Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kodikelen tedo bohatoitab meid

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Irina Sotnikova, Kodima. № 3, (2020), p. 4

Kodikelen tedo bohatoitab meid
(Veps)

VEPSÄN KELEN OPENDAMINE ŠKOLIŠ
Karjalas vepsän kel’t opetas nelläs školas.
Koume niišpäi om Änižröunan küliš: Kalages, Šoutjärves, Šokšus. Pidab sanuda, miše neniš küliš lapsiden päivkodiš pened lapsed mugažo opendaba vepsän kel’t. Nellänz’ škol, kus lapsed opendaba kodikel’t, om PetroskoišSuomalaiž-ugrilaine škol Elias Lönnrotan nimel. Kaiken 2019.- 2020. openduzvodes Karjalas vepsän kel’t opendaba 266 openikad 1.-11. klassahasai i 94 last lapsiden päivkodiš.
Pidab sanuda, miše om paindud vepsän kelen openduzkirjoid ezmäižespäi kudendehesai klassahasai. Niiden avtorad oma Marina Jevsejeva i Nadežda Petrova. Nenid openduzkirjoid kävutadas Vologdan da Piterin agjoiden školiški. Pidab sanuda, miše jäl’gmäižiš voziš vepsän kelen opendamižehe anttas sur’ homaičuz. Ei muga amu Vologdan agjan Babajevon rajonan Kujan i Timošinan školiš tehtihe ofi cialine vepsän kelen urok. A muite lapsed opendaba vep sän kel’t pajoiden, sarnoiden, runoiden kal’t. Kut sanuba iče opendajad, nece om kaikid kebnemb maht kodikelen opendamižes.
Piterin agjan Podporožjen rajonan Vidl-küläs vepsän kel’t opetas školas siš aigaspäi, konz vodel 1991 tehtihe ezmäine vepsän kelen abekirj. Nügüd’ školas om vaiše vepsän kelen fakul’tativ. Nece om lujas vähä kodikelen opendamižen täht. Kacmata sihe vepsän kel’t täs opendaba kut lapsed, muga aigvoččed-ki. Tehtas vepsän kelen kanzkursoid, festivalid. Vepsän kel’he opetas penid lapsid päivkodiš-ki. Nügüd’ Vidlas radab Vepsän fol’klorkeskuz, kus om kaik, mi om tarbhašt kodikelen, vepsän rahvahan tradicij oiden i kul’turan opendamižen täht. Jäl’gmäižiš voziš vepsän kel’t zavottihe opeta toižiš-ki Piterin agjan Lodeinopol’ksij an rajonasezmäi Al’ohovščinas, a nügüd’ Lodeinoje pole-lidnas-ki.

UDED KIRJAD VEPSÄN KELEL
Piterin agjan valdmehišt tegeb suren radon vepsän kelen da kul’turan kaičendan täht.
Äjad Piterin agjan vepsläižiden küliden eläjad pagižeba ičeze kodikelel, no ei mahtkoi kirjutada da lugeda vepsäks. Sikš jo viž vot neniš küliš tehtas vepsän kelen kursid aigvoččiden täht. Meiden aktivistad Petroskoišpäitedomehed, lehtmehed, vepsän kelen opendajad, keza-aigan tegeba vastusid opendajiden täht, kudambad vedäba vepsän kelen kursid küliš. Neniden kel’kursiden täht vep sän kelen tundij ad Petroskoišpäi vaumičiba jo viž abukirjad, miččid mugažo kävutadas vepsän kelen kursil Petroskoiš.
2016.-2017. vozil Vepsän kul’tursebran projektan abul oli tehtud vepsän kelen videourokad. Nece om sur’ abu opendajile vepsän kelen urokoil, kursil da mugažo niile, ken tahtoib iče opeta vepsän kel’t. Nenid videourokoid voib löuta YouTube-kanalal, Vkontakte-socialižes verkos vai kacta DVD-diskoil.
Udeks openduzvodeks paindas koume abukirjad vepsän kelen opendamižen täht: ”Lugem vepsäks” 3.-4. klassoiden täht, ”Vepsän kelen openduzkirjaugotižškolan täht iPagižem ičemoi kelel” 2. klassan täht. Üks’ abukirjoiden tegij oišpäi Larisa Čirkova sanub: ”Petroskoiš om professionaline vepsän kelen tundij oiden grupp. Niiden keskes oma vepsän kelen opendajad, tedomehed, radio-i teleradnikad, lehtmehed. Heil om sur’ mahtišt vepsän kelen openduzkirjoiden i abukirjoiden tegemižes. Sikš, konz Keliden i tradicionaližiden tedoiden kaičendan i oppindan keskuzKirillikapakiči Vepsän kul’tursebrad tehta vepsän kelen abukirjoid kodikelen ližaopendamižen täht augotižškolas, hökkähtim. Meletam, mi enamb om erazvuittušt openduzliteraturad lapsiden täht, ka heile linneb melentartuižemb opeta vepsän kel’t”.

