Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Uz’ mahtišt keliden opendamižes

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Pagištoiti Maria Košeleva, Kodima. № 6, (2020), p. 3

Uz’ mahtišt keliden opendamižes
(Veps)

Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral om pit’k da melentartuine istorii. Läz 80 vot tagaze oli tehtud kafedr, kus opetihe suomen kel’t, sid’ se vajehtihe kogonaižeks fakul’tetaks, kus opendaškanzihe völ vepsän da karjalan kelid. Viž vot tagaze se möst tegihe Filologij an institutan kafedraks. Vajehtamata jäi vaiše kafedran üläopenikoiden da opendajiden taht opeta baltianmeren-suomalaižid kelid.
No se ei olend üks’ vajehtuz. Universitetan openduzsistem vajehtihe kogonaks Venäman openduzministerstvan käskon mödhe. Ku ende universitetas vaumitihe specialistoid, kudambad openzihe viž vot da sid’ ičeze tahton mödhe voiba päzuda opendamhas aspiranturaha, nügüd’ korged openduzsistem om tehtud koumes pordhaspäi: bakalavriat, magistratur da aspirantur. Baltianmerensuomalaižiden keliden kafedral augotišes oli vaiše bakalavriat, kus openzihe nel’l’ vot. Kaks’ vot tagaze tehtihe magistraturprogramm-ki, miččen mödhe opetud bakalavrad voiba süveneda ičeze tedoid. Programman nimi om “Komparativistik. Kul’turiden dialog”. Se radab Filologij an institutan pohjal. Ezmäi siš oli vaiše anglian kelen modul’, a kaks’ vot tagaze ozutihe völ üks’ “Baltianmeren-suomalaižed keled da kul’tur-modul’, miččen mödhe voib opetas suomen kelen tedai bakalavr. Magistraturan openduz jatkub kaks’ vot. Sigä opetas suomen, vepsän da karjalan kelid da kul’turad, kaik, mi ei mülünd bakalavriatan programmaha.
Täl vodel magistraturan lopi kaks’ kafedran openikad: Tatjana Morozova da Darja Švecova. Darja starinoiči meile ičeze opendusen polhe:

Tuli-ik sinei mel’he opetas magistraturas?


Nene kaks’ vot mäniba lujas heredas. Muštan, konz minä lopin bakalavriatad vodel 2018, nece magistraturan programm vaiše avaižihe i ei olend sel’ged, mi nece om i om-ik nece tarbhaine azj minun täht. Nügüd’ voin rohktas sanuda, miše kahtes vodes minä lujas süvenzin ičein tedoid, sain äi uzid mahtoid, tundištimoi melentartuižiden ristituidenke, kehitoitin ičein kel’mahtoid.

Midä openzit?

Meile tuli oza kundelta Irma Ivanovna Mullošt, kudamb starinoiči meile suomalaiž-ugrilaižiden keliden istorij as, oppim anglian, suomen, karjalan da vepsän kelid. Völ vedim openduzčasud universitetas üläopenikoiden täht. Meile pidi vedäda kahesa parad. Nece openduzpraktik tuli völ melentartuižembaks, sikš ku ani necen aigan zavodihe ičeizol’acii koronavirusan taguiči. Petroskoin universitetan openikad, kut i toižed, oliba edahopendamižes. Jäl’gmäižed openduzčasud vedim Zooman kal’t. Nece oli mugažo hüvä mahtišt minun täht.

Starinoiče ičeiž tedotön teman polhe.

Magistraturan augotišes valičim teman tedotön täht i kaks’ vot oppim sidä, kerazim materialad da panim niid ühthe pästandtöho. Opendamižen lopus nece rad oli vaumiž. Minun pästandtön teman oliЛексико-семантическое полеОдеждав прибалтийско-финской языковой традиции: мотивационный аспект”. Minä oppin leksikad, ezmäi kaiked sädon nimid, rindatin niid suomen, karjalan, vepsän, estonian kelidenke. Minä tegin necidä uden metodan abul. Völ minä oppin, mikš nene sanad muga nimitadihe, mitte oli sihe, mitte motivacii oli ristitun päs i kut nece vai toine sana sündui. Ohjandajan oli Ol’ga Žukova, tedomez’ i meiden armaz opendai.

Oli-ik kebn opetas?

Pidab sanuda, miše opendamižes minei lujas abuti minun rad Karjalan radios. Nene kaks’ vot minä radoin radion toimitajan, pagištoitin ristituid vepsläižiš külišpäi, kerazin tedoid sädon polhe i kävutin niid ičein tedotös.

Midä void sanuda kogonaižes opendamižes?

Minä meletan, miše opendamižen aig mäni hüvin i se ei olend muite. Nece oli čoma voimuz kehitoittas, kosketadas ristituidenke, ühtneda tedokonferencij oihe da toižihe azjtegoihe. Nece aig toi minei äi hüvid azjoid, uzid sebranikoid da sur’t mahtištod.
Toižel vodel magistraturan lopib völ kaks’ necen kafedran neičukašt. Planuitas, miše täl-ki vodel Baltianmeren-suomalaižiden keliden programmaha päzuba bakalavrad. Nece om hüvä mahtišt da voimuz süveta ičeze tedoid da jatkta opeta baltianmeren-suomalaižid kelid. Nügüd’ om kezaku, se znamoičeb, miše pigai voib päzuda opendamhas magistarturaha. Kaik tedod päzundas magistraturaha voib tedištada Petroskon universitetan Internet-lehtpolel.