Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Ei sa abutada sille, ken iče ei tahtoi

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Liza Mironova, Kodima. № 8, (2019), p. 1, 3

Ei sa abutada sille, ken iče ei tahtoi
(Vepsian)

Petroskoin universitetan Filologij an institutan Baltianmeren suomalaižiden keliden kafedran üläopenikad Darja Švecova da minä, necen kirjutesen tegii, Jelizaveta Makarova olimHungarologia-kursil, miččed oli tehtud Vengrias. Matk oli tehtud rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan tugel.

Kursad hungarologian mödhe tehtihe Badačon’tomai-lidnas Balaton-järven randal. Ühtnikoin oliba ezitajad Komi-, Udmurtia-, Marii-El- da Karjalaval dkundoišpäi.
Vengrian üläopišton opendajad lugiba lekcij oid istorij an, kul’turan, literaturan da Vengrian arhitekturan polhe. Kezauniversitetan sädajan om suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden tedai Janoš PustaiCollegium Fenno-Ugricum-üläopišton pämez’. Jo 20 vot Päivlaskm-Evropalaižes universitetas suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ezitajiden täht tehtas kezaopendamine hungarologian mödhe. Se jatkub kaks’ nedalid.
Ühtnikoiden keskes oliba lehtmehed, kul’turan radnikad da üläopenikad. Janoš Pustai sanub, miše mugoižil vastusil om kaks’ tärktad azjad. Ezmäks, pidab starinoita Vengrian polhe ristituile, kudambad nimidä ei tekoi neciš mas. Toine tegendpagišta küzundoiš, miččed koskeba kaikid vähäluguižid suomalaiž-ugrilaižid rahvahid.
Kursiden opendajad da ühtnikad pagižiba problemoiš, miččed koskeba suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden keliden da kul’turiden kaičendad. Ičeze meletusiš matkan polhe meile starinoičeb Darja Švecova: ”Kezakursad, miččed mäniba Vengrias, abutiba minei kut openduses, muga rados-ki. Meil oli čoma voimuz kundelta lekcijoid vengrian literaturan da arhitekturan polhe, tundištadas vengrian kelenke da man istorij anke. Lekcij oid lugiba Vengrian üläopištoiden tetabad opendajad. starinoičiba meile vengrialaižen rahvahan jügedan elo-ozan polhe, sündutiba meiš tahtod kaita ičemoi rahvahan kel’t da kul’turad.
Nece oli jubileivoz’ kursiden täht. Professor Janoš Pustai jo 20 vot sädab mugošt azjtegod ristituiden täht, kudambile om melentartušt vengrian kul’tur, i ked radaba suomalaiž-ugrilaižidenke kelidenke. Nece andab voimust norištole sada uzid tedoid da mahtištod, toižin kacta sihe, kut pidab kaita meiden rahvahiden kel’t da kul’turad. Ved’ meiden vägi om siš, miše kaik olem erazvuiččed da meiden rahvahiden kul’turad oma toštmatomad.
Mugažo kursiden aigan mäni suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden konferencii. Suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ezitajad erazvuiččiš regionoišpai starinoičiba kelen situacijas da rados, mitte tehtas kul’turan kaičendan mödhe konkretižiš regionoiš. Kezakursiden ühtnikoiden täht nece konferencii oli tarbhaine. tedištim vengrian kelen situacij as heiden regionoiš, rindatim senke, mi tegese meiden rahvahal. Sur’ spasib professorale Janoš Pustajale. Nece čoma kel’tedomez’ löudab aigad da väged, miše abutada meiden rahvahile. No minä el’gendan, miše ei sa abutada sille, ken iče ei tahtoi. Sikš, meiden rahvahan elooza om meiden kädes”.
Tahtoin sanuda sur’ spasib professorale Janoš Pustajale, miše meil oli voimuz puttaHungarologia-kezakursile. Minun melen mödhe, nece om hüvä voimuz tundištadas Vengrian istorij anke, kul’turanke da arhitekturanke, diskutiruida suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden problemoiš, jagatas mahtištol da sada sen toižilpäi rahvahilpäi.
Konz meil oli joudai aig, kacuim aližid melentartuisij oid, ajoim Vengrian pälidnahaBudapeštaha.
Kaikuččel päiväl meidennoks tuleskeliba Budapeštan universitetan üläopenikad da aspirantad, kudambad vediba vengrian kelen openduzčasuid, starinoičiba man istorij an polhe, a ehtoidme pajatiba vengrialaižid pajoid. Meletan, miše kaik ühtnikad läksiba kodihe uzidenke tedoidenke da idejoidenke.