Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Meiden sebranikad verhas mas
Meiden sebranikad verhas mas
Veps
New written Veps
Zavodinus
voz’ toi ristituile ani toižen elon .Koronavirus kosketi kaikuttušt mad , läz kaikuttušt lidnad i vajehti joga perehen elod .Venämal epidemii da karantin jatktasoiš nügüdehesai .Läžujiden lugumär kazvab kaikuččel päiväl .Ei rakoi völ äjad organizacijad da sebrad .Školiden da üläopištoiden openduz sirdihe kodihe .Lapsiden päivkodid ei rakoi mugažo .Nece om ani jüged aig kaikuččen ristitun täht .Ved’ jäda kodihe pit’käks aigaks om todeks löumäi azj .I nece om kogonaižen mirun bed .Mö olem pagižnuded Internetan kal’t meiden sebranikoidenke , kudambad eläba Venäman irdpolel , da küzuim heil , mitte situacii om heiden elotahoiš da kut hö iče voiba .
GUILLAUME GIBERT FRANCIASPÄI
Guilluame Gibert (vepsän kelel voib lugeda kut Gijöm Žibe ) om francialaine .Hänen polhe mö starinoičim jo teile meiden lugendlehtesen lehtpolil .Tundištimoiš mö hänenke , konz hän kirjuti da oigenzi meiden redakcijaha kirjeižen , miččes sanui , miše meldüi vepsän kel’he da iče opendab sidä .Siš aigaspäi mäni jo viž vot , Guillaume oli jo kaks’ kerdad Karjalas , jatktab sebrastada meidenke da pagišta vepsän kelel .Guillaume eläb Francian Leon-lidnas , a pandemijan aigan sirdihe pičuižehe lidnaha , mitte ei ole edahan Leon-lidnaspäi .Sinnapäi , ičeze pertišpäi hän kosketihe meidenke Internetan kal’t .Tägä om meiden pagin :
– Tervhen , Guillaume !Kut void ?
– Tervhen , kaik om hüvä !
– Mitte situacii om Francias da neciš pičuižes lidnas , kus sinä eläd ?
– Situacii om vähäižen jüged . Meil , kut Karjalas , om kova karantin .Kaik om sauptud : školad , laukad .Pidab sanuda , miše elo vajehtihe .Elo om mitte-se čudokaz .Se ei ole normaline elo .Nügüd’ situacii om vähäižen paremb , no aigemba völ kaikuččen päivän oli äi kolnuzid .Nügüd’-ki kaikuččel päiväl ližadase läžujid ristituid .Se om jüged .Sikš ku kodišpäi lähtta ei sa nikelle .Vaiše voim lähtta aptekaha i vaiše lekarid radaba da läžundkodid .
– Sinä ištud kodiš . Omik se tuskakaz aig ?Midä teged kodiš ?
– Minä lugen äjan . I nügüd’ Francias om keväz’pästused .Minä radoin Internetan kal’t .Minä olen francian da latinan kelen opendai .Minei pidi kaikuččen päivän kirjutada urokoid da oigeta niid openikoile .Se om sur’ rad .Pidab kaik kirjutada , kaik kodvda .
– Sinä kändid ”Virantanaz ”-eposad vepsän kelespäi francian kel’he . Om-ik se rad jo loptud ?
– Se oli pit’k rad . Toivon , miše se pigai linneb vaumiž .Mugažo minä toivon , miše kirj pigai tuleb eloho .Nece oli lujas melentartuine rad .Vepsän literatur , vepsän kul’tur oma bohatad .I nece čoma tekst om vepsän mirun kuva .I oli lujas melentartušt kävelta neciš mirus .Minä oigenzin minun kändmižen painajale .I hän sanui , miše nece om lujas čoma tekst , lujas bohat .Nügüd’ minei pidab kirjutada pen’ ezituz , miše ezitada vepsläižid , starinoita , miččel kelel hö pagižeba , miččel mal läba .Minä toivon , miše pigai lopin radon .No necen karantinan taguiči , en teda , konz kirj linneb vaumhen .
– Om-ik sinai mitte-se nevond meiden lugijoile , midä pidab tehta išttes kodiš , kut mänetada necidä aigad ?
– Minä meletan , miše pidab lugeda . Ozutesikš , minä lugen runoid .Om voimuz kävelta mecas , nähtta londust .Se om mugažo čoma azj , mitte abutab .
JELIZAVETA HARITONOVA SUOMESPÄI
Jelizaveta Haritonovad tedab läz kaikutte vepsläine .Jelizavetan jured oma Toižegespai .Äi vozid hän eli Petroskoiš , radoi opendajan universitetas , a möhemba Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvas da lujas äjan om tehnu vepsän rahvahan hüvüdeks .Nügüd’ Jelizaveta radab suomalaižes školas opendajan abunikan .Tulda Venämale Jelizaveta ei voi , jäb ičeze kanzanke Suomen Kuopio-lidnaha .
