Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kieli da mieli – elbyygo muamankieli?

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Journalistic texts

Source: MARTTI PENTTONEN, Oma mua. № 6, (2020), p. 6

Kieli da mieli – elbyygo muamankieli?
(Livvi)

Muamale ei opastettu karjalan kieldy, häi opastui pagizemah, toimittamah azieloi pagizemal. Häi ei ni tiedänyh, ku on moine kieli. Ičegi opastuin muamankielen opastamattah. Ga školah mendyy tuli vastah kielipoliitiekku, kui toizilegi Karjalan evakkoloin lapsile. Meijän pagin oli ebäkieldy, pidi ruveta opastu - mah oigiedu suomen kieldy.

KOLME “KLASSIEKKUAKIELENELVYTYKSES
Oman tilan ellendät parembi, ku suat lugie, kui toizet ollah puututtu samah tilandeheh.
Karjalazet emmo ole ainavot viärykielizet. Ečiin kolme fundamental’noidu “klassiekkuakielenelvytykses. Täl alalsuuri vahnu mieson Joshua A. Fishman, kudaman 1991 ilmahpiässyöh kirjah “Kielenvaihton kiändämizesainos vihjatah. Häi sellittäy, mittuzien vaihieloin kauti kielenvaihto menöy da händy voimmo passiboija “ideolougizen selgendämizen tiedolois”, kudamal on fundamental’noi rouli elvytyksen estielöin sellittämizes. Toine nämis klassiekois on Leanne Hintonan da Ken HalenKäytändöllizen kielenelvytyksen vihandu kirju”. Täs kirjas on Hintonan selgei johtando kielenelvytykseh.
Sen allus häi sellittäy, mindäh maksau elvyttiä da ylläpidiä pieniigi kielii. Enzimäi kielentutkijat tarvitah ezimerkikielii, ku voidas parembi ellendiä kielen toimindua. Tutkimus da tutkijat ei pellasteta kieldy, a tutkijoil on kielenelvytykses hyövyllisty tieduo.
Toine perusteh kielen ylläpiendäh on se, ku kieles on äijy tieduo eloksentavas da ymbäristös. Kieli kandau kul’tuurua da diversitiettu on turvu hiäs. Kolmas syy kielien ylläpidoh on ristikanzan oigevukset. Pieni rahvas ei ole vähembiarvoine, piältallattavu, migu valdukieldy pagizii rahvas. 450 suurel sivul on kaikkiedah 33 eri kirjuttajien kirjutustu elvytysprojektois da metoudois, luguh ottajen kielipezä da muasteriopastui metoudoin sellitys.
Kolmas kirju, Grenoblen da Haleyn kirjuKielien pellastamizes”, on nämis kolmes kirjas selgevin. Kahtelsual kolmelkymmenel sivul hyö sistemuattizesti sellitetäh kielenelvytyksen kyzymyksii, probliemoi, metoudoi da projektoi, da annetah käytändön nevvoloigi kui ottavuo sih ruadoh. Nämien kolmen kirjan kirjuttajil on käytändön kogemustu da tieduo mones kymmenes menestyksellizes da ei muga menestyksellizes kielenelvytysprojektas kaikis muanozis.

MI TAPPAU KIELII?
Ethnologue-julgavo pidäy luvetteluo muailman kielis, mahtotoi ruado. Heijän luvettelos on 7111 kieldy. Joga nelläs muailman 8 miljardas eläjäs pagizou yhty nelläs suurimas kieles da puolet paistah yhty 25 suurimas kieles. Hos karjal on pikkaraine kitain rinnal, yhtelläh karjal on luvettelon algupiäs, suuri pienien joukos. Luvettelos karjal on juattu kolmekse kielekse, “karjal, keskisuuri varavonalaine”, ”liygi, keskisuuri stabiilu”, da “lyydi, pieni varavonalaine”. Nämih luokitteluloih uskokkah ken tahtou. Suuretgi kielet voijah puuttuo varavonalazikse: suviamierikkalazel kečuan kielel on 8 miljonua pagizijua, a se on jiämäs ispuanien kielen al; 7 miljonas irlandielazes nelländes ellendäy, vajuat sada tuhattu pagizougi irlandielastu gaelin kieldy. Anglielazen industrien tulo vaihtoi irlandielazien kielen. Toizielpäi pienigi kieli voi olla eloivoimaine da uinuojiigi kielii ilmai ni yhty pagizijua on nostatettu elävikse, da diasporas olluh jevrein kieli on nostettu bohatan valdivon kielekse.
Mibo tappau kielii da mi pidäy net elävinny? Onnuako suurin tappai on kanzallisvaldivo, kudamas valdurahvas tahtotah assimiliiruija toizien kielien pagizijat omah kieleh da nenga ottua nämä rahvahat da heijän ruadovägi da resursat omah valdah. Toine suuri assimiliiruiččii on globalizatsii talohuos da kul’tuuras. Rahvastu ei voi pidiä pimies tiedämättömänny muailman menosse tahtou piästä ozakkahakse muailman hyväs da pahas da vaihtua kielen muailman kieleh. Kolmas syy on oman rahvahan arbuamatoi mieli. Mintäh rahvas hylgiäy oman kielen? Libo kiän dyy julginazesti sidä vastah. Libokannattau”, a iče ei sidä käytä, puolista, eigo rua sen puo les. Se on toizien dielo. Tämä toinah ongi suurin syy kielen häviendäh.
Hos uinuojan kielen nostattamine tunduu mahtottomal ruavol, vie vaigiembi on suaha kieli siirdymäh sugupolvelpäi toizele. Ku kieli ollou eländyaigah hyvin dokumentiiruittu, kielentutkii voi opastuo sidä pagizemah. A ičekseh se ei rubie siirdymäh. Pereh on olluh luonnolline yksikkö kielen siirrändäh sugupolvelpäi toizele, onnuako kymmenii libo sadoi tuhanzii vuozii. (Tiettäväine kieli ei siirry muuttumattomannu, elävy kieli muuttuu kaiken aigua!) A nygözenny aijannu ylen harvat ollah perehet, kuduat siirretäh karjalan kieldy lapsile. Ei ole aigua, toinah ei ni maltuo, da mieles on vallaspäi annettu varaitus: Ku opastannetto sidä kieldy lapsile, luajitto heile pillan.

KIELIPEZÄ ON OTETTU PEREHEN SIJAHIZEKSE
Kielenelvytykses kielipezä on otettu perehen sijahizekse, konzu muamo da tuatto ei voija siirdiä kieldy.
Vastukavai, kielipezäspäi lapset voijah vediä kieldy kodihgi, toinah tartuttuakieliepideemienkogo kylähgi. Ga ongo jogahistu kahtu-kolmie perehty kohti karjalankieline kielipezä. Ei ole. Ku yhteiskundu tarviččou vahnembien ruadoväin, sil pidäsgi tarita päivykodi perehen omal kielel. A midä kielipezän jälgeh?
Toimehtulendu nygyaigazes yhteiskunnas vuadiu nuorusijän piduhizen kazvatuksen. Kazvatussistiemah pyörittämizeh, päivykoispäi yliopistoh, tarvitah valdivon varat. Valdivot tunnustetah, ku kazvatuksen tariččemine on valdivon vellalližus. A dengat tarvitahgi valdukielizeh opastukseh, eigo tävvytä vähembistökielil opastandah. Se on assimil’atsiipoliitiekkua, toimindua vastah kanzoinvälizii deklaratsieloi da sobimuksii kielioigevuksis.
Universualizel tazol Yhtistynnyzien kanzukundien ristikanzanoigevuksien deklaratsii puolistau kielellisty taza-arvuo da oigevuttu omakielizeh kazvatukseh. Tarkembi kielen merkičysty kul’tuurale sellittäy PEN kluuban universualine kielioigevuksien deklaratsii. Jevroupan Nevvoston sobimukseh Alovehellizis da vähembistökielis da Ramkusobimukseh kanzallizis vähembistölöis (sobimukset 148 da 157) liittyy tarkastuspraktiekku sobimuksien täytändäs. Se on prižminyh valdivoloi ottamah huomavoh rahvahien kielioigevukset da nenga se on olluh suuri abu pienile kielile da vähembistölöile. Ga sih niškoi rahvahal ičel pidäy niilöi oigevuksii prižmie.

PIZAR RAHVAHIEN MERES
En ole optimistu, engo pessimistu muamankielen tulieh aigah nähte.
Kaikenjyttymis vastuksis da viäryksis huolimattah uskon, ku tärgevin šeikku, kudai vaikuttau oman kielen tulieh aigah libo häviendäh on rahvahan oma mieli. Rahvahale, kudai on ičele sellitännyh mi on oigein, on kebjiembi toimie, migu olla toimimattah oigien dielon puoles. Ilmai rahvahaspäi nouzijua aktiivižuttu ei ni hyväntahtozet piättäjät da oigevuonmugazet zakonat ruata.
Ku kieldy maksas käyttiä da andua perindökse, sen pidäs pädie kielen perusfunktsieh, kommunikatsieh, opastandah, kaiken aigua muuttujah argielaigah. Ku ottavunemmo kielen elvytykseh da ylläpidoh, sit toinah meile ei jiä aigua toruandah viijes karjalan kirjukieles. Kielenelvytys kyzyy pravvalližuttu, realizmua da pragmatizmua. Uskon ruadoh da tiedoh.
Ku kaimannemmo oman kielen, menetämmö oman histourien da oman kodirannan, ga elaigu ei sih loppevu. A mindäh pidäy hyllätä oma kieli, kudaman olemmo kehitännyh omal rannal omih tarbehih? Tiet täväine tarvičemmo tukun toiziigi kielii kommunikatsieh toizien rahvahienke, emmohäi karjalazet ole kaikkie keksinyh. Olemmo pizar rahvahien meres, ga emmo vähembiarvozii toizii pizarii.