Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Maria Košeleva.
Vepsän man vägi
Source:
Kodima. № 12, 2019, p. 5
Maria Košeleva
Vepsän man vägi
Veps
New written Veps
Meiden lugendlehteses mö olem jo kirjutanuded Etnografižiden fil’moiden ciklan polhe, miččen nimi om ”Vepsän man vägi”. Nece projekt sai Prezidentan grantan 2018 vodel. Vepsläižed nored aktivistad oma tehnuded suren i tarbhaižen radon vepsän rahvahan täht. I nügüd’ mö voim nähta čoman satusen.
Projektan ohjandajin oliba ”Kodima”-lehtesen da karjalan TV:n radnikad Galina Baburova da Maria Filatova. Joukus heidenke radoiba kameramehed Vladimir Slavov da Konstantin Nikolajenko.
Ciklan tegijad lujas navediba da arvostaba vepsän rahvast da sen kul’turad. Hö ei muite tartuiba radho, heile oli melentartušt tehta midä-se ičeze rahvahan polhe. Fil’moiden ohjandai Maria Filatova starinoiči, miše Vladimir Slavovale tuli idei tehta fil’moid vepsläižiden polhe, starinoita kaikile, ked oma vepsläižed, kus hö eläba, miččed verod heil oma, miččel kelel pagižeba. Maria ühtes Galina Baburovanke zavodiba tehta scenarijad da pakičust Prezidentan grantoiden fondaha. Projekt vahvištoittihe da grupp tartui radho, osti kameran da zavodi tehta erazvuiččid matkoid vepsän madme.
Neniden matkoiden pätegendan oli etnografižiden fil’moiden tegend. Etnografižed fil’mad ozutaba rahvahan nügüdläšt aigad, todesišt elod. Neniden fil’moiden erigoičuz om siš, miše ned oma täuttud erazvuiččil tedoil. Kactes fil’moid ristit voib sada uzid tedoid, el’geta, tedištada, kut kehitoitihe mitte-se azj, midä om kaičenus nügüdehesai, a midä jäi jo endevanhaze aigaha... Kaikuččehe fil’maha ühtneba erazvuiččed tedajad, tedomehed, kudambad starinoičeba miččes-se rahvahan elon palas.
Sjomkoiden enambišt oli tehtud Karjalas. Paiči necidä sjomkoid tehtihe Piterin da Vologdan agjoiš – kaikiš vepsläižiden elontahoiš. Rad fil’moidenke lopihe täl vodel. Satuseks tuli kuz’ fil’mad, miččed starinoičeba vepsläižiš, vepsän fol’kloras, vepsän keles da literaturas, eloradoiš, rahvahaližes sömižes da uskondas. Kaik kuvadai jouk tegi lujas suren da jügedan radon.
23. kül’mkud Karjalan rahvahaližes kirjištos mäni fil’moiden prezentacii. Zal oli täuz’ ristituid. Prezentacijale tuliba kaik vepsläižed aktivistad, fil’man tegijad da ühtnikad, školiden da universitetan openikad – ned, kelle om melentartušt vepsän kel’ da kul’tur. Prezentacijal ozutihe nel’l’ fil’mad.
Kaikutte fil’m jatkub läz 15 minutad. Nügüdläižes aigas, konz om lujas äi erazvuittušt informacijad, om lujas tärged, miše fil’mad oližiba lühüdad da niiš oližiba kaik tarbhaižed tedod. Ciklan erigoičuz om siš, miše kaikutte fil’m zavodiše ühtejiččikš. Muga tehtihe sen täht, miše kacui voiži zavodida kacta mittušt taht fil’mad da el’geta, min polhe kogonaine cikl om. Joga fil’man augotišes oma lühüdad tedod vepsläižiš.
Prezentacijal oliba Petroskoin universitetan Baltianmerensuomalaižiden keliden kafedran üläpenikad-ki, kudambiden täht nene fil’mad mugažo oma lujas tärktad. Hö jagoihe minunke ičeze tundmusil.
Tan’a Martjanova: ”Minei tuliba mel’he fil’mad vepsläižiden kul’turas. Ned oma lujas melentartuižed, čomin kuvatud da täuded tedoil. Meletan, miše jogahine, ken kacub fil’moid, voib ülendadas sil, miše vepsläižed kaičeba da kehitoitaba ičeze tradicijoid da kel’t. Enamba kaikid minei tuli mel’he fil’m ”Kel’t ei ole jüged kandišta” vepsän keles da literaturas. Oli lujas melentartušt tedištada vepsän kelen tedomehiden mel’pidod”.
Jelizaveta Makarova: ”Minei lujas tuliba mel’he nene fi’mad. Minä eskai en tedand, miše fil’mad voiba muga painastada ristituiden tundmusihe. Se om mugoine lujas čoma voimuz tedištada vepsläižiden polhe, heiden elos, veroiš, tradicijoiš, kut hö eliba ende i midä tegiba. Tedomehiden da ekspertoiden abul mö voim nügüd’ kosketadas vepsän rahvahan istorijanke. Minä meletan, miše ristituile tarbiž teta necen rahvahan polhe, mitte čoma, melentartuine, eskai čudokaz se om!”.
Darja Švecova: ”Vepsän man vägi”-fil’moiden cikl om ani sur’ Vepsän kul’tursebran ühtnikoden satuz. Nene fil’mad ozutaba vepsläšt kul’turad, veroid, uskondad. Kaik fil’moiden temad oma melentartuižed i tärktad rahvahan da sen kaičendan täht. Sikš fil’moiden ozutandale tuli äi rahvast: tedomehed, opendajad, lapsed da kaik, kelle om mel’he midäse tedištada vepsläižiden polhe. Om hüvä, miše fil’mad oma vepsän kelel. Muga mö voim kulištada čomad vepsän paginad. Meletan, miše neniden fil’moiden abul mö voim antta tedoid vepsläižiden polhe toižile sugupol’vile. Sur’ spasib fil’moiden tegijoile rados da uzid satusid heile”.
Nece fil’moiden cikl andab voimusen tundištoitta ristituid vepsän kelel vepsläižidenke da niiden kul’turanke, jäl’gestusenke. Fil’mad jagetas Karjalan, Piterin da Vologdan agjoiden školihe, kul’turpertihe, etnokul’turižihe keskusihe da muzejoihe. Mugažo niid voib löuta Internetas, mi andab voimust jogahižele tundištoittas vepsän kelenke da kul’turanke. Pidab sanuda sur’ spasib fil’moiden tegijoile da kaikile, ken ühtni fil’moiden radho. Hö tegeba suren panendan vepsän kul’turan, kelen da rahvahan kaičendaha.