Texts

Return to review | Return to list

Adivoiš sarnas

history

January 21, 2020 in 00:50 Nataly Krizhanovsky

  • changed the text
    V Festival’ ”Vepsläine sarn” möstna kerazi lapsid da vanhembid koumes regionaspai. Piterin da Vologdan röunad oigenziba ičezoi konkursantoid, a adivoičetajad ižandad – karjalaižed vepsad, lämäs vastsiba kaikid adivoid. Kaik Kalagen školan opendajad da toižed radnikad paniba äjan väged da hengen lämäd, mišto Festival’ proiduiži muga hüvin. Jubilejan Festivalil kerazihe severdan rahvast, mišto školan praznikzalaha odva kaik mülüiba! Vaiše kut sanudas: ”Ahthudes, da ei abidos!». Vanhad, norembad da lapsed lämäs vastsiba kaikuččen kollektivan komedoidenke aplodidenke. Eriži tahtoiše sanuda lämid vaihid laudkundale. Heil oli jüged rad – tari oli nikeda ei abidoitta. Kaik lapsed i vanhembad tarkas pajatiba da kargaižiba, a kuverdan ombliba kost’umoid da tegiba atributoid, kut čomin pagižiba ičemoi kelel! Laudkundan pämez’ Nina Grigorjevna Zaiceva i toižed ühtnikad tugeziba kaikid lapsid. Nägui, kuverdan väged paniba kaik, ked läksliba teatrlavale. Erasišti teatrlaval ozutadihe varastamatomid azjtegoid. Kuverdan kerdoid oli Festival’, severdan kerdoid mö tulemei Kalagehe. Koume kerdad mö ozutimei tegijantegijan sarnoid: ”Parahim sebranik”, ”Armastusen vägi”, ”Kut om sündunu vepsän rahvaz”. Muloižel konkursal mö ozutimei teatrozutelusen vepsläižen sarnadme ”Kut mužik jäi emägäks”. Täl vodel mö meletimei, mišto kan man sur’t pühäd, 75–vottušt Vägestusen päiväd tari muštištada kaikid ristituid, ked paniba pän necil voinal, ked surmhassei radoiba küliš i lidnoiš. Ei ole ni üht kanzad meiden Kodimal, kuna ei tulend paha kibu. Meiden ozuteluz ”Kaičemei muštos i henges” om kaikiden heiden polhe. Oli ozuteluses kerdtego, kut nor’ neižne kaimzi ičeze prihad da kut händast riktihe nedališ päliči. Toine elon kerdtego oli saldatan polhe. Hän kirjuti kodihe kirjeižen, kus starinoiči, kut riktihe kaik heiden vzvod i jäi henghe vaiše nel’l’ saldatad... Kutnä pahan sarnan starinoiči baboi vunukoile kaiken kanzan polhe – ken kut vojui da miš sai medalid. A lopuks kaik läksiba ičezoi heimkundoiden fotoidenke da pajatiba pajon, kut tari kaita mušt neciš voinas. Fil’mkanghal mäniba kadrad voinan polhe, a rahvaz kacui da kundli kündled sil’miš… Minai, kutnä opendajal, oli läm’ henges, konz ajades tagaze, lapsed avtobusas zavodiba pajatada loppajon meiden ozutelusespäi. Voib sanuda, mišto hö ei unohtagoi, mič čen kal’hen arvon maksoi meiden rahvaz necil voinal. Ičemoi nominacij asnominacijas ”Kanzan tradicijadtradicijad” mö saimei ezmäižen sijansijan. Openik 9. klassaspäi Karina Smirnova sai ezmäižen sijansijan pirdatuses. Lapsed da kazvatajad, kudambad tuliba konkursale jäiba diki hüviš meliš. Vastused sebranikoidenke, paginad ičemoi kelel, čomad ozutelused – kaik nece tuli mel’he. Lapsile hengedme tuliba lahjad i iče Festival’. Sur’ spasib kaikile! Sädajad tegiba suren i hüvän radon. Festival’ proidui i mö varastamei uden. Kaiked hüväd kaikile, sebranikad! Vasttamoiš kahtes vodes päliči!

