Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kunnolline dielo Rastavan iel

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Valentina Libertsova, Oma mua. № 2, (2020), p. 9

Kunnolline dielo Rastavan iel
(Livvi)

Alavoizen kodi -yhtistyksen perustettih Karjalan Rahvahan Liiton Alavozen ozaston johtai Irina Palatina da lapsien Alazet-taidostuudien ohjuaju da Alavozen biznesmiehet Tatjana Korb, Nikolai da Natalja Skvortsovat. Se on reknailtu gu kylän karjalan kielen da kul’tuuran keskus, kus voibi paista toine toizenke muamankielel, lugie lehtie da kniigua livvin kielel, pidiä roindupäivii, svuad’boi, vastavuksii, illaččuloi karjalazeh tabah, oppie tavallizii syömizii. Täs myö huavuammo pidiä omii “Alavoizen taiginanharjaitteluloi, spektakliloin varustamizii.
Huonukset ollah jo valmehet, hyväzesti on ajateltu niilöin syväinpuolen čomendamine. Uvven Vuvven da Rastavan iel niilöih on azuttu avvopäčči, kuduas riputah lahjusukkazet, azetettu bobazil čomendettu kuuzahaine näbielöin lahjuvakkazienke rinnal. Vois jo pidiä pruazniekkoi, illaččuloi da vastavuksii.
Täl kerdua Alavoizen taigin-teatrustuudien johtai Ol’ga Limarenko piätti kerävyö Uvven Vuvven pruazniekan aigah da paista mennyön vuvven tuloksis da toivottua uuttu tuliele vuottu. Sit paiči meidy kučui toiziigi kylän karjalazii naizii, kuduat vie ei unohtettu omua kieldy, voijah paista, pajattua, mustella kudamidä. Kučuigi soittajan. Ennehäi karjalazis hierulois soittai oli piäristikanzannu joga pivos, sen avul elettih kul’tuuru dai kieli.

VUVVEN RUAVOT
Ol’ga Limarenko saneli, midä meil puutui mennyt vuon azuo oman kielen da kanzan hyväkse.
Kuuzi kerdua ozutimmo uvven Ku-ku -spektaklin, kus on ezitetty mennyön vuozisuan svuad’buperindölöi. Joga kerdua rahvas mielihyväl otettih vastah liygiläzet paginat, kummat, nagrot, pajot, tansit dai kai dostalit perindöt. Kezäkuul piimmö Alavozen heimotalovuksen Vahnu keskus -kyläs enzimäzen Kylien ozat -festivualin. Ajelimmo Petroskoih Muzeiloin yöle, yhtyimmö Literatuuru-teatrallizeh seminuarah, kävyimmö kaččomah Kanzallizen teatran Rakkahus da kyyhkyzet -spektaklii.
Kezän aloh kävyimmö toine toizelluo gostih hierus da tuttavuimmo toine toizen elaigoih da perindölöih. Taratimmo, varustimmo karjalazii syömizii, pajoloi, runoloi, kumman kerdomuksii. Ainos avvutimmo milgi Irina Palatinan Alazet-taidostuudiele da Alavozen školale karjalan kielen pidolois. Mennyt vuon meijän joukkoh vähäzel liženi uuttu artistua. Olis hyvä, gu meidy vie liženis, sit vois azuo äijiä enämbän. Ol’ga Limarenko potakoičči gostii yhtymäh meijän teatrujoukkoh da käymäh meijän ozutelmoih da bes’odoih.

“OMAN MUAN” ”KARJALAZET
Ihan vastavuksen iel “Alavoizen koinperustajat suadih Oma Mua - lehten toimituksespäi suuren da tärgien uvven vuvven lahjanKarjalazet-ozuttelun.
Se on omistettu Muamankielen päiväle, kudamua pietäh 21. tuhukuudu. Sit on kaksikymmen värillisty, hyviä luaduu fotokuvua. Kuvis on tavallizii karjalazii, kuduat syvaijah, kannatetah da paistah omua kieldy da heijän lyhyözet sydämellizet mielet muamankieleh nähte. Net maksau lugie, sellittiä, uskuo da ottua ezimerkikse.
Mielihyväl tunzimmo niilöis meijän Alavoizen taigin -teatrustuudieh kuulujan Ivan Ivanovič Lazarevan. Häi on liygiläine mies, kaiken ijän ruadoi omal mual puuzavodas. Nygöi eläkkehel syöttäy iččie da perehty mečän vuohnouzou päiväzenke, keriäy marjua da gribua, suau kaluakaikkiel livvin sananke kulgou.
Vie internetan kauti vähäzel tunnen Aleksandr Lazutinua, runoilijua Belomorskaspäi. Häi kirjuttau hyvii runoloi da pajoloi oman muan hyväkse, azuu fotokuvii da videoloi, vedäy internet-joukkuo “Arbua karjalaine arbaitus. Mibo se on?” Mies on azetannuh dovarišoinke mustopaččahan oman hävitetyn Voijärven hierun sijale.
Vie jälgiaijal mieldy kiinittäy omil kaunehil kirjutuksil, tutkimuksil da kuvil Natalja Gromova, juuril Kotkatjärven Tepoiniemespäi. Kaikkii nuorembi “Karjalazienkuvis on Ivan Kalmikov, Ven’an čomiman hierun Kinnermän emändän Nadežda Kalmikovan poigah. Nadežda da meijän Ol’ga Limarenko ollah sevoittarekset. Ol’ga Pavlovna uskaldi luadie ekskursien ozutteluu myö. Himoniekkua nähtä ozuttelu jo on: kyzelläh školan opastajat dai hierulazet.

ALGU RUAVON KAUNISTAU
Illačun aigah lahjoitin kaikile Oman Muan -toimitukses sua vut kormanikalenduarazet, sanelin lehteh nähte, kudai jo kolmekymmen vuottu ainavo painau kirjutuksii karjalan kielel, kannattau oman kanzan kieldy da mielii, tutkimuksii da kaunehliteratuurua.
Sellitin, kui toimituksen ruadai Margarita Kemppainen nerokkahasti suattau uudeh kundoh murennuot vahnat tytit da sellittäy net omil käzil ommeltuloih karjalazih ruuttih. Sit fotokuvuau net da painau čomat kormanikalenduarazet.
Ol’ga Limarenko sežo lahjoitti kaikile omil käzil azutut uvven vuvven bobazet. Lumineičoi (Irina Palatina) da vuvven 2020 simvolu Hiiri (Vera Larionova) piettih kaikenmoizii kilboi da kižoi. Myö mielihyväl pajatimmo da pagizimmo. Eroimmo hyväs mieles.
Kunnolline dielo puutui hommata ihan Rastavan iel. Avvutakkah Jumal jatkua!