Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Aleksandra Lesonen.
Tovellini šankari ta hyvä ihmini
Source:
Oma mua. № 17, 2020, p. 8
Aleksandra Lesonen
Tovellini šankari ta hyvä ihmini
Karelian Proper
New written karelian
Täyty 75-vuotta, kun loppu Šuuri Isänmuallini šota. Oma Mua-lehen šivuloilla muistelemma meijän šankariloista: tavallisista kaupunkilaisista ta kyläläisistä, kumpaset oltih rohkeita ta urhakkoja, kumpaset puoluššettih ta šäilytettih omua kotimuata. Muistakka šotilahie, ket mäntih Karjalašta rintamalla, ket taisseltih Karjalan rintamalla, ket oltih partisanija, ket vapautettih Europpua.
Mie tahon kertuo Vasselei Lazarevista. Vasilii Ivanovič on miun ämmön Darja Ivanovna Lesosen (o.š. Lazareva) veikko.
Vasselei Lazarevista on kirjutettu äijän. On olomašša ni kirjutuš Wikipedijašša. Jyškyjärveššä hänen talon šeinäh on ašetettu muistotaulu.
Tietyšti Vasilii Ivanovič on anšin ikumuistuo ičeštäh ta omašta šankaritevoštah omahisien, omakyläläisien ta koko muan kanšalaisien šyväimissä. Mieš on Mainehen kunnivomerkin täyši ritari. Kaikkieštah Mainehen kunnivomerkin täyšie ritarija on 2671 henkie. Neuvoštoliiton aikana heijän oikevukšie rinnaššettih ihmisih, kumpaset šuatih Neuvoštoliiton šankarin arvonimi. Onnakko Vasilii Ivanovičin urošruato on hänen elämäššä, eikä kunnivomerkkilöissä ta muissa palkinnoissa...
ŠOTAVUUVVET
Vasselei Lazarev šynty 1. pakkaiskuuta 1924 Kalevalan piirin Šuopaššalmen kyläššä. Lazarevin pereheššä oli kuuši lašta: nellä tyttyö ta kakši poikua. Perehen tuatto Ivan F’odorovič oli ammuttu Sandarmohissa vuotena 1937. Vasselein oli pakko ruttoh ruavistuo. Šilloin hiän lopetti kouluh käyntie, alko auttua muamuo kotitöissä ta läksi töih Uhtuon lespromhosih.
A ieššä oli šota. Vuotena 1942, konša Vasseleilla oli vašta 18 vuotta, hänet kučuttih armeijah, rintamalla. Koko šovan hiän taisteli tiijuštelijana. Enšin nuori mieš lähetettih kivyäriryhmän piällikköjen kurššiloilla, šen jälkeh hänet lähetettih Stalingradih. Vasilii Ivanovič otettih 86. gvardijan kivyäridivisijonan 263. gvardijan rykmentin erilliseh tiijuštelukomppanjah.
Šen jälkeh oli taisteluja, peräytymisie, urošruatoja ta šovan kipuo. Vasselei Lazarev ošallistu taisteluih Nikolajevin, Odessan ta Kišin’ovin kaupunkiloista, Dneprin taisteluh, Romanijan, Itävallan ta Unkarin vapauttamiseh.
Enšimmäisen palkinnon karjalaini saltatta šai Odessan taistelušta. Vuuvven 1944 šulakuun 10. päivänä tiijuštelija näki viisi vihollista šotilašta. Vasselei alko ampuo ta tappo kakši heistä, a kolme šotilašta otti vankiksi. Täštä urošruavošta saltatta šai Rohkevuošta-metalin.
Šaman vuuvven pimiekuušša Budapeštin lähellä toisien šotilahien joukošša Vasselei Lazarev otti vankiksi kuuši miinojen raivuajua. Täštä hiän šai enšimmäisen Mainehen kunnivomerkin (III aštehen).
Vuuvven 1945 pakkaiskuušša Dunai-jovella Vasilii Ivanovič šuoritti tehtävyä, min tarkotukšena oli yhtevyön järještämini divisijonien välissä ta yhtäaikua tappo kahekšantoista vihollista šotilašta. Täštä urošruavošta hiän šai toisen Mainehen kunnivomerkin (II aštehen).
Vuuvven 1945 tuiskukuušša Itävallašša vallotušryhmän joukošša Vasselei Lazarev piäsi miinapellon läpi vihollisen rintaman šelkämäh, hävitti vihollisien ryhmän ta tuhosi konehkivyärin paikan. Täštä hiän šai kolmannen Mainehen kunnivomerkin (I aštehen).
Vasilii Ivanovičin šota loppu Čehoslovakijašša. Karjalah hiän myöšty vuotena 1947. Šuopaššalmi oli tuhottu ta pereh muuttu Jyškyjärveh.
RAUHALLINI ELÄMÄ
Vasselei Lazarevilla alko rauhallini elämä. Hiän jatko työtä meččäpunktilla. Vasilii Ivanovič ruato rakennušprikatissa, mi rakenti Jyškyjärven pol’ničan, koulun ta “lespromhosin” talot. Ennein eläkkehellä šiirtymistä mieš ruato Kemin uittopaikašša.
Vuotena 1985 täyty 40-vuotta, kun loppu Šuuri Isänmuallini šota. Vasilii Ivanovič otti ošua juhlapitoloih Moskovašša.
Vasselei Lazarev oli tovellini karjalaini ta hänen elämä oli šivottu veteh ta vesiammattiloih. Hänen elämän šuurena innoššukšena oltih venehet. Verštoissa hiän Ivan Petrovič Tarasovin ta Vasilii Artemjevič Kemiläisen kera ommeltih venehie uittuo varoin ta eryähičči ihmisilläki.
Iče Vasilii Ivanovič opašti toisieki tähä ammattih. Miehellä oltih taitajat kiät, hiän šuatto luatie kuin venehie, niin ni kaluštuo. Talo, kumpasešša hiän eli, vielä nytki on kaunis ta luja, še on hyvin ta kunnolla rakennettu Vasselein käsin.
Šuurien venehien lisäkši Vasilii Ivanovič luati ni pienie suveniirivenehie. Nyt ne jiätih muissokši mieheštä ta niistä tuli Jyškyjärven visittikortti šekä perintehellisien ammattien šäilyttämisen simvoli.
Mie muissan niitä kaunehie venehie lapšuošta šuaten. Miula oli šilloin kuuši taikka šeiččemen vuotta, konša vanhempieni kera olin Vasilii Ivanovičin ativoissa.
Vasselei Lazarevie ei ole meijän kera jo 20 vuotta. Vuuvven 2000 šyyškuun 4. päivänä hiän šiirty tuonilmasih. Miun tuatto ta toiset omahiset kerrottih, jotta hiän oli hyväšiämini, rehellini ta vuatimatoin ihmini. Hiän ei tykännyn muissella šovašta ta konšana ei kehun omie palkintoja.
Tahon mainita ni Vasilii Ivanovičin vanhimmašta čikošta Pelagejašta. Konša alko šota, naini tuli Kemin kučuntapunktih ta hänet otettih taloušruatajakši. Šota-arhiivoista myö šaima tietyä, jotta vuuvven 1943 šyyškuušša Pelageja Lazareva kuoli šotilaššairalašša.
Šota tietyšti eččiy omua šankarie, ka tovellini šankari ei eči šotua. Šankarin ruato on hil’l’ani, hänellä voitto ei ole pruasniekka, vain muisson ta šurun päivä. Meijän kantatuatot urhollisešti keššettih šota. Hyö annettih kaiken, jotta voittua ta jotta šota konšana ei myöštyis.