Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Omamualazet

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: JELENA RUPPIJEVA, Oma mua. № 4, (2020), p. 7

Omamualazet
(Livvi)

Kotkatjärveläzen Zinaida Dubininan nimi on tuttu kaikile karjalazile. Naistu tundietah nerokkahannu kirjuttajannu, runoilijannu, kiändäjänny da opastajannu, oman rahvahan da oman kielen rohkiennu puolistajannu, tarkannu da hellänny akkiloiččijannu. Naizen ruadoloile jo on vaigei pidiä luguu, niidy kolmeskymmenes vuvves, sen verran vikse menöy karjalan kielen kehittämine, on toven äijy.
Kolmekymmen vuottu täyttäy tänävuon Oma Mua -lehtigi. Kotkatjärven karjalaine Zinaida Dubinina on lehten niilöi, voibi sanuo, harvinazii lugijoi, ken lugou “Omua Muadulehten perustandan päivis da kirjuttau sih ihan allusalgajen. Inehmizen kirjutettugi on harvinaine sendäh, ku on monipuoline da eriluaduine. Zinaida Dubinina on niilöi kirjuttajii, ken kirjuttau lehteh kai: oučerkoi, omii mielii, uudizii, kerdomuksii da runoloi, suarnoi da ozutelmoi, ken kiändäy livvikse tundiettuloin kirjuttajien da runoilijoin tevoksii. Zinaida Dubininua himoittau mainita erikseh vie sendäh, ku häi kirjuttau kaikile: vahnembale polvele dai lapsile.

KARJALAN KIELEN PUOLISTAI
Zinaida Dubinina on roinnuhes vuvvennu 1934 pieneh Lumatjärven kyläh, kudai on Kotkatjärvie lähäl.
Elaigu ei olluh kebjei. Pidi kestiä kai, jygiet voinan vuvvet evakos da voinan jälgehizet nälgyvuvvet omal mual.
Vie lapsennu Zinaida Dubinina rubei äijän lugemah. Kui iče sanou, lugi kai, mi puutui kädeh, kai vellen da sizären opastuskniigat. “Luvin kai, mi löydyi kois. Nygöi kumeksin, kui minä luvin toiči pilketin valgies. Se vastai nällän da vilun, kirjutti erähiči kirjuttai. Ristikanzal pidäy midätah suvaija. Minä lövvin ičele suvaittavakse kniigat.”
Tämä lapsennu suadu nero da tottumus vikse oli pohjannu tulieloile ruadoloile. Zinaida Timofejevnas rodih algukluassoin da suomen kielen opastai, sen jälles karjalan kielengi opastai. Pidäy sanuo, ku Zinaida Dubinina on enzimäzii karjalan kielen opastajii Karjalas. Sih ruadoh inehmine ottavui silloi, konzu kolmekymmen vuottu tagaperin meijän tazavallas ruvettih nostamah da kehittämäh karjalan kieldy. Se oli nouzun aigu, se uskaldi meijän kielele tulien aijan,” musteli kerran kirjuttai.
Juuri sih aigah algavuigi inehmizen pitky da tulokselline kirjutusruavon taival. Omii enzimäzii runoloi Zinaida Timofejevna kirjutti da sit lugi vie vuvvennu 1989 suures Karjalazet-nimizes konferensies. Iče tovendi, ku täh ruadoh händy työnnytti Vladimir Brendojev.
Mi kirjutustu, kerdomustu, suarnua, runuo da ozutelmua sit oli kirjutettu, ga kerävyi niidy ei ainavoh kniigah. Kirjutukset Oma Mua - lehteh niilöis ollah eri sijal. Suurimas vuitis niilöis on oman karjalan kielen da karjalazen rahvahan kova oza. Rohkieh da varuamattah, vägilöi žiälöiččemättäh, Zinaida Timofejevna on puolistannuh omua rahvastu da omua kieldy. Häi maltoi tolkulleh sellittiä kai, ainos löydi pättävät sanat vastustajile da moittijoile. “Olemmo karjalazet, meijän kieli on karjalan kieli.” Tädä kirjuttai on noudanuh ruavos kaiken ijän.
Zinaida Dubinina on ellendännyh oman da jogahizen karjalazen vastuon kielen säilytändäs. “Rubiemmogo kuulumah histouries oman kielen hävittäjänny?” kyzyi häi erähiči da sen jälles tovendi: “Pidäy sanuo segi tozi: meil ičel karjalazil on piettävy oma kieli hyvänny. Sidä voimmo nostua da kehittiä vai myö. Kieli voibi eliä vai rahvahan vuoh paginas, pajolois, suarnois, kirjutettulois kniigois. Kui tahtozin minä, ku kazvas uuzi polvi, rohkei da ylbei sil, gu häi on karjalaine.”

SUURI KIÄNDÄI
Kiännösruado Zinaida Dubininan ruadolois on eräs suurimii da tärgevimii.
Monii vuozii peräkkäi Zinaida Timofejevna ruadoi Suomes ruadajan Biblien kiännändyinstituutanke. Tämän ruavon tuloksennu ollah Uvven Sanan, Psaltirin da Lapsien Biblien kiännändy livvikse.
Merkittävänny ruavonnu Zinaida Dubininan kiännösruadoloin joukos on “Kalevalankiännös livvikse. Karjalas-suomelaine eepossu on kuulužu kogo muailmas da se on kiän netty enämbi migu kuvvelekymmenele kielele. Livvinkielel “Kalevalanägi päivänvalgien vuvvennu 2009 Suomes. Se oli tärgei tapahtumu Suomen da Ven’an puolel kaikile eläjile karjalazile. “Sen lugijes buito avuammo rahvahan elaijan”, arvostau “Kalevaluakiändäi.
Pidäy sanuo, ku “Kalevalanrunoloi Zinaida Timofejevna rubei kiändämäh silloi, konzu opasti karjalan kieldy Kotkatjärven školas. Lapset mielihyväl kuunneltih da lugiettih opastajan kiännettylöi runoloi.

ARVOKAS TUOTANDO
Zinaida Dubinina on kuulužu da arvokas kirjuttai.
Hänen kirjutetule tietäh hindu. Hänen kerdomuksii da runoloi yhtytottu otetah kniigukogomuksih da karjalan kielen opastuskniigoih. Zinaida Timofejevna ainos andau luvan, nikonzu ei sano, ku ei sua sidä libo tädä ottua, sendäh hänele omas puolesgi sanon suuret passibot.
Zinaida Timofejevnan runoloi ainos suau kuulta runoloin lugijoin kilvois da hänen lapsien ozutelmoi ainos suau kaččuo “Karjalazen suarnanfestivualis. Inehmizen runoloih tänäpäi on luajittu äijy pajuo. Niilöi pajatetah lapset da kuulužat artistat, heijän joukos Kantele-ansambli da karjalaine rock-pajattai Santtu Karhu.
“Kuni on lugijua, pidäy kirjuttua. Anna eläy karjalaine sana, kudai eli nämmil rannoil ijän. Anna meisgi se jiäy elämäh. Emmo myö andanuh nämmile randazile karjalan kieldy, emmogo hävitä sidä.” Nämmä sanat Zinaida Timofejevna kirjutti oman toizen Valgei koivikko -runokniigan prezentatsien jälles.