Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kadonu bošak

Corpus: New-writing language

New written Veps, Texts for children

Source: Jevgenia Sinickaja, Kipinä. № 12, (2019), p. 6-7

Kadonu bošak
(Veps)

(tozistarin)

Nece azj oli voinan aigan.
Siloi küliš oliba kolhozad. Pidi äjan rata: kazvatada leibäd, erazvuiččid jur’kazvmusid, holduda kodiživatoiš. Holid oli äi. Kerdan möhäsügüzel ühtes küläs paimen toi lehmid da lambhid ehtal kodihe, a üht bošakod ei olend. Bošak-se oli hüvä, lihav, suriden sarvidenke. Mugomas näl’ghižes aigas nece oli mugoine sur’ kadotuz kolhozale. Paimen eci, ei üht kerdad ümbärzi omaluižen, no ei löudand. Rahvaz tuli abuhu. Eciba kaikjal: mecas, pöudoil. Kidastiba, kucuiba, ei olend nikus. Nimiččid jäl’gid ei nähtud. Muga kadoi-ki bošak.
Tuli tal’v, irdal pani lunt. Ukod ajoiba heinha nitule. Sigä kezal pandud kegod seižuiba. Zavodiba radnikad heinän kegospäi regehe panda, da vaiše kosketiba hangol, sigäpäi sarvikaz bošak kut hüppähtab. Ukod eskai ahkahtiba čududeldes:
Kacu-ške, kus om meiden kadonu bošak!
Naku!
Kaiken aigan se eli-ki kegos. Söškanzi bošak heinäd i tegi ičeleze urun, miččes peitlihe viluspäi da mecživatoišpäi. Kaik külän eläjad ihastuiba, konz bošak löuzihe. Hätken völ čududelihe rahvaz, mitte udatikaz oli nece bošak.