Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Nadežda Stafejeva. Runonpajattajan mustokse
Nadežda Stafejeva
Runonpajattajan mustokse
Livvi
New written Livvic
RIST’OI
Videlen čupul , Gavliston hierus seizou suuri vahnu kodi , kus enne eli Karjalan kuulužu runonpajattai Jekaterina Grigorjevna Gavrilova (1888-1968).Nygöi tiä eläy minun muaman čidži , Ton’a-t’outa .Miehele mendyy häi muatuškan , poijan da ukon kel eli tämän koin yhtes puoles , a Jekaterina Grigorjevna , Kat’a-buabo — toizes .Vas’a-diäd’ö , t’outan mies , oli hänen vellen poigu , ainavo sih aigah jiän nyh omahine , ristinpoigu .Vas’a-diäd’ö kučui händy rist’oikse , dai Ton’a-t’outa rubei nenga kuččumah .
Jo ammui muamo saneli minule Kat’a-buabah näh , ken häi oli da midä häneh näh saneltih .Puaksuh nagrau , gu Ton’a-t’outan poijal oli kolme buabua da jogahistu häi sanoi eri luaduh : Ton’at’outan muamua sanoi babakse , Vas’a-diä dän muamua — buabokse , a Kat’a-buabua — babuškakse .Pienete Van’a puaksuh juoksendeli hänellyö , kuundeli suarnoi , pajoloi , starinoi da zuakkunoi .Kat’a-buabo ainos gostitteli brihaččuu miltahto n’amul .A suarnua da zuakkunua häi tiezi ylen äijän .Puaksuh rist’oilluo käydih opastujat , kuunneltih da kum - meksittih , min äijän tiedäy tä mä inehmine .
Minä tahton enäm bän tiijustua Kat’a-buabah näh i kezäl t’outalluo olles kyzelin , midä häi tiedäy da mustau rist’oih näh .Illal minä kuunde lin mieldykiinnittäjiä kerdomustu da silmien edeh rouno gu nouzi hil’l’aine , mielevy inehmine , tusku silmis .
Ylen jygei oza oli Kat’abua bal .Eläjes puutui kaikkie nähtä .Hänen ukkoh Mihail Sem’onovič Gavrilovan tapettih vihaniekat .Mihail Rozenšteinan da toizien vallankumovusmiehienke häi viruu Videlen velleskalmas .Sie seizou pačas , kudamah on kirjutettu tapettuloin miehien nimet .Vaigu tänne hyö oli pandu jällespäi , konzu loppiettihes voinutapahtumat .Kat’a-buabo iče löydi tapettuloi mečäs .Suomelazet vihamiehet ei annettu panna heidy muah .Sit yöl Jekaterina Grigorjevna hierulazienke tuldih da peitoči pandih kuolluot muah .Ton’a-t’outa mustelou , gu joga vuottu Ligakuun vallankumovuksen vuozipäiväl miitingal Velleskalmalluo Kat’a-buabua käskiettih sanella rohkieloih miehih näh .Jekaterina Grigorjevnan poigu Mihail Mihailovič oli politrukannu da voinal oli vai kaheksa päiviä — händy tapettih 30.kezäkuudu 1941.
...Nikedä ei jiännyh Kat’abuabal . Vahnas sinizes huavozes nyblänke hänel oldih ukon , poijan da An’a-neveskän fotokuvat .Ton’a-t’outa andau minule tämän Kat’a-buaban kaikis kallehiman huavozen .Minä kaččelin tundemattomien rahvahien vahnoi kellastunnuzii fotokuvii .Niilöin keskes on Leninangi ...Se ainos oli buabal kui perehen mustoezineh .Ton’a-t’outal ruokos on buaban kuožali .Verandas seizotah puuhine divan da stuulat , aitas — asteškuappu da sundugu , a pertis suures čupus rippuu čoma Kat’a-buaban obrazu .T’outa ozuttau minule kai nämmä kamsut da äijy vie midä sanelou rist’oih näh , musto kudamas ainos eläy hänen syväimes .
Kerdoi , gu Kat’a-buabo 18 vuottu ruadoi kolhouzas .Kogo ijän häi autoi rahvahii .Häi tiezi äijän puhiedu , maltoi piästiä ristittyzii voimattomuksis .Ton’a-t’outa mustelou , gu häigi yhten kerran kyzyi abuu .Kerran illal t’outal rubei kivistämäh hammastu .Häi oppi luadie kaikkie — nimidä ei auttannuh .Kogo yön käveli häi sinne tänne , odva ei uravunnuh kivus .A huondeksel Kat’a-buabo tiijusti , gu Ton’a kodvan jo vaivuahes da kyzyi : – Midäbo sinä enne et tulluh ?Rist’oi midälienne šupetti , kosketti šokkua käil , dai laski kivun — mustelou Ton’a-t’outa .A minun buabo saneli moizen tapahtuman .Yksi hänen tytär laukaspäi astujen pidi kukkaruo käis , a mäil pani kormanih .Alus oli revinnyh , kukkaro pakuigi .Kodih tulles tyttö nägi kavoksen , juoksi järilleh , ga kukkaruo jo ei olluh .Buabal ei olluh muga žiäli den’goi (ei ni äijy niidy olluh ), žiäli oli vahnua nahkahistu kukkaruo .Dai kus silloi uvven ostat ?Buabo meni Jekaterina Grigorjevnan luo , kudai kai kyzeli : tiedäygo , kus kukkaro pakui , ken vois ottua sen .Häi kerdoi buabale , midä pidäy luadie da sanoi , gu ei pie huolehtie , ket otettih — iče tuvvah .Mugagi oli tossupiän ...
Ijäkse otin mustoh t’outan mustelun Kat’a-buaban kuolendas .Silloi vahnoil ristikanzoil oldih höyhenperinät .Kuolemizelleh olles Kat’a-buabo sanoi Ton’ale : “Gu minul roihes ylen paha , ota iäre perin da pane sen tilah olgehine sija .Perinäl on jygei kuolta ”....Jo kahtet suutkat muokkuahes buabo , a Ton’a-t’outal on ylen žiäli rist’oidu : kuibo voi ottua iäres moine pehmei perin da panna ristikanzu ollele . Vaigu yksikai häi täytti Kat’a-buaban jälgimäzen tahton .Huondeksel Kat’a-buabo hil’l’ah kuoli ...
Rahvas da ozat ...Kiitollizes ristikanzan mustos nygöigi eletäh mustelmat tämän kummallizeh maltajah ristikanzah näh .Hänel kalmal on mustolaudu , kus on kirjutettu , gu tiä on kalmattu Karjalan runonpajattai Gavrilova Jekaterina Grigorjevna .
Runonpajattajan mustokse
Livvi
New written Livvic