Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Jelena Ruppijeva. Karjalazen kul’tuuran akkiloiččijat
Jelena Ruppijeva
Karjalazen kul’tuuran akkiloiččijat
Livvi
New written Livvic
Priäžälästy Julija Tolmačovua hyvin
tundietah meigäläzet rahvas , sendäh konzu mennyön vuvven lopus ilmoitettih vuvven laureatoin nimet , se ei olluh nimittuine vuottamatoi libo arbuamatoi piätös , mittuine se oli iče Julijah niškoi .Julija vähäzel ujosteleh da sanou , rounoku ni olluh ei mennyt vuozi moine rikas suuril ruadoloil da suavutuksil .Ga rahvas ollah tostu mieldy .Julija Tolmačovan jogapäiväzet ruavot Priäžän taidoškolan opastajannu , yhteiskunnallizen alan aktiivizennu ruadajannu , Kindahat-projektan vedäjänny , karjalazen Meijän pajo -horan da Pengerel-perehansamblin pajattajannu da soittajannu ollah nägyvis da kaikile tiettävät .
“KINDAHAT ” KINDAHAS
Julija Tolmačovan ruadoloin joukos mennyt vuozi vikse eruou toizis sendäh , ku sinävuon oli pandu rattahile suuri Kindahat-projektu , kudamah varua suadih Prezidentan kannatusfondaspäi . Projektan hyvyös elbyi ruado Kindahan kylän säilyttämizekse da kehittämizekse .Sit ruavos nygöi ollah kaksi priäžälästy inehmisty – Julija Tolmačova da Svetlana Hrebtova – da heijän perehet .
– Myö tahtoimmo muuttua rahvahan kosketuksen Kindahan kylän kohtah . Se oli rounoku yhten päivän kylä , kunne rahvas tullah vaiku pruazniekakse , tietäh kudamidä kindahalazis zuakkunois , kudamii pahakse mielekse jo ei olluh ni laukois myödävänny , sellittäy oman ruavon alguu Julija Tolmačova .
Mennyön vuvven aigah Kindahas on äijy midä ruattu .Kyläh kerras on perustettu Alovehelline yhteiskunnalline ičehalličus .Sen enzimäzen projektan hyvyös jo kevätkuul 2019 suadih varua kylän kul’tuurutaloin kohendamizeh .Se taloi , kudaman pruazniekallizet avajazet oldih oraskuul , ruadau nygöi yhteiskunnallizennu keskuksennu kyläs .Sie pietäh kaikenmoizii pidoloi , suurii da pienii , da vastatah gostii .
Gost’ua Kindahah tulou nygöi äijy da kaikkielpäi Ven’ua .Vai uvven vuvven pruazniekoin aigah kyläh kävyi 800 hengie .Kyläs gostile on luajittu hyvä da mieldykiinnittäi ohjelmu , kudaman aigua tulou ezile ainavoluaduine pohjaine kul’tuuru .
– Meijän ohjelman pohjannu on karjalaine kul’tuuru da kindahalazet zuakkunat . Rahvas suajah tiediä muuzikkukul’tuuras , myö sanelemmo kandelehes , jouhikos , puhundusoittimis dai soitammo niilöil .Tuttavutammo perindöllizih käziruadoloih da syömizih .Kai – gostien vastuandas da heijän lähtendässäh – menöy šuutkoinke da kižoinke , kebjieh da vesseläh , sanelou Julija Tolmačova .
Houkutella turistoi kyläh vie sai sendäh , ku “kindahalazet ” puututtih “SkanTuran ” alallizeh matkailuohjelmah .Tämä turoperuattoru järjestäy matkoi Karjalah .Kindahan kylä nygöi on sen erähänny käyndykohtannu .Kyläs on midä sanella , ozuttua da kädehgi andua .Täh pidäy ližätä se , ku Kindahatprojektan aigua kylän pihoile puutui azuo čomat puuhizet vestokset kindahalazien zuakkunoin mugah da uvvessah painua kindahalazet zuakkunat .Uvvistettu kniigu piäzi ilmoih Zuakkunoi-nimel da sit on kolme uuttu zuakkunua .