January 20, 2020 in 22:22 Nataly Krizhanovsky

  • changed the text
    V Festival’ ”Vepsläine sarn” möstna kerazi lapsid da vanhembid koumes regionaspai. Piterin da Vologdan röunad oigenziba ičezoi konkursantoid, a adivoičetajad ižandad – karjalaižed vepsad, lämäs vastsiba kaikid adivoid. Kaik Kalagen školan opendajad da toižed radnikad paniba äjan väged da hengen lämäd, mišto Festival’ proiduiži muga hüvin. Jubilejan Festivalil kerazihe severdan rahvast, mišto školan praznikzalaha odva kaik mülüiba! Vaiše kut sanudas: ”Ahthudes, da ei abidos!». Vanhad, norembad da lapsed lämäs vastsiba kaikuččen kollektivan komedoidenke aplodidenke. Eriži tahtoiše sanuda lämid vaihid laudkundale. Heil oli jüged rad – tari oli nikeda ei abidoitta. Kaik lapsed i vanhembad tarkas pajatiba da kargaižiba, a kuverdan ombliba kost’umoid da tegiba atributoid, kut čomin pagižiba ičemoi kelel! Laudkundan pämez’ Nina Grigorjevna Zaiceva i toižed ühtnikad tugeziba kaikid lapsid. Nägui, kuverdan väged paniba kaik, ked läksliba teatrlavale. Erasišti teatrlaval ozutadihe varastamatomid azjtegoid. Kuverdan kerdoid oli Festival’, severdan kerdoid mö tulemei Kalagehe. Koume kerdad mö ozutimei tegij antegijan sarnoid: ”Parahim sebranik”, ”Armastusen vägi”, ”Kut om sündunu vepsän rahvaz”. Muloižel konkursal mö ozutimei teatrozutelusen vepsläižen sarnadme ”Kut mužik jäi emägäks”. Täl vodel mö meletimei, mišto kan man sur’t pühäd, 75-vottušt Vägestusen päiväd tari muštištada kaikid ristituid, ked paniba pän necil voinal, ked surmhassei radoiba küliš i lidnoiš. Ei ole ni üht kanzad meiden Kodimal, kuna ei tulend paha kibu. Meiden ozuteluz ”Kaičemei muštos i henges” om kaikiden heiden polhe. Oli ozuteluses kerdtego, kut nor’ neižne kaimzi ičeze prihad da kut händast riktihe nedališ päliči. Toine elon kerdtego oli saldatan polhe. Hän kirjuti kodihe kirjeižen, kus starinoiči, kut riktihe kaik heiden vzvod i jäi henghe vaiše nel’l’ saldatad... Kutnä pahan sarnan starinoiči baboi vunukoile kaiken kanzan polhe – ken kut vojui da miš sai medalid. A lopuks kaik läksiba ičezoi heimkundoiden fotoidenke da pajatiba pajon, kut tari kaita mušt neciš voinas. Fil’mkanghal mäniba kadrad voinan polhe, a rahvaz kacui da kundli kündled sil’miš… Minai, kutnä opendajal, oli läm’ henges, konz ajades tagaze, lapsed avtobusas zavodiba pajatada loppajon meiden ozutelusespäi. Voib sanuda, mišto hö ei unohtagoi, mič čen kal’hen arvon maksoi meiden rahvaz necil voinal. Ičemoi nominacij as ”Kanzan tradicijad” mö saimei ezmäižen sij ansijan. Openik 9. klassaspäi Karina Smirnova sai ezmäižen sij ansijan pirdatuses. Lapsed da kazvatajad, kudambad tuliba konkursale jäiba diki hüviš meliš. Vastused sebranikoidenke, paginad ičemoi kelel, čomad ozutelused – kaik nece tuli mel’he. Lapsile hengedme tuliba lahjad i iče Festival’. Sur’ spasib kaikile! Sädajad tegiba suren i hüvän radon. Festival’ proidui i mö varastamei uden. Kaiked hüväd kaikile, sebranikad! Vasttamoiš kahtes vodes päliči!

