Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Kaita kel’t ühthižvägel

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Filatova, Kodima. № 9, (2020), p. 3

Kaita kel’t ühthižvägel
(Veps)

Tedomehiden sanoiden mödhe mirus kaikuččes kahtes nedališ koleb üks’ igähižen rahvahan kel’. Venämal eläb 300 kel’t i 18 niišpäi oma surman pordhil. Kut kaita da kehitoitta Karjalan igähižiden rahvahiden kelid? Kut antta niid norile pol’vilevastusid mugoižihe küzundoihe jo amu eciba tedomehed, kel’aktivistad da valdmehed. Sen-žo polhe pagištihe konferencijal Petroskoiš, mitte oli tehtud Karjalan rahvahaližes kirjištos 31. elokud da 1. sügüz’kud.
Konferencijan aigan paginad pidiba tedomehed da aktivistad Karjalaspäi, Moskvaspäi, Siktivkar- da Joškar-Ola-lidnaspäi. Paginikoid ozutadihe online, Internetas, muga kaikutte tahtnik voi kacta da kundelta dokladoid. Konferencijal oli letud lujas tärged da terav pagin.

KARJALAN DA VEPSÄN KELIDEN SITUACII
Konferencijal tedomehed starinoičiba jäl’gmäižid tedoid kel’situacijan polhe.
Nene tedod oli keratud rahvahiden ezitajilpäi. Situacijas om hüvid polid, om pahoid-ki. Ozutesikš, läz kaik vepsläižed da karjalaižed, kudambid küzeltihe, vastsiba, miše tahtoižiba, miše heiden lapsed pagižižiba kodikelel. No kaik-se, toivoba, miše kel’t lapsed opendaškandeba školas. Tedomehed sanuba, miše harvinaižes kanzas oma lapsed, ked kaiken aigan pagižeba karjalaks vai vepsäks. Mi norembad oma kazvatajad, se pahemba lapsed tedaba kel’t.
Svetlana Jalovicina, Kelen, literaturan da istorijan institutan varapämez’, starinoiči socialogižes tedorados, mitte ozuti karjalan kelen situacijad Karjalan mal. Ičeze dokladas tedomez’ Svetlana Jalovicina sanui:
Ristituile, kudambad hüvin pagižeba, lugeba da kirjutaba karjalan kelel paksumba om enamb 50 vot.
Noriden keskes (18-30 vot) mugoižid om vähembavaiše kahesa procentad küzeltud mehišpäi. Vanhembiden keskes om vaiše kaks’ procentad ristituid, kudambad ei pagiškoi karjalaks ni kut. Norembiden keskes mugoižid ristituid om enamba – 18 procentad. Oli mugoižid, ked sanuiba, miše el’gendaba erasid sanoid. Mugoižid ristituid om lujas äi noriden keskes – 47 procentad. Enamb pala ristituid sanub, miše openzi karjalan kel’t laps’aigas, kanzas, pagištes läheližidenke. Harvoin oliba vastused, miše karjalan kel’ oli opetud kursil vai školas. Paksus karjalaižed sanuba, miše venän kel’ da karjalan kel’ oma kodikeled.
Vepsän kelen situacijan polhe pagiži konferencijal tedomez’, etnograf Zinaida Ivanovna Strogalščikova. Hän sanui:
Lujas pit’kha meiden rahvahil ei olend kirjkel’t.
Nece lujas painasti meiden kel’situacijaha. Karjalas oli lujas äi kanzoid, miččiš mužik da naine oma erazvuiččiš rahvahišpäi. Muga kodikeleks tegihe venän kel’. Vepsän mal oma školad, kus kaik lapsed opendaba vepsän kel’t. Niiden lugu ei vajehtanus aigan sirttes. Pidab homaita, miše vepsläižiden keskhe om ližadanu norid mehid, kudambad pagižeba vepsän kelel. Nece azj ihastoitab. Meil om norid mehid, kudambihe uskom.
Konferencijal homaitihe, miše jäl’gmäžel aigal lapsiden lugu, kudambad opendaba karjalan da vepsän kelid školiš, kazvab. No siš om toine-ki paha pol’urokoiden lugu väheneb, kel’mahtod openikoil oma pahembad. Tedomehed sanuba, miše nügüd’ om kel’aktivistoid, kudambad holduba ičeze keles da napriba tehta kaiken sen täht, miše kel’ eläiži. No kaik-se heid om vähän sen täht, miše vajehtada nügüdläšt situacijad.

