Texts

Valentina Libertsova. Kunnolline dielo Rastavan iel

corpus: Journalistic texts

Source:

Oma mua. № 2, 2020, p. 9

Valentina Libertsova

Kunnolline dielo Rastavan iel

Livvi
New written Livvic

Alavoizen kodi
-yhtistyksen perustettih
Karjalan
Rahvahan
Liiton
Alavozen ozaston
johtai
Irina Palatina da
lapsien
Alazet-taidostuudien ohjuaju
da
Alavozen biznesmiehet
Tatjana Korb, Nikolai da
Natalja Skvortsovat. Se
on
reknailtu gu
kylän
karjalan
kielen
da
kul’tuuran
keskus
, kus
voibi
paista
toine
toizenke
muamankielel
, lugie
lehtie
da
kniigua
livvin
kielel
, pidiä
roindupäivii
, svuad’boi
, vastavuksii
, illaččuloi
karjalazeh
tabah
, oppie
tavallizii
syömizii
. Täs
myö
huavuammo
pidiä
omii
“Alavoizen taiginan
” harjaitteluloi
, spektakliloin
varustamizii
.
Huonukset
ollah
jo
valmehet, hyväzesti
on
ajateltu
niilöin
syväinpuolen
čomendamine
. Uvven
Vuvven
da
Rastavan
iel
niilöih
on
azuttu
avvopäčči
, kuduas
riputah
lahjusukkazet, azetettu
bobazil
čomendettu
kuuzahaine
näbielöin
lahjuvakkazienke rinnal
. Vois
jo
pidiä
pruazniekkoi
, illaččuloi
da
vastavuksii
.
Täl
kerdua
Alavoizen taigin-teatrustuudien johtai
Ol’ga Limarenko piätti
kerävyö
Uvven
Vuvven
pruazniekan
aigah
da
paista
mennyön
vuvven
tuloksis
da
toivottua
uuttu
tuliele vuottu
. Sit
paiči
meidy
kučui
toiziigi kylän
karjalazii
naizii
, kuduat
vie
ei
unohtettu
omua
kieldy
, voijah
paista
, pajattua
, mustella
kudamidä
. Kučuigi soittajan
. Ennehäi karjalazis
hierulois
soittai
oli
piäristikanzannu joga
pivos
, sen
avul
elettih
kul’tuuru
dai
kieli
.

VUVVEN
RUAVOT

Ol’ga Limarenko saneli
, midä
meil
puutui
mennyt
vuon
azuo
oman
kielen
da
kanzan
hyväkse
. Kuuzi
kerdua
ozutimmo
uvven
Ku-ku -spektaklin, kus
on
ezitetty
mennyön
vuozisuan svuad’buperindölöi. Joga
kerdua
rahvas
mielihyväl
otettih
vastah
liygiläzet
paginat
, kummat
, nagrot
, pajot
, tansit
dai
kai
dostalit
perindöt
. Kezäkuul
piimmö
Alavozen heimotalovuksen Vahnu
keskus
-kyläs enzimäzen
Kylien
ozat
-festivualin. Ajelimmo
Petroskoih Muzeiloin yöle
, yhtyimmö
Literatuuru-teatrallizeh seminuarah
, kävyimmö
kaččomah
Kanzallizen
teatran
Rakkahus
da
kyyhkyzet -spektaklii.
Kezän
aloh
kävyimmö
toine
toizelluo
gostih
hierus
da
tuttavuimmo
toine
toizen
elaigoih
da
perindölöih
. Taratimmo
, varustimmo
karjalazii
syömizii
, pajoloi
, runoloi
, kumman
kerdomuksii
. Ainos
avvutimmo
milgi Irina Palatinan Alazet-taidostuudiele da
Alavozen školale
karjalan
kielen
pidolois
. Mennyt
vuon
meijän
joukkoh
vähäzel
liženi
uuttu
artistua
. Olis
hyvä
, gu
meidy
vie
liženis
, sit
vois
azuo
äijiä
enämbän
. Ol’ga Limarenko potakoičči
gostii
yhtymäh
meijän
teatrujoukkoh da
käymäh meijän
ozutelmoih
da
bes’odoih
.