January 20, 2020 in 20:02 Nataly Krizhanovsky

  • changed the text
    V Festival’ ”Vepsläine sarn” möstna kerazi lapsid da vanhembid koumes regionaspai. Piterin da Vologdan röunad oigenziba ičezoi konkursantoid, a adivoičetajad ižandad – karjalaižed vepsad, lämäs vastsiba kaikid adivoid. Kaik Kalagen školan opendajad da toižed radnikad paniba äjan väged da hengen lämäd, mišto Festival’ proiduiži muga hüvin. Jubilejan Festivalil kerazihe severdan rahvast, mišto školan praznikzalaha odva kaik mülüiba! Vaiše kut sanudas: ”Ahthudes, da ei abidos!». Vanhad, norembad da lapsed lämäs vastsiba kaikuččen kollektivan komedoidenke aplodidenke. Eriži tahtoiše sanuda lämid vaihid laudkundale. Heil oli jüged rad – tari oli nikeda ei abidoitta. Kaik lapsed i vanhembad tarkas pajatiba da kargaižiba, a kuverdan ombliba kost’umoid da tegiba atributoid, kut čomin pagižiba ičemoi kelel! Laudkundan pämez’ Nina Grigorjevna Zaiceva i toižed ühtnikad tugeziba kaikid lapsid. Nägui, kuverdan väged paniba kaik, ked läksliba teatrlavale. Erasišti teatrlaval ozutadihe varastamatomid azjtegoid. Kuverdan kerdoid oli Festival’, severdan kerdoid mö tulemei Kalagehe. Koume kerdad mö ozutimei tegij an sarnoid: ”Parahim sebranik”, ”Armastusen vägi”, ”Kut om sündunu vepsän rahvaz”. Muloižel konkursal mö ozutimei teatrozutelusen vepsläižen sarnadme ”Kut mužik jäi emägäks”. Täl vodel mö meletimei, mišto kan man sur’t pühäd, 75-vottušt Vägestusen päiväd tari muštištada kaikid ristituid, ked paniba pän necil voinal, ked surmhassei radoiba küliš i lidnoiš. Ei ole ni üht kanzad meiden Kodimal, kuna ei tulend paha kibu. Meiden ozuteluz ”Kaičemei muštos i henges” om kaikiden heiden polhe. Oli ozuteluses kerdtego, kut nor’ neižne kaimzi ičeze prihad da kut händast riktihe nedališ päliči. Toine elon kerdtego oli saldatan polhe. Hän kirjuti kodihe kirjeižen, kus starinoiči, kut riktihe kaik heiden vzvod i jäi henghe vaiše nel’l’ saldatad... Kutnä pahan sarnan starinoiči baboi vunukoile kaiken kanzan polhe – ken kut vojui da miš sai medalid. A lopuks kaik läksiba ičezoi heimkundoiden fotoidenke da pajatiba pajon, kut tari kaita mušt neciš voinas. Fil’mkanghal mäniba kadrad voinan polhe, a rahvaz kacui da kundli kündled sil’miš… Minai, kutnä opendajal, oli läm’ henges, konz ajades tagaze, lapsed avtobusas zavodiba pajatada loppajon meiden ozutelusespäi. Voib sanuda, mišto hö ei unohtagoi, mič čen kal’hen arvon maksoi meiden rahvaz necil voinal. Ičemoi nominacij as ”Kanzan tradicij adtradicijad” mö saimei ezmäižen sij an. Openik 9. klassaspäi Karina Smirnova sai ezmäižen sij an pirdatuses. Lapsed da kazvatajad, kudambad tuliba konkursale jäiba diki hüviš meliš. Vastused sebranikoidenke, paginad ičemoi kelel, čomad ozutelused – kaik nece tuli mel’he. Lapsile hengedme tuliba lahjad i iče Festival’. Sur’ spasib kaikile! Sädajad tegiba suren i hüvän radon. Festival’ proidui i mö varastamei uden. Kaiked hüväd kaikile, sebranikad! Vasttamoiš kahtes vodes päliči!