MIDÄ RATAS?
Keliden kaičend om jüged da äipoline küzund. Nügüd’ Karjalas tehtas sur’ rad karjalan, vepsän da suomen kelen hüvüdeks. Lapsil da vanhembil om voimuz opeta kelid maksmata, paindas kirjoid, lugendlehtesid da žurnaloid, tehtas TV- da radioprogrammoid. Necidä radod tegeba kel’aktivistad ühtes valdmehidenke. Jelena Migunova Karjalan rahvahaližen politikan ministerstvan radnik sanui:
Kaks’ votPeriodika”- paindištos radab Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden resurskeskuz.
Sigä vedetas karjalan, vepsän da suomen kelen kursad. Täl vodel sügüz’kus avaitas “Oma Media-portal. Sigä voib kacta erazvuiččid kel’kursid, lugeda kirjoid. Pidab sanuda, miše täl vodel “Periodika-paindišt ičeze radole da uzile projektoile sai 30 millionad rubl’ad. Suren radon tegeb termišt-orfografine komissii. Kahtes jäl’gmäižes vodes om kätud äjiden organizacijoiden, irdoiden da
elotahoiden nimed.
Oliži hüvä, ku erased biznesmehed Karjalas tegižiba nimilaudaižed Karjalan rahvahiden kelil ičeze laukoiš. Muga kel’ kingitaiži noriden homaitust, nece azj kut-se rehkaiži norid mehid pagižmaha kelel. Tradicijan mödhe tugedam projektoid, miččed koskeba karjalan, vepsän da suomen kelid. Täl vodel tugezim 12 mugošt projektad. Völ täl vodel anttihe kuz’ millionad rubl’ad Karjalan agjoiheKalevalan, Oloncan, Präžan, Kondjanmägen, Belomorskan agjoihe, Änižröunaha. Nenile den’goile sigä vedetas kel’kursad, tehtas nimilaudaižed, tugetas tradicionaližid käzitöid.
Paiči necidä sur’ znamoičend kelen kehitoitandas om Internetas. Nügüd’ karjalan kel’he kätas Vkverk da Wikipedia. Nece om lujas tarbhaine azj, ved’ Internetnece om nügüdläižiden noriden mehiden elon znamasine pala.

KONFERENCIJAN SATUSED
Konferencijan aigan oli sanutud äi melentartuižid melid da nevondoid, kut kehitoitta da kaita kelid Karjalas, midä tarbhašt völ pidab tehta.
Äjad aktivistad sanuiba sen polhe, miše ezmäi kaiked pidab opeta lapsid kel’he. Hüväd satust neciš azjas ozutab karjalan kel’peza Vieljärves (Vedlozero).
Toižen azjan tulebaks aigaks om sanutud keliden “cifrovizacii”. Jakutias, ozutesikš, äi tuhoid ristituid kaikuččel päiväl otaba mašinkändajan da kändaba tekstoid venän kelespäi jakutijan kel’he da tagaze.
Konferencijan paginikad oma üht mel’tsen täht, miše kaita meiden kelid, meil oma kaik tarbhaižed olod. No necidä radod voib tehta vaiše ühthižvägel, konz valdmehed, rahvaz, kel’aktivistad, tedomehed, ekspertad radaba ühtes.
Konferencii tehtihe “Minun kodikel’-projektan mödhe. Mugoižed-žo seminarad tehtas völ Čuvašijas, Marii Elas, Moskvas da Sahalinas.