– Jelizaveta Jevgenjevna , kut eläd ? Kut void ?
– Voim mö hilläšti , eläm hilläšti , varastam kevät . Vilu om völ Suomes .Kut i kaikes mail’mas , Suomes om epidemii .Kuopio-lidnaha mugažo virus om tulnu .Rahvaz läžutaze , kolnuzid om äi .Rouhad ristitud koleba i keskigäižed koleba , no kaik tehtas sen täht , miše läžund teramba paginiži siš maspäi , miše kaik oližiba tervhed i elo pördaižihe , kut i ende oli .En sanu , miše irdoil ei ole rahvast .Ku om hüvä sä , päiväine paštab i dölad eilä , ka rahvast om irdal äi .Kaik gul’aitaze , lähtoba kävelemha , lapsed oma irdal , velokezroil ajeltaze .Pidab henkta verast il’mad .Kodiš ei voi ištta .Ku zavodid ištta öd i päiväd kodiš , ka tervhut ei ližadaze .Mö kaik tedam , miše ristitule pidab henkta .Voin sanuda , miše konz tuleb rahvaz vastha , ka čurha sirdäze , a muga sobatan da pühäpäivän om äi rahvast irdal .
– Kut azjad školiš da universitetoiš ? Opendasoišik lapsed kodiš vai kaik-se lähteba školha ?
– Suomes , konz zavodiba ristitud läžuda , ka korgedškoliš da školiš openduz sirdihe kodihe . Kodišpäi kaik opendaze .Alaškol radab , pened lapsed opendasoiš .Ku vanhembad oma radol , ka lapsed oma školas .Školha tuleba lapsed , ked pakičeba tuged , abud , nevondoid .Opendajad oma školas .Om mugoine sänd , miše školas joga päiv om opendai , ken abutab , andab nevondoid openikoile .
– Minä tedan , miše tö Nadežda Anatoljevna Petrovanke vaumičit vepsän kelen openduzkirjan . Omik se vaumiž ?
– Voin sanuda , miše se rad om völ kesken . Rigol se pidaiž sada lophusai , painda , miše se tuliži školha i miše se oliži openikoil i kaikil , ked tahtoitaze opeta vepsän kel’t .Nügüd’ meil om käzikirjutez .Mö tegem sidä .Tuleb mel’he , ka völ ližadam sinna materialoid .Mö otim erazvuiččid temoid , miččid völ ei olnu toižiš kirjoiš : ”kodiradoid , sä , tervhuz’ ”.Lujas äi olem kirjutanuded starinoid meiden vepsläižiden tutabiden ristituiden polhe .Tahtoižim tehta openduzkirjan necen voden lophusai , miše udel vodel voižim painda sen .
– Midä nevoižid kaikile ristituile , kudambad nügüd’ jäba kodihe ? Midä tehta , miše ei tusttuda , kut eläda neciš jügedas aigas ?
– Meile pidab kerata kaik meiden südäinvägi i vägestada nece aig . Minä meletan , miše nügüd’ läz kaikuččes pertiš da perehes om tedomašin .Sigä voib lugeda lujas äi hüvid kirjoid i voib kacta lujas äi hüvid fil’moid .Nece om aig , konz mö voim opeta ičtamoi .Voib midä-ni kudoda , lugeda , kacta , kundelta , voib opeta verhid kelid .Meil om kaikil telefonoid , voib soitta sebranikoile .Suomen prezident Sauli Nenistö sanui kanzalaižile , kaikile man ristituile : ”Pidägat matk toine toižespäi , no olgat südäimel läheli toine toižele ”.Minun melen mödhe nene sanad oma lujas tarkad da melevad .Pidab pidäda hol’t toine toižes , ei mända rindale , no olda südäimel toine toižele lujas läheli .Abutagat toine toižele i tugekat toine tošt !
AL’ONA JEGOROVA KIPRASPÄI
Al’ona Jegorova om vepsläine .Hän om sündnu Petroskoihe , openzihe Suomalaiž-ugrilaižes školas , jäl’ges – Petroskoin univeristetan Baltianmerensuomalaižiden keliden tedokundal .Jäl’ges opendust radoi Petroskoiš Karjalan televidenijal , a möhemba ajoi elämaha Kiprale ičeze mužikanke Kristianke .Nügüd’ heil om tütär Viola .Al’ona om lujas melev , čoma naine , meiden hüvä sebranik .Hän ei unohta vepsän kel’t elädes verhas mas .
– Al’ona , tervhen ! Kut tö elät ?Kosketi-ik virus teiden mad ?
