Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kalevalan päiväks

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 3, (2020), p. 5

Kalevalan päiväks
(Veps)

Petrsokoin universitetas Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral kaikuččen voden tehtas azjtegoid, miččed om omištadud Kalevalan päiväle. Kalevalan päiv praznuitas Suomes da Karjalas 28. päiväl uhokud. Necil päiväl 1835. vodel oli paindud ezmäine Kalevala-eposan kirj, mitte tegihe mirun kaikid tutabambaks suomen eposaks. Nece rahvahaline epos lugetas suren da tärktan literaturan da kul’turan jäl’gendusen, sidä ülenzoittas da sil ülendadas.

Tutab suomen tedomez’ Elias Lönnrot kerazi Kalevala-eposad 11 vot, nece epos om hänen da rahvahan arvtego. Sikš Kalevalan päiväd ei unohtagoi, vastkarin, sidä mušttas i kaikuččen voden tehtas kaik enamba erazvuiččid azjtegoid, miččid omištadas necile päiväle.
Petroskoin universitetas vedetas Kalevalale omištadud openduzčasuid, kus openikad opendaba eposan istorij ad, lugeba sidä da tarkišteleba. Necikš päiväks kafedral tehtihe kaks’ azjtegod, miččil tundištoittihe ezmäižen voz’kursan üläopenikoid da školan openikoid Kalevalanke.
Ezmäižen azjtegon tegibaVep sän vezad-sebran ühtnikadDarja Švecova da Tatjana Martjanova. Neičukaižed tegiba melentartuižen viktorinan, miččel oliba küzundad Kalevalas. Azjtegole tuliba ezmäižen voz’kursan üläopenikad, kudambad opendaba vepsän kel’t, ”Vepsän vezad”- sebran ühtnikad da toižiden kafedroiden üläopenikad. Vastuz oli melentartuižen, lämän da tarbhaižen. Hüväs il’mištos ühtnikad jagoihe toine toiženke, kosketihe da tedištiba äi ut Kalevalan polhe. Vastusen tegii Tatjana Martjanova jagoihe ičeze tundmusil: ”Minä meletan, miše Kalevalan päiv om tärged mugažo vepsläižile, sikš ku Elias Lönnrot oli vepsän mal da kerazi vepsläst fol’klorad. tahtoim tehta penen azjtegon, lugeda sil eposad vepsäks, a sid’ pätim tehta viktorinan. Lopuks tehtihe pen’ vänd Kalevalan mödhe. Oli melentartušt da ilokahašti tehta tegendoid, vedäda vändod. Toivotam, miše vastusen ühtnikad mel’düiba suomalaiž-ugrilaižehe kul’turaha da abutaba meile tehta pojavan azjtegon jo toižel vodel.”
Toižel vastusel mugažo oli konkurs-viktorin, vaiše sihe ühtniba nelländen voz’kursan karjalan da vepsän kel’gruppiden üläopenikad da openikad. Necen azjtegon nimi oliÜks’ päiv korgedškolas”. Openikad Petroskoin školišpäi päiväks tuliba Universitetha, kus heile ozutadihe kafedrad, starinoitihe openduses universitetas da siš, midä varastab tulij oid pästnikoid. Ned, ked valičiba baltianmeren- suomalaižen kafedran, ühtniba viktorinaha, a sen jäl’ghe jo ezmäižen voz’kursan openikoidenke läksiba lekcij aha Kalevalan polhe, kus heile starinoitihe Kalevalan tegemižen istorij as, sen paindusiš, Elias Lönnrotas, hänen elos da rados. Kaikile, kut školan, muga universitetan openikoile, tuli mel’he nece azjtego, tedištiba äi ut da melentartušt, a openikad tahtoiškanziba päzuda opendamhas necile kafedrale.
Om hüvä, miše mugoižed znamasižed kelen da kul’turan täht azjad ei unohtagoi, a tahtoidas starinoita siš enamba, jagadas norembanke sugupol’venke da opetas sidä navedimha da arvostelmaha rahvahan kul’turad.