Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kuldastu laduu ei umbua lumel

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: Raisa Bogdanova, Oma mua. № 5, (2020), p. 4

Kuldastu laduu ei umbua lumel
(Livvi)

Joga vuottu tuhukuus Puadenen kyläs pietäh hiihtopruazniekkua Puadenen kuulužan miehen, Olimpiuadukižoin voittajan, Nevvostoliiton arvostetun sportumuasterin F’odor Mihailovič Terentjevan kunnivokse.

“Olimpiuadukižat ollah muailman sportan korgevin tazo, suurin sportupido, kudai yhtistäy eri mualoi. Miljounat sportsmenoi tahtotah piästä Olimpiuadukižoih, se on sportuiččijan dai treeneran suurin suavutus”, muga on kirjutettu Karjalan Olimpiitsat, Karjalan sportan kazvatitOlimpiuadukižoih yhtynyöt -kniigazes (2017). Kniigan Kuldaine jalustu -rubriekas enzimäzenny on F’odor Mihailovič Terentjev, 70. Olimpiuadukižoin voittai. Kižat piettih Itualies vuvvennu 1956. Silloi Terentjevan hyvyös Karjalan tazavallas da Puadenen kyläs tiijustettih kogo muailmas.
Tänävuon F’odor Terentjev olis täyttänyh 95 vuottu. Terentjevan perehes oli yheksä lastu, häi oli seiččemendenny. Terentjevien pereh on Seesjärven čupun kandueläjii. Fed’an vahnembat Mihail Mihailovič da Jevdokija F’odorovna ruattih Iskra-kolhouzas, i kai heijän lapset oldih harjavutettu ruadamah. F’odor maltoi kaikkie: kyndiä muadu, niittiä, varustua halguo, kalastua. Školah Puadeneh pidi piästä Seesjärven lahten kauti kezäl venehel, talvelsuksil, sygyzylpyöräl libo jallai. F’odor opastuigi puusepän ruadoh, häi ruadoi kylän pajas armieh lähtendässäh. Voinan aigua läs kolmie vuottu kogo pereh oli suomelazien okkupatsies. Vuvvennu 1944 Seesjärven čuppu piästettih, silloi F’odor lähti armieh, händy työttih Kandalahteh. Häi oli vägevy, vagavu, sportansuvaiččii briha. Enzimäzis sportukižois armies häi ozutti hyvät tulokset. Vuvvennu 1946 F’odor yhtyi V rahvahan hiihtopruazniekkah Petroskois. Häi tuli enzimäzenny 20, 30 da 50 kilometrin hiihtokilvois. “Pohjazen pruazniekas”, kudai piettih Murmanskas, häi jo rodih ainavokse voittajakse. Sen jälles häi voitti Karjalan monis hiihtokilvois. Vuvvennu 1949 F’odor työttih Moskovan Armien piälimäzeh sportukluubah. Sit aijas F’odor rubei voittamah suurimis kilvois joga vuottu. Vuvvennu 1950 häi sai hobjumedalin Nevvostoliiton kilvois, vuvvennu 1951 Nevvostoliiton hiihtokilvois häi sai bronzumedalin (18 da 30 kilometrin hiihtändäs), 4x10 - joukkohiihtos häi sai kuldumedalin. Vuozinnu 1952-1953 F’odor kuului Nevvostoliiton joukkoveheh da sai äijän kuldumedalii Vuozi 1956 rodih tärgiekse ei vaiku F’odor Terentjevah niškoi, ga kaikkih Nevvostoliiton hiihtäjih niškoi: hyö enzikerdua roittihes Olimpiuadukižoin voittajikse! Karjalaine briha rodih kuulužakse Itualien linnas Cortina d’Ampezzo. Nikolai Anikin, Vladimir Kuzin, Pavel Kolčin da F’odor Terentjevjuuri tämä “kuldaine nellikkötoi Nevvostoliitole vuottamattoman voiton. Viizikymmen vuottu jälles tädä suurdu voittuo kunnivoittu sportumuasteri Nevvostoliiton joukkovehen treeneru, kuulužu hiihtäi Nikolai Anikin tuli Terentjevan kalmoile Puadeneh da musteli: “Enzimäzeh, kaikis tärgevimäh kilvan etuappah käskiettih F’odorua. Häi oli Karjalan da Ven’an muan lujannu tuvennu. Hänen silmis nägyi varmus, hyvin tundui: voittuo häi nikelle ei anna! Mugai rodih. Suomelazen hiihtäjänke kilbailtes F’odor toi omale joukole toizen etuapan alguh ylen hyvän voitetun aijan – 1,5 minuuttua. Silloi monet ellendettih, ku meijän joukko voi suaja suurimat palkičukset”. Sen voiton jälles F’odor jatkoi yhtyö Nevvostoliiton kilboih, vuvven 1958 Muailman kilvois, Nevvostoliiton joukkovehes olles häi valmistuu Olimpiuadukižoih 1960, ga oman ijän periä (hänel oli jo 34 vuottu) häi ei päinnyh niilöih. Kižoih lähtiettih nuorembat hiihtäjät, ga kuldumedaliloi hyö ei suadu.
Terentjev jatkoi hiihtändiä da ielleh yhtyi kilboih. Pakkaskuus 1963 Kaukolan kyläs armien kilvois häi voitti 30 kilometrin hiihtokilvas. Se oli hänen jälgimäine kilbu. Samannu piän F’odor Terentjev sai surman.
Seesjärven rahvas mustetah omua voittajua da ylen äijäl ylbeilläh hänel. Vuvvennu 2005 Ven’an Olimpiuadukižoin komitiettu da Karjalan halličus azetettih Terentjevan kalmale mustopaččahan. Sit aijas puadenelazet ruvettih pidämäh F’odor Terentjevan ladu -hiihtopruazniekkua.
Paiči sportumedaliloi F’odor Terentjeval on medali “Pol’arnoin kruugan tagavuon puolistamizesda “Germuanien voitandas”. Yhten kerran oli moine dielo. Sportumiehenny Terentjev rubei kehittymäh vie armies. Sie hyö sportuittih ihan blendažoin rinnal. Kiirehtäi jänöimoizen liigunimen sai erähiči Terentjev. Konzu yhtevyslangat katkattih bojus, Terentjev nouzi suksile da hiihti kahten joukon piälikkölöissäh, kudamat oli puututtu vihaniekan peittopaikkoih. Ku bul’koin čilmut ei puututtas häneh, Terentjev hiihtelles hyppäili huruah da oigieh puoleh, rouno ku jänöi. Häi ylen äijäl avvutti silloi omii.
Karjalas mustetah da kunnivoijah F’odor Terentjevua: hänen nimi on annettu Petroskoin hiihtokeskuksele, kunne 28. kezäkuudu 2011 azetettih hänen mustopačas. Puadenen školas ollah ruokos hiihtäjän enzimäzet sukset da sovat, kudamis häi oli Olimpiuadukižois, školan pihah on azetettu hiihtäjän rinduvestos. Tänävuongi Terentjevan vestoksen luo uvvessah kerrytäh puadenelazet hiihtäjät da rodieu suuri hiihtopruazniekku!