Texts

Return to review | Return to list

Vepsän rahvahan tradicijoiden mödhe

history

March 02, 2020 in 14:08 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Vilukun 26. päiväl Kvarcitnii-külän sijaližes kul’turpertiš tehtihe čoma vepsän kul’turan festival’. Sen nimi oli ”Vepsän rahvahan tradicijoiden mödhe”. Praznikaha ühtniba openikad Šokšun školaspäi, sädaikollektivad Šuotjärvespäi i Ladvaspäi. Necil čomal tal’vpäiväl külän eläjil oli hüvä voimuz kosketadas vepsän kul’turanke, tradicijoidenke, kundelta čomad muzikad, kacta lapsiden ezitusid, nähtas tutabidenke i hüvä mänetada aigad. Mugoine festival’ pidetihe ezmäižen kerdan. Sädajad meletaba, miše se abutab kaita Änižröunan tradicijoid, tugedab sädaikollektivoid i abutab kehitoitta tradicionaližid radonmahtoid. Lapsed ühtes aigvoččidenke vaumičiba erazvuiččid nomeroid. Hö kargaižiba, pajatiba, vändiba kantelel, ozutiba sarnan, lugiba runoid, starinoičiba kanzan tradicijoiden polhe. Rahvahan sarn om üks’ fol’kloran päžanroišpäi. Kaikuččel rahvahal om ičeze sarnoid, miččiš om ozutadud rahvahan kolorit. Šokšun školan openikad ozutiba sarnan ”Kut uk möi lehmän”. Lapsed lujas hüvin vaumičihe, pagižiba kodikelel. Sarn oli ilokaz i lujas tuli mel’he kacujile. Festivalin adivoiden edes eziniba kaks’ Ladvan muzikškolan läpsiden sädaikollektivad: ”Ojaine”-ansambl’ Šoutjärvespäi i ”Hobedaižed jäntked”-ansambl’ Ladvaspäi. Lapsed ičeze ohjandajidenke vändiba čomid vepsläižid, karjalaižid i suomalaižid melodijoid stribunikoil. Šokšun vanhad eläjad Jurii Mugačev i Mihail Pidžakov pajatiba adivoiden täht pajoid ičeze kodikelel. Vepsän kul’turan tedai, kaikiden sijaližiden etnokul’turižiden praznikoiden hengenlibutai i sädai Jurii Mugačev mugažo ihastoiti adivoid vändol stribunikal. Hän ühtneb kaikihe vepsläižihe praznikoihe Änižröunas, iče kirjutab pajoid vepsän kelel i muzikad niihe, tegeb suren radon vepsän kul’turan i kelen kaičendan täht. Mihail Pidžakov mugažo ei seižu azjata. Hän om täuz’ energijad i väged. Äjan tegeb ičeze rahvahan tradicijoiden kaičendan täht. Hänen ”Paimnen pajo” lopi festivalin i jäti siš hüvän tundmusen. Festivalin aigan adivod voiba ühtneda melentartuižehe mastar’-klassaha, miččen vaumiči Vera Sergejevna Ostova. Hän lapsidenke tegi ”Jumalan sil’män” nitišpäi. Se kaičeb ičeze omištajad i kaikid pertin eläjid pahaspäi. Praznik tuli lujas čoma, kacmata sihe, miše rahvast oli vähä. Oli mel’he nähta vanhoid eläjid, äjad tuliba praznikale čomiš vepsläižiš sädoiš, scenal kului vepsän kel’, a kacujiden keskes – eläb vepsän pagin. Praznikan lopus Šokšun külän administracijan pämez’ Viktoria Butorina andoi festivalin ühtnikoile diplomid sanudes lämid sanoid kaikile tulijoile. Festival’ lopihe, henghe jäiba vaiše hüväd tundmused. Tahtoiše, miše nece festival’ tuliži hüväks tradicijaks küläs. Mugoižed azjtegod toba äi ihastust kut lapsile, muga aigvoččile-ki, abutaba kaita vepsän rahvahan tradicijoid, sidoba sugupol’vid.