Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Jiäkondii da meččykondii
Jiäkondii da meččykondii
Livvi
New written Livvic
NENTSOIN SUARNU
Kerran meččykondii lähti pohjazeh, mereh päi. Samal aijal merel eläi jiäkondii lähti astumah jiä dy myö mandereh päi. Meren rannal kaksi kondiedu vastavuttih. Jiäkondiel korvat pystyh nostih, se sanoi:
– Midäbo, meččykondii, minun muadu myö astut?
Meččykondii vastai:
– Konzubo sinul oli muadu? Sinun kohtu on meres! Sinun mua on jiäpala!
Mollembat kondiet nostih pystyi da ruvettih toruamah. Torattih keskipäivän aigassah, niken ei voittanuh. Torattih ildassah. Mollembat väzyttih, istavuttih da istuttih vaikkani. Lopukse meččykondii zavodi paginua:
– Sinä, valgei, olet vägevembi minuu, ga minä olen raviembi da vikkelembi. Sendäh niken meis ei voita. Midähäi meil on juattavua? Olemmohäi vellet.
Jiäkondii vastai:
– Tottu sanot, olemmo vellet da meil ei ole midä jagua. Meijän muat ollah suuret.
Meččykondii sanoi:
– Minun mečät ollah suuret, minul ei ole ruattavua sinun jiäpaloil.
Merikondii vastai:
– A minul ei ole midä ruadua mečis. Minähäi nikonzu sie en olluh. Ruvekkuammo elämäh jogahine omal paikal, emmo rubie häiriččemäh toine tostu.
Meččykondii lähti järilleh meččäh päi, jiäkondii jäi meren rannale.
Sit aijas mečän ižändy eläy mečäs, meren ižändy – meres.