VEPSÄN KELEN KIRJOIDEN TEGIJ OIDEN GRUPP
Vepsän kelen openduzkirjaugotižškolan täht vaumičiba Kalagen školan vepsän kelen opendajad Maria i Ol’ga Mironovad.
Heiden openduzkirj om mujukaz, om äi kuvid erazvuiččihe temoihe. Siš om ottud kebn vaihišt, sikš nece openduzkirj kožub niiden täht, ken vaiše zavodib opeta vepsän kel’t. Kirjan lopus voib lugeda melentartuižid tedoid Kalagen polhe. Mitte nece om posad, ken täga eläb, miččid praznikoid pidetas, miččed tradicij ad eläba, mil posad ülendase i äi tošt. Kaikuččehe starinaha om pandud čomad kuvad. Nece openduzkirj linneb hüvän abunikan vepsän kelen kursil, miččid vedetasVärtin-etnokeskuses, sidä voib kävutoitta kut ližaopenduzkirjad školas-ki.
Suomalaiž-ugrilaižen školan vepsän kelen opendai Nadežda Petrova i vepsläine kirjutai Natalia Silakova tegiba vepsän kelen openduzkirjan lugemižen tähtLugem vepsäks”. Sihe mülüiba Natalia Silakovan sarnad i starinad, miččid om kändnu vepsäks Marina Jevsejeva, mugažo Nina Zaicevan, Nikolai Abramovan, Ol’ga Žukovan i Valentina Lebedevan runod, miččed oli paindudKodima-lehteses iKipinä”- kulehteses. Kaikuččehe tekstaha om tehtud melentartuižed tegendad. Lapsile pidab starinoita, min polhe om tekst, antta vastusid küzundoihe tekstadme, täutta sanundoid, ičeleze meletada i kirjutada sarn. Mugoižed tegendad abutaba lapsile kehitoitta paginmahtoid kodikelel.
Petroskoin universitetan vepsän kelen opendai Ol’ga Žukova iPaginklubanohjandai Larisa Čirkova tegibaPagižem ičemoi kelel-abukirjan 2. klassan täht. Nece om heiden ühthine rad. Pidab sanuda, miše mugažo ühtes tegiba vepsän kelen videourokoid i toižid abukirjoid aigvoččiden täht. Pagižem ičemoi kelel”- abukirjaha om ottud kebnäd sanad, virkehed vepsän kelel, melentartuižed tegendad. Ozutesikš, pidab tehta sana kirjamišpäi, täutta sanaristik, panda kuviden aha tarbhaine sana i m. e.
Kaik nened abukirjad vepsän kelel om čomin kuvitadud. Niid kuvitiba tetabad taidehpirdajad: Margarita Jufa, Anastasia Trifanova, Natalja Timina. Openduzkirjad linneba hüvin abunikoin niile, ken vaiše zavodib opeta kel’t, ei vaiše lapsile, no i aigvoččile. Ned abutaba tundištadas ezitatoiden kel’he, kehitoitta ičeze paginmahtoid. Ved’ teta kodikel’t om sur’ oza. Necil kelel pagižiba meiden ezitatadbaboid i dedoid, mamoid i tatoid, kudambid lujas armastam. Sikš kodikel’ meile mugažo om lujas kalliž. Kodikelen tedo tegeb meid bohatambikš, melekahambikš, ozakahambikš.

Nadeimoiš, miše uded openduzkirjad linneba tarbhaižed kut vepsän kelen urokoil, mugažo vepsän kelen kursil kut Karjalas, mugažo Piterin i Vologdan agjoiš i lapsil linneb taht opeta kodikel’t. Nügüd’ homaičem, miše jäl’gmäižiš voziš kaik enamba ristituid tahtoib teta ičeze ezitatoiden kel’t, melentartuz’ vepsän kel’he i vepsän rahvahan kul’turaha kazvab. Neciš sanuba vepsän kelen kursad Mediakeskuses, ”Paginklub”, ”Lingvoteatr”, miččed radaba Petroskoiš i miččile tuleskeleb äi rahvast. I nece lujas ihastoitab meid. Opekat i kaikat ičetoi kodikel’t!