Kindahat-projektas ruadajat pietäh sežo tärgienny yhteisruaduo kyläläzienke .Tänäpäi sih ruadoh puašitettih jo 20 hengie .Kindahashäi talven aigua eläy kaikkiedah kaheksa hengie .Kezäl kylä suurenou , silaigua kyläs da sit ymbäri olijois kezämökkikohtis eläy puolitostu tuhattu hengie .
Tänäpäi yhtes kyläläzienke “kindahalazet ” duumaijah uuzii projektoi .On kunnostettavu joven rannikko , pidäy luadie sih putin huogavokohtat da kezoirannat .Vie yksi suuri probliemu on se , ku kyläs ei ole laukkua .Tänäpäi opitah sobie sit , ku se ruadas hos kezän aigua .
OMA PEREHKUNDU
Julija Tolmačova on roinnuhes Anuksenlinnas .Hänel ollah karjalazet juuret , kai hänen omat , paiči muaman died’oidu da tuatan tuattua , ollah karjalazet Tuuksen da Kukšimäen čupulpäi .Karjalan kieldy Julija kuulou lapsusaijas , hänen buabah tässäh pagizou vaiku livvikse .Julijalhäi karjalan kieli da karjalaine muuzikkukul’tuuru rodih ammatikse .
Školavuozinnu Julija loppi muuzikkuškolan .Školan jälles opastui Petroskoin muuzikkukolledžas da Petroskoin valdivollizes konservatouries suomelas-ugrilazien rahvahien muuzikan laitoksel .Vie konservatouries opastujes Julija Tolmačova rubei ruadamah Priäžän kul’tuurutalois karjalazen Meijän pajo -horan da Veteruanoin horan ohjuajannu .Sit oli perustettu karjalastu folklourua ezittäi lapsien Pilli-stuudii , kudaman ohjuajakse sežo rodih Julija .
Julijan omas perehes kai ollah muzikantat : häi iče , ukko Dmitrii Muhorin – tänäpäi häi on “Meijän Pajon ” ohjuajannu – da heijän poigah Daniil .Ei ni petties sit roinnuh perehansambli “Pengerel ”, kudaman kuulužimannu pajonnu on samannimine priäžäläzen Aleksandr Saveljevan sanoih kirjutettu pajo .
Julijan da Dmitrien poigah Daniil opastuu nygöi kaheksandes kluasas .Hänel on ylen hyvä muuzikkukorvu .Brihačču pajattau da soittau puhundusoittimil da kandelehel , on monien kilvoin voittajannu .Mulloi rodih Petroskoin valdivonyliopiston pietyn kilvan voittajakse oman tutkimuksenke kindahalazis zuakkunois .
Mennyt vuon Julijalgi oli suuri voitto kilvas .Häi Priäžän kanzallizen taidoškolan opastajannu yhtyi Tazavallan ližäopastandan alan ruadajien kilbah “Syväimen annan lapsile ” da piäzi sit kolmandele sijale .Jo kuvvettu vuottu Julija Tolmačova ruadau sit školas da opastau lapsile muuzikkufolklourua , kudamah on suuri kiinnostus lapsien keskes .
Ruaduo Julijal on äijy .Häi iče sanou , ku ei ehtis kaikkie ruadua , ku ei ollus vai abuniekkua .Oma pereh on enzimäzenny niilöis .Poigu Daniil tänäpäi on piälimäzenny artistannu , pajattajannu da soittajannu kindahalazis gostien vastuanduohjelmis .Hänel on kindahalazen Matti-miehen rouli .
– Kiitän kaikkii yhtesruadajii , lapsii da heijän vahnembii . Ilmai heijän abuu , kannatustu da ellendysty ei suannus ruadua äijii ruadoloi , lujoittau Julija Tolmačova .
Karjalazen kul’tuuran akkiloiččijat
Livvi
New written Livvic