November 27, 2019 in 15:39 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: V Festival’ ”Vepsläine sarn” möstna kerazi lapsid da vanhembid koumes regionaspai. Piterin da Vologdan röunad oigenziba ičezoi konkursantoid, a adivoičetajad ižandad – karjalaižed vepsad, lämäs vastsiba kaikid adivoid. Kaik Kalagen školan opendajad da toižed radnikad paniba äjan väged da hengen lämäd, mišto Festival’ proiduiži muga hüvin. Jubilejan Festivalil kerazihe severdan rahvast, mišto školan praznikzalaha odva kaik mülüiba! Vaiše kut sanudas: ”Ahthudes, da ei abidos!». Vanhad, norembad da lapsed lämäs vastsiba kaikuččen kollektivan komedoidenke aplodidenke. Eriži tahtoiše sanuda lämid vaihid laudkundale. Heil oli jüged rad – tari oli nikeda ei abidoitta. Kaik lapsed i vanhembad tarkas pajatiba da kargaižiba, a kuverdan ombliba kost’umoid da tegiba atributoid, kut čomin pagižiba ičemoi kelel! Laudkundan pämez’ Nina Grigorjevna Zaiceva i toižed ühtnikad tugeziba kaikid lapsid. Nägui, kuverdan väged paniba kaik, ked läksliba teatrlavale. Erasišti teatrlaval ozutadihe varastamatomid azjtegoid. Kuverdan kerdoid oli Festival’, severdan kerdoid mö tulemei Kalagehe. Koume kerdad mö ozutimei tegij an sarnoid: ”Parahim sebranik”, ”Armastusen vägi”, ”Kut om sündunu vepsän rahvaz”. Muloižel konkursal mö ozutimei teatrozutelusen vepsläižen sarnadme ”Kut mužik jäi emägäks”. Täl vodel mö meletimei, mišto kan man sur’t pühäd, 75-vottušt Vägestusen päiväd tari muštištada kaikid ristituid, ked paniba pän necil voinal, ked surmhassei radoiba küliš i lidnoiš. Ei ole ni üht kanzad meiden Kodimal, kuna ei tulend paha kibu. Meiden ozuteluz ”Kaičemei muštos i henges” om kaikiden heiden polhe. Oli ozuteluses kerdtego, kut nor’ neižne kaimzi ičeze prihad da kut händast riktihe nedališ päliči. Toine elon kerdtego oli saldatan polhe. Hän kirjuti kodihe kirjeižen, kus starinoiči, kut riktihe kaik heiden vzvod i jäi henghe vaiše nel’l’ saldatad... Kutnä pahan sarnan starinoiči baboi vunukoile kaiken kanzan polhe – ken kut vojui da miš sai medalid. A lopuks kaik läksiba ičezoi heimkundoiden fotoidenke da pajatiba pajon, kut tari kaita mušt neciš voinas. Fil’mkanghal mäniba kadrad voinan polhe, a rahvaz kacui da kundli kündled sil’miš… Minai, kutnä opendajal, oli läm’ henges, konz ajades tagaze, lapsed avtobusas zavodiba pajatada loppajon meiden ozutelusespäi. Voib sanuda, mišto hö ei unohtagoi, mič čen kal’hen arvon maksoi meiden rahvaz necil voinal. Ičemoi nominacij as ”Kanzan tradicij ad” mö saimei ezmäižen sij an. Openik 9. klassaspäi Karina Smirnova sai ezmäižen sij an pirdatuses. Lapsed da kazvatajad, kudambad tuliba konkursale jäiba diki hüviš meliš. Vastused sebranikoidenke, paginad ičemoi kelel, čomad ozutelused – kaik nece tuli mel’he. Lapsile hengedme tuliba lahjad i iče Festival’. Sur’ spasib kaikile! Sädajad tegiba suren i hüvän radon. Festival’ proidui i mö varastamei uden. Kaiked hüväd kaikile, sebranikad! Vasttamoiš kahtes vodes päliči!