“OMAN
MUAN
” ”KARJALAZET
”
Ihan
vastavuksen
iel
“Alavoizen koin
” perustajat
suadih
Oma
Mua
- lehten
toimituksespäi
suuren
da
tärgien
uvven
vuvven
lahjan
– Karjalazet-ozuttelun. Se
on
omistettu
Muamankielen
päiväle
, kudamua
pietäh
21. tuhukuudu
. Sit
on
kaksikymmen
värillisty
, hyviä
luaduu fotokuvua
. Kuvis
on
tavallizii
karjalazii
, kuduat
syvaijah, kannatetah
da
paistah
omua
kieldy
da
heijän
lyhyözet sydämellizet
mielet
muamankieleh
nähte
. Net
maksau
lugie
, sellittiä
, uskuo
da
ottua
ezimerkikse
.
Mielihyväl
tunzimmo niilöis
meijän
Alavoizen taigin
-teatrustuudieh kuulujan
Ivan
Ivanovič Lazarevan. Häi
on
liygiläine
mies
, kaiken
ijän
ruadoi
omal
mual
puuzavodas. Nygöi
eläkkehel
syöttäy
iččie
da
perehty
mečän
vuoh
– nouzou
päiväzenke
, keriäy
marjua
da
gribua
, suau
kalua
– kaikkiel
livvin
sananke
kulgou
.
Vie
internetan
kauti
vähäzel
tunnen
Aleksandr Lazutinua, runoilijua
Belomorskaspäi. Häi
kirjuttau
hyvii
runoloi
da
pajoloi
oman
muan
hyväkse
, azuu
fotokuvii
da
videoloi
, vedäy
internet-joukkuo “Arbua
karjalaine
arbaitus
. Mibo se
on
?” Mies
on
azetannuh
dovarišoinke
mustopaččahan
oman
hävitetyn Voijärven hierun
sijale
.
Vie
jälgiaijal mieldy
kiinittäy
omil
kaunehil
kirjutuksil
, tutkimuksil
da
kuvil
Natalja Gromova, juuril
Kotkatjärven Tepoiniemespäi. Kaikkii
nuorembi
“Karjalazien
” kuvis
on
Ivan
Kalmikov, Ven’an
čomiman hierun
Kinnermän emändän
Nadežda Kalmikovan poigah
. Nadežda da
meijän
Ol’ga Limarenko ollah
sevoittarekset
. Ol’ga Pavlovna uskaldi
luadie
ekskursien
ozutteluu
myö
. Himoniekkua nähtä
ozuttelu
jo
on
: kyzelläh
školan
opastajat
dai
hierulazet
.

ALGU
RUAVON
KAUNISTAU

Illačun
aigah
lahjoitin
kaikile
Oman
Muan
-toimitukses sua
vut kormanikalenduarazet, sanelin
lehteh
nähte
, kudai
jo
kolmekymmen
vuottu
ainavo
painau
kirjutuksii
karjalan
kielel
, kannattau
oman
kanzan
kieldy
da
mielii
, tutkimuksii
da
kaunehliteratuurua
. Sellitin
, kui
toimituksen
ruadai
Margarita Kemppainen nerokkahasti
suattau
uudeh
kundoh
murennuot vahnat
tytit
da
sellittäy
net
omil
käzil
ommeltuloih karjalazih
ruuttih. Sit
fotokuvuau
net
da
painau
čomat
kormanikalenduarazet.
Ol’ga Limarenko sežo
lahjoitti
kaikile
omil
käzil
azutut uvven
vuvven
bobazet
. Lumineičoi
(Irina Palatina) da
vuvven
2020 simvolu Hiiri
(Vera Larionova) piettih
kaikenmoizii
kilboi
da
kižoi
. Myö
mielihyväl
pajatimmo
da
pagizimmo
. Eroimmo
hyväs
mieles
.
Kunnolline
dielo
puutui
hommata
ihan
Rastavan
iel
. Avvutakkah Jumal
jatkua
!