Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

“Viena” šai Koštamukšen hyväkšynnän

Corpus: New-writing language

New written karelian, Journalistic texts

Source: ALEKSANDRA LESONEN, Oma mua. № 2, (2020), p. 3

“Viena” šai Koštamukšen hyväkšynnän
(Karelian Proper)

Karjalaisen kulttuurin Viena-šeura, min ošanottajat yli 30 vuotta tuttavuššetah kaupunkin eläjie ta vierahie karjalaisien kulttuurih, perintehih ta tapoih, niise šai Koštamukšen hyväkšyntä 2019 -palkinnon.

TOIMINTA KARJALAN KIELEN HYVÄKŠI
Šeuran jäšeninä ollah ihmiset, kumpaset esitetäh vanhua šuomelais-ugrilaisista heimuo ta tiijetäh šen kieltä.
Heijän toiminta auttau elvyttyä ta kehittyä karjalaista kulttuurie ta kieltä. Karjalaisen kulttuurin Vienašeura aktiivisešti esiintyy paikallisien, tašavallan šekä Šuomen lehtien šivuilla ta internettikentöillä. Tällä keinoin ihmisien kiinnoššuš šeurah kašvau ta šiih tulou uušie jäšenie.
Oman kielen šäilyttämini ta käyttämini on ollun jo aikoja Viena-šeuran vanhemman polven šuurena huolena. Šeuran jäšenet on moničči yritetty šuaha kieli näkyvih Koštamukšen kaupunkin ta Vuokkiniemen kylän elämäh.
Viena-šeuran jäšenien innoššukšella Koštamukšešša rikeneh pietäh istorijallisie, etnografi sie ta sosialisie seminarija, kokoukšie ta pyörie stola -issuntoja. Karjalaisen kulttuurin šeura yhteistyöššä šuomelaisien partn’orien kera yritetäh šäilyttyä šuomelais-ugrilaisien heimojen perintyö Koštamukšen kaupunkipiirin alovehella. Esimerkkinä voit olla yrityš šäilyttyä alkuperäseššä muovošša löyvetty laukunkantajien polku (vienankarjalaini tie, mi XVIIIIX vuosišualla yhisti Šuomen Oulun ta Karjalan Kemin kaupunkija).

PAKINAKLUBIN MONIPUOLISIE TEEMOJA
Vuotena 2019 šeuran vanhemman polven jäšenien ta heijän piäkoordinattorin Valentina Golubevan voimin oli peruššettu Pakinat-nimini karjalankielini pakinaklubi.
Klubin tapuamisie pietäh kerta netälissä. Šiinä kaikki halukkahat voijah paissa omalla karjalan kielellä, a ne, ket ei ošata kieltä, voijah tulla kuuntelomah ta opaštumah uušie šanoja. Kielentaitajat tietenki tullah apuh ta kiännetäh pakinoja kun tarvinnou. Pakinojen teemat ollah ei ainuoštah arkipäiväset, rikeneh keräytynyöt paissah istorijallisista tapahtumista, karjalaisista kirjailijista ta heijän tevokšista.
Karjalan kielen kurššit ruavahilla ihmisillä jatutah. Ne ollah šuosijošša, eikä yksistäh karjalaisilla.
Šeuran ošanottajat šäilytetäh ta šiirretäh nuoremmalla polvella karjalaisien laulu- ta tanššiperintehie. Niin viime aikoina šeurah liityttih nuoremman polven etuštajat, kumpaset peruššettih oma Nuori Viena -alaošašto ta šamannimini nuorison folkloriryhmä.
Jo monta vuotta “Vienanjäšenet otetah ošua Koštamukšen ta Vuokkiniemen kaikkih šuurih toimenpitoloih. Hyö autetah järještyä pruasniekkoja šemmosissa vanhoissa karjalaisissa kylissä, kuin Akonlakši, Pirttilakši, Latvajärvi, Venehjärvi. Venehjärveššä Viena-šeuran aktivistit autetah Lesosien perehtä, kumpaset omin voimin kehitetäh vanhua kylyä. Šamoin šeuran ošanottajat joka vuosi käyväh dokumenttikinojen festivalih Haikol’ah. Kaikki tämä auttau šäilyttyä perintehellisie pruasniekkoja ta toimenpitoja.

JUHLALLINI SEREMONIJA
Kaikista näistä šuavutukšista karjalaisen kulttuurin Viena-šeuralla oli myönnetty Koštamukšen korkie palkinto.
Družba- kulttuuri- ta urheilukeškukšen piälavalla nouštih šeuran viisi valittuo jäšentä Ol’ga Rem šu, L’udmila Tihonova, Ol’ga Maksimova, Valentina Patsukevič ta Julija Filippova. Koštamukšen kaupunkipiirin piällikkö Anna Bendikova myönti karjalaisilla naisilla pienen pronššiveššokšen ta kukat.
“Vienanjohtaja Ol’ga Remšu kiitti kaikkie, ken kannattau karjalaista kulttuurie. Hiän šano, jotta tämä on yhtehini palkinto ta anšijojen hyväkšyntä. Pitäy mainita, jotta šamana iltana Ol’ga Vladimirovna oli ilmotettu Koštamukšen kaupunkipiirin vuuvven 2019 laureatiksi psihologin ta pedagogin toiminnašta kaupunkin koulušša.
Onnittelemma Koštamukšen kaikkie laureattija ta palkittuja ihmisie. Passipo seremonijan järještäjällä Sreda- kulttuurikehitykšen keškukšella mukavašta illačušta.