Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Paginad tärktoiš azjoiš

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Filatova, Kodima. № 2, (2020), p. 1

Paginad tärktoiš azjoiš
(Vepsian)

Küzundoid da temoid, miččiden polhe pagištihe vastusel oli lujas äi. Ezmäi kaiked Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova andoi vaihen Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnikoileministran varapämehele Aleksandra Jeršovale da Igähižiden rahvahiden erišton varapämehele Jevgenia Šustovale. starinoičiba sebran aktivistoile rahatugen polhe, mitte oli anttud valdkundaspäi vepsläižile männudel vodel. Ozutesikš, oli avaitud etnokul’turineVärtin-keskuz Kalag’-posadas, oli vedetudVepsläine sarn-festival’, ”Kalarand”-, ”Elonpu”-, ”Pühä päiväine-praznikad. Muloi Karjalan Rahvahaližes teatras ozutadiheKodi iknoil pöudolepäi-spektakl’ vepsän kelel. Mugažo männudel vodel valdkundan rahatugele paindiheČomin sanutud”- iSegoinuded lindud-kirjad. Oli tehtud äjad toižed-ki azjad vepsän rahvahan hüvüdeks.

Ministerstvan ezitajad starinoičiba mugažo siš, miččed planad oma tulijaks vodeks. Jogavoččiden tradicionaližiden azjtegoiden ližaks planuitas tehtaBabarmmujuine kal’l’-puišt Šokšus, mugažoPajokeraine-festival’ Šoutjärves, painda uzid kirjoid vepsän da venän kelil da äi toižid tarbhaižid azjoid.
Toine tem, mitte oli letud vastusel, koski Vepsän kul’tursebran radod männudel 2019. vodel. Rad oli tehtud todeks sur’. Larisa Čirkova starinoiči kaikid tärktembiden tehtud azjoiden polhe. Niiden keskes om rad Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden nevondištos Karjalan valdmehen ohjandusel. Sanutihe sen-ki polhe, miše Zinaida Strogalščikova oli valitud orgkomitetha, mitte vaumiči radod rahvazkeskeižeks igähižiden rahvahiden keliden vodeks Venämal. Vepsän kul’tursebr ühtni männudel vodel äjihe konferencijoihe, praznikoihe da festivalihe.
Äjan pagištihe rados projektoiden mödhe. Männudel vodel Vepsän kul’tursebran aktivistad tegiba kaks’ sur’t projektad. Üks’ niišpäi oli tugetud Prezidentan grantoiden fondal. Projektad ohjanziba Galina Baburova da minä, necen kirjutesen tegii. Projektan mödhe oli tehtud etnografižiden fil’moiden cikl, miččen nimi omVepsän man vägi”. Fil’man prezentacijad mäniba Änižröunas da Petroskoiš. Cikl sai korktoid arvoid kacujilpäi. Se om kirjutadud diskoile da pandud internetha, kus sidä voib kacta jogahine tahtnik.
Toine tehtud projekt nimitadasMuzikaldoine”. Se sai rahatugen Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvalpäi. Projektan ohjandajan oli Kalagen školan opendai Julia Aprodu da Šoutjärven vepsläižen etnografižen muzejan radnik Jevgenii Fotejev. Projektan satuseks tuli disk vepsläižiden pajoidenke, a ühtele pajole tehtihe eskai videoklip. Projektan abul Kalagen etnokeskuses tehtihe muzikstudii, osttihe kaik tarbhaine tehnik. Sebran aktivistad saneliba vastusel ičeze toivoid, miše tulijal-ki aigal nece tarbhaine rad jatktas.
Vastusel mugažo pagištihe sen polhe, miše necil vodel, 17.-19. päivil kezakud Estinmal Tartu-lidnas linneb Mail’man suomalaižugrilaižiden rahvahiden kongress. Sebran ühtnikoile pidi valita kandidatoid. Änestamižel Kongressale oli valitud mugoižed kandidatad: Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova, vepsän kelen opendajad Maria Mironova da Ales’a Anušenkova.