä olen kunigahan tütär .Käred Süojatar kändi mindai i kaikid meiden kunigahuden eläjid hirikš .Minei pidi olda hiren sihesai , kuni ei löudase mugoine mez’ , kudamb hökkahtab otta mindai akaks i kuni mindai ei tackoi vedehe .Ozaks , siričimänii potki mindai vedehe i nügüd’ minä voin tulda sinun tatannoks neiččen .
Ozakaz ženih tuli tatan pertinnoks čomanke nevestanke , kunigahan tütrenke .Sigä händast jo varastiba hänen vel’l’ed ičeze nevestoidenke .Konz hö nägištiba bohatan val’l’astusen , eskai čududelihe .No konz noremb vel’l’ toi ičeze nevestan tatannoks – niken ei voind uskta , a tat eskai sud ei voind avaita .Naku mitte meletoi om , kaikid maniti !Sid’ tatale tegihe huiged , miše hän abidoiči poigad , nimiti meletomaks .Sid’ hän toižin zavodi kacta norembaha poigaha .Sajal tat küzub hänel , kus hän löuzi mugoman nevestan .A poig möst sanub :
– Mecas löuzin .
Tahtoi tat nimitada poigad meletomaks kut tobjimalaz , ka azotihe aigaks .
Jäl’ges sajad noremb poig läksi elämaha ičeze akan kunigahudehe , kus kaik nügüd’ oli kut ende .I zavodiba hö eläda ozas da bohatuses .
Nevest-hir’
Veps
New written Veps
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–