Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Tundietut da tundettomat Karjalan histourien tutkijat

Corpus: New-writing language

New written Livvic,

Source: Valentina MIRONOVA, Oma mua. № 36, (2020), p. 4


Tundietut da tundettomat Karjalan histourien tutkijat
(Livvi)

Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan 90-vuozipäiväkse.

Kielen, literatuuran da histourien instituutas allus algajen on toiminuh histourien da vallankumovuksen ozasto. Yheksänkymmenen vuvven aigua sie on ruadanuh äijy tutkijua. Monien nimet da heijän tutkimusruavot on hyvin tuttu: Marija Nikolajevna Vlasova (1925–2008), Jakov Aleksejevič Balagurov (1904–1977), Aleksei Stepanovič Žerbin (1923-2016), Konstantin Aleksejevič Morozov (1929-2015) dai muut. Ga ruadoi täs ozastos niidygi, kedä tundietah vähembän vikse sendäh, ku repressiet libo voinu tuldih keskeh.

EERO HAAPALAINEN
Enzimäzien tutkijoin joukkoh kuuluu Eero Haapalainen.
Häi oli roinnuhes 1880 vuvvel Kuopios, opastui Gelsingorfan yliopistos. Vuvvennu 1900 häi yhtyi vallankumovusliikkeheh, ruadoi erilazis ruadajien lehtis. Vuvvennu 1918 Eero Haapalainen muutti Nevvostoliittoh, oli opastajannu Petrogruadas. Vuvves 1920 mies tuli Karjalah da ruadoi Uhtuon ispolkomas kiändäjänny. Eero valmisti opastuskniigoi lapsih da ruavahih näh, opasti suomen kieldy kursiloil. Vuvvennu 1931 häi tuli Karjalan tiedoinstituutan histourien da vallankumovuksen ozaston johtajakse. Ruavon aigua häi oli kerännyh mustoloi 1905-1907-vuozien vallankumovustapahtumis da kanzallizes voinas Suomes da