Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valentina MIRONOVA. Tutkijan sanat
Valentina MIRONOVA
Tutkijan sanat
Livvi
New written Livvic
Ei
ylen ammui , vie 1900-luvun puolivälis , läs jogahizes karjalazes kyläs eli maltajua rahvastu , kuduat pajatettih ennevahnallizii runoloi , saneltih pitkii suarnoi , virzittih svuad’bu - da muahpanenduitkuloi da tiettih vie äijän midä muudugi .Vuozinnu 1930-1940 rahvahanrunohuon tutkijat käydih Karjalan kylii myöte eččimäs moizii nerokkahii karjalazii .Hyö mielihyväl kirjutettih tieduo heis da ylen äijäl ruattih heijänke : opastettih lugemah , tuodih heile lehtilöi da kniigoi , suadih heijän kodiloih ruadivot .Nenga köyhät kirjahmaltamattomat ristikanzat suadih uuttu tieduo uvves nevvostoallas , suuris herrois (ezimerkikse , Leninas ).Puaksuh nämmii karjalazii taluttih ozuttamah omua neruo Petroskoile , toiči suurembih pidoloih Leningruadah da Moskovah .Kyläläzet hyvil sanoil mustettih nämmii matkoi , ku heil puutui nähtä mieruo da rahvastu .Nengoman suuren ruavon piätarkoituksennu oli luadie tavallizes karjalazes pajattajas uvven kanzanrunohuon tekstan luadii , ku hyö voidas pajattua ei vaiku Väinämözes da Ilmoillizes , ga vie Leninas , Stalinas da heijän ruavos libo Ižänmuallizen voinan urhomiehis .Tämän suuren akcien avul tänäpäi myö tiijämmö meijän omamualazis vähästy enämbän .
Vuozinnu 1930-1940 tiedomiehet täytty vägie ečittih runoloi Anuksen Karjalas , ga yhtelläh Anuksen piirih käydih ylen harvah .Jekaterina Grigorjevna Gavrilovua lykysti – vuvvennu 1936 häi tuttavui tundietun rahvahanrunohuon keriäjän Viktor Jevsejevanke .Iče Jevsejev da hänen abuniekku Nikolajevskaja pandih mustoh naizes seiččie runuo : “Vasileine ajau Ruoččih ”, “Kandeleh da venehmatku ”, Kadonuh hanhi -runon kaksi variantua , Hiitolas kozičendu -runon kaksi variantua da “Surmu pučis ”.Vuvvennu 1939 naistu kučuttih Petroskoile runonpajattajien konferensieh , kus Jekaterina Grigorjevna ozutti omua iččie .Kymmenen vuvven peräs händy kučuttih Karjalan piälinnah toizen kerran .Vuvvennu 1949 tazavaldu juhli Kalevala-eeposan tävven versien 100-vuozipäiviä , sendäh parahii runonpajattajii kerättih yhteh .Jekaterina Grigorjevna tämän pivon hantuzis sai Karjal-Suomelazen tazavallan Korgeviman Nevvoston Kunnivokirjazen .Äijän vuottu rahvahanrunohuon tutkijat da runonpajattai piettih yhtevytty .Kosketuksien tuloksennu rodih uuzi runopajo Ižänmuallizes urhomiehes Anastasija Zvezdinas , kuduan Jekarerina Gavrilova pajatti vuvvennu 1949 Sazonovale .Se on painettu Viktor Jevsejevan kniigah “Karjalazet eeppizet pajot ”, 1950.
Ei ammui Gavlistos avattih Jekaterina Gavrilovan mustolaudu .Smietin , ku kai kyläläzet dai omahizet ylbeilläh , ku heijän pienes kyläs dai heijän rovus eli moine nerokas naine .Hyvä , ku musto täs ristkanzas rubieu elämäh iellehgi .
Tutkijan sanat
Livvi
New written Livvic