Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Vepsläižele emägale – 90 vot

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Darja Švecova, Kodima. № 2, (2020), p. 6

Vepsläižele emägale – 90 vot
(Vepsian)

Täl vodel Raisa Vasiljevna Filina vepsläižes Kalag’-küläspäi praznuiči ičeze jubilejad. Vilukun 14. päiväl Raisa Vasiljevnale täudui 90 vot. Voded ei telustagoi hänele huzaita velokezral külädme da olda hüvän emägan kodiš.

Endevanhoiš aigoišpäi eläb mugoine sänd: mužikad läksiba samha sömäd, a naižed jäiba kodihe kacmaha lapsid da tehmaha kodiradoid. Naižel oli sur’znamasine sija kanzas, ved’ hänen käziš oli kodin lezi da kanzan oza. Hüvä emäg vastsi ičeze mužikad magukahil pirgoil. Kodiš kaiken oli läm’ i puhtaz.
Pidab sanuda, miše ende naižel oli enamb radod, mi nügüd’. Kaik tehtihe ičeze käzil: ombeltihe, kezertihe, lüpstihe lehmäd da pestihe sobid jogen randal. Posadas radod oli äi, no kaik tehtihe surel tahtol da armastusel. Muga oli vepsläižilki. Akad radoiba homendesespäi ehthasai, miše kanz eläiži hüvin. Aigan sirttes tegese kaik vähemba ristituid, ken čomin pagižeb vepsän kelel, ken voib muštištada endišt aigad da avaita erasid emägan peitusid norele sugupolʼvele.
Raisa Vasiljevna Filina, enzne Nikitkina, paremba toižid tedab akan elo-ozas da sen jügedusiš. Necen voden augotišes hänele täudui 90 vot. Raisa Vasiljevna om sündnu vepsläižehe Kalag’-posadaha. Hän kazvoi mamoinke da baboinke. Lujas jüged om eläda küläs mužikan abuta. Sikš Raisa Vasiljevna hüvin tedab, miše ende naižed radoiba äjan.
Elädes posadas, tanhal tarbiž pidäda živatoid da sötta niid, kazvatada jur’kazvmusid da kerata marjoid mecas. Raisa Vasiljevna johtutab, miše kaik pidi tehta ičeze vägil. Enččed ristitud hargniba rata äjan. Kacmata äjihe jügedusihe, Raisa Vasiljevna johtutab necidä aigad muhunke i starinoičeb, miše mamoi da baboi andoiba hänele tarbhaižid tedoid da nevondoid, miččid iče teziba.
Konz zavodihe voin Raisa Vasiljevnale oli 11 vot. Vepsän male tuliba finnad. Kalag’ da toižed vepsläižed posadad oliba varun valdas. Konz vaiše zavodihe okkupacii, küliden eläjil oli voimuz pageta kodiküläspäi toižihe sijoihe. Äjad ristitud ajoiba Soratov da Molotov-lidnoihe. Suomalaižed soldatad tuliba külähä i niken ei tedand, midä voiba tehta külän eläjidenke. Nece oli lujas varukaz aig, no Raisa Vasiljevnan kanz ei jätand ičeze kodiküläd, pertid da živatoid. eliba Kalages okkupacijan aigan, nägiba näl’gäd da varud. No eskai sil varukahal aigal ristitud napriba eläda hüvin, pidiba kodiživatoid i uskoiba vaiše hüvüdehe.
Amussai vepsläižed emägad oma tetabad ičeze mastarudel. iče ombliba sobid, kudoiba da kezerziba villad, tegiba maidsömäd da paštoiba pirgoid. Kaik nece oli jüged rad, sikš pidi, miše naižel oliži hüvä tervhuz’ da sur’ armastuz radho. Nügüd’ laukas voib ostta mittušt taht sömäd, voib ostta paštatesid-ki. A ende kaik tehtihe kodiš. Tanhal oli lehm, mitte andoi maidod, a se znamoiči, miše stolal kaiken oliba kandatez, rahtod da sagud. Kaikuččes pertiš oli sur’ päc, kus pašttihe kürzid, plotuid, kurnikoid da äi tošt. Receptad da hüvän paštatesen peitusid naižed otiba ičeze mamoilpäi da baboilpäi. Ved’ neičukaižed laps’aigaspäi abutiba rata pertiš. A konz tuli aig lähtta mehele, neižne jo mahtoi sötta ičeze kanzad magukahal paštatesel. Mugaki oli Raisa Vasiljevna Filinal. Laps’aigaspäi baboi da mamoi openziba händast, ozutiba, kut pidab tehta taigin, mitte kala pidab panda kurnikaha da mitte päline voib olda vepsläižil kalitoil. A nügüd’ Raisa Vasiljevna voib starinoita kaik necidä ičeze lapsile, vunukoile da meile, vepsän veroiden navedijoile. Elo vajehtihe, no naižen znamoičend kanzas da kodiš enččikš om tärged. Meile mugažo pidab opetas mamoil da baboil, otta heilpäi hüvän emägan peitusid, pirgoiden da rahvahan sömižen receptoid.
Raisa Vasiljevna om todesine vepsläine emäg. Hänen pertiš om läm’, a keitimpoles kaiken mujub magukahile pirgoile. Ozatelem Raisa Vasiljevnad jubilejanke da toivotam hänele vahvad tervhut, korktad ozad da pit’käd igäd.