Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Maria Filatova.
Kodvdihe kodikeliden tedoid
Source:
Kodima. № 4, 2020, p. 4
Maria Filatova
Kodvdihe kodikeliden tedoid
Veps
New written Veps
Uhokus da keväz’kus mäni karjalan, vepsän da suomen kelen olimpiadan municipaline etap. Sihe ühtniba lapsed Karjalan külišpäi da lidnoišpäi: Kostomukšan, Kalevalan, Präžan, Oloncan, Šuojärven, Louhin rajonan da Änižröunan openikad. Petroskoiš kel’olimpiad tehtihe 13. päiväl keväz’kud.
Kundelta tekstad, el’geta sidä da oikti vastata küzundoihe – mugoine tegend om kaikuččes kelen olimpiadas. Kodvdihe toižid-ki tedoid: lapsile pidab teta grammatikad, hüvin kirjutada vigoita da völ čomin pagišta ičeze kelel. Ozutamha kelen tedoid olimpiadale tuliba parahimad lidnan openikad, kudambiden täht suomen, karjalan da vepsän kelen urokad oma armhad.
Nelländen klassan openik Aleksei Ognev sanui: ”Minä navedin karjalan kelen urokoid i minei om lujas mel’he, miše meiden školas pagištas karjalan kelel, hot’ vähän, no kaik-se pagištas. Se om hüvä. Karjalaks pidab pagišta sen täht, miše nece kel’ eläiži edemba, kut sanub reper Ondrii: ”Karjalan kelele pidab eläda edemba”. Aleksei Ognev opendase Suomalaižugrilaižes školas. Karjalaks hän pagižeb kodiš kaikuččel päiväl. Opendajiden sanoiden mödhe mugoižid openikoid om lujas vähä. I kaikuččen vodenke školha tuleb enamba openikoid, kenen täht karjalan, suomen da vepsän keled oma verhad.
Tatjana Ignat’kova, Suoma laiž-ugrilaižen školan karjalan kelen opendai sanub: ”Meiden školas karjalan kel’t opendab 80 last. Tämbei olimpiadaha ühtneb meiden ühesa openikad. Voin sanuda, miše vaiše üks’ laps’ kebnäs pagižeb karjalaks. Hänen täht karjalan kel’ om maman kel’. Toižed lapsed opendaba karjalan kel’t školas, a kodiš lujas vähän pagižeba”. Suomen kel’t opetas Petroskoin seičemes školas. Olimpiadale valitihe seičeme parahimad openikad. Erased opendaba suomen kel’t kuti ližakel’t, erased opendaba sidä enamba da süvemba. Miččes formas laps’ opendaškandeb kel’t – valičeba kazvatajad. Školan № 34 suomen kelen opendai Oles’a Germanova sanub: ”Meiden školas suomen kel’t kuti verast kel’t opendab läz 150 openikad, heil om koume urokad nedališ, völ läz 200 openikad opendaba suomen kel’t süvemba, heil om nel’l’ urokad nedališ”.
Midä koskeb vepsän kel’t, ka Petroskoiš sidä opetas vaiše Suomalaiž- ugrilaižes školas. Olimpiadal ozutiba ičeze tedoid nel’l’ openikad nelländes da videndespäi klassoišpäi. Kristina Strelkovič, Suomalaiž- ugrilaižen školan vepsän kelen opendai sanub: ”Meiden školas om 18 openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t. Ezmäižes klassas om vaiše üks’ urok nedališ, koumandes da nelländes om koume urokad nedališ, vanhembiš klassoiš om üks’ vai kaks’ urokad nedališ”. Žurij ouk om kodvnu da valičenu vägestajid. Parahimad tönduba ozutamha ičeze tedoid Regionankeskeižele olimpiadale. Karantinan aigan kaik školiden openikoiden olimpiadad sirttas toižehe aigaha vai vedetas internetan kal’t. Nece azj koski karjalan, vepsän da suomen kelen olimpiadad-ki. Olimpiadan Regionaline etap tehtas internetan kal’t. Vanhembiden klassoiden openikad kirjutiba olimpiadradoid jo 17. päiväl sulakud, a nelländen da videnden klassoiden openikad kirjutaškandeba olimpiadad 15. päiväl semendkud. Nügüd’ opendajad abutaba lapsile vaumitas olimpiadaks.