– Kipral lujas pit’kha ei olend virusad , ku rindatada toižiden Evropan maidenke . No kaik-se se oli todud tänna-ki .Karantin sid’-žo oli tehtud .Nece oli völ keväz’kun lopus .Nece azj oli tehtud ičeze aigan i sikš , läžujid da kolnuzid koronavirusaspäi tägä ei ole muga äi .Ezmäi kaik sauptihe .Vaiše sömlaukad , aptekad da läžundkodid oli avaitud .Kaikile nevodihe ištta kodiš .Äjad meletiba , miše nece aig om kuti pästused vai lebuaig i jatksiba gul’aida , vastatas sebranikoidenke , kävelta adivoihe , vaumištada šašlikoid suril sebroil .Siloi valdmehed tegiba lujas kovad sändod .Kudes nedališ radoi mugoine sänd : ristitud voiba vaiše ühten kerdan päiväs üksnäze lähtta kodišpäi irdale časuks .I sen täht , miše lähtta irdale pidab sada laskendan necile azjale – sms-kirjeižes .Voi lähtta kodišpäi ostmižihe laukha vai aptekaha , mugažo läžundkodihe , lühüdale kävelendale da gul’aimaha koiranke .Policijan radnikad pidiba službad kaikuččes kujos i neciš aigas lujas äjad eläjad , kudambad keskustiba sändoid , saiba vigamaksud .Ned oma korktad – 300 eurod i enamba .Nedališ päliči ristitud kirjutaškanziba abidkirjeižid – tegihe sel’ktaks , miše lähtta kodišpäi ühten kerdan päiväs om lujas jüged .Ved’ koiranke pidab lähtta irdale paksumba , mugažo penidenke lapsidenke tahtoitihe kävelta paksumba .Lapsed išttes kodiš pit’kän aigan päiväižeta , vereseta il’mata läžuškandeba , iče lähteba melespäi da völ kazvatajid vedäba melespäi .Sikš möhemba lasktihe kaikile lähtta irdale koiridenke da lapsidenke da kävelta ei edahan pertišpäi .Minä nikonz en nägend muga äi kävelijoid koiridenke meiden da susedpertiš ümbri .
– Om-ik nügüd’ toine situacii ?
– Semendkun 4. päiväspäi karantinan oloid vähäižen vajehtadihe da ned ei olgoi jo mugoižed kovad .Mö voim lähtta irdale koume kerdad päiväs , ujuda meres , no em voigoi venuda päipaštol randal .Nügüd’ om avaitud kaik laukad paiči surid laukoid-keskusid .Zavodiba rata valdkundaližed organizacijad , servis-kompanijad .No kaikjal pidab kävelta maskas , sormikoiš , pidab pidäda matkan toine toižespäi da pesta käded antiseptikal .Toivotadas , miše jo semendkun lopus karantin lopiše .Nügüd’ kogonaižes Kipras kaikuččen päivän läžugandeb ei enamb 10 mest .No nügüd’ om sel’ged , miččen krizisan toi nece situacii male .Lujas äjad ristitud jäiba radota .Ken radab turizman alovehes , ka jäb radota nügüdehesai .Äjil ei ole den’goid , miše maksta fateras , sömäs .Kaiked jügedamb om verazmaižile .Internetas paksus voib lugeda , kut äi om kanzoid , kudambile pidab abutada .Paksumba rösttas da tehtas toižid pahoid tegoid , ved’ izol’acii pahenzoitab ristitun psihikad .
– Om-ik Kipran röunad sauptud ?
– Ka , sar’ om sauptud . Lendimed toba vaiše Kipran eläjid , kudambad oliba verhal mal da veba sarelpäi verazmaižid , kudambad oliba tägä lebul .Mö em tekoi , konz röunad avaitas , ved’ nece rippub ei vaiše Kipraspäi , a toižiški maišpäi .Kactas , mitte sitaucii linneb koronavirusanke mail’mas .Niken ei tahtoi , miše läžund zavodižihe augospäi .
– Kut tö mänetit necidä aigad ? Oli-ik jüged ?
– Pit’kha olda kodiš jüged om , ka . Konz ed ole valdal , ka nece väzutoitab .Oli taht lähtta kanzanke sinna , kuna tahtoim da severdaks aigaks , kuverdaks tahtoim .Tusttum ei laukoid da čomuden keskusid , a joudajad kävelendad irdal .Nügüd’ laukad om avaitud , a tahtod joksta sinna ei ole , om vaiše taht lähtta merele , lebaitas sinna .Kaiken necen aigan olim lapsenke kodiš .Tusttuda ei olend konz .No žal’ oli tütärt .Hän tahtoi joksta čibuile , irdale , meren randale .A rindal kodiš oma vaiše tuskakahad mamoi da tatoi .Minun ižand tegi sportzalan eskai kodiš , a minä ezmäižen kerdan elos tegin pičuižen linman gardalejal .Minun mužik om italialaine , sikš mö ühtes hänenke openzimoiš vaumita italialaižid sömižid .Minä probuin paštta pirgoid da tortoid , a aigemba meletin , miše nikonz en opete neche azjaha .
Meiden sebranikad verhas mas
Veps
New written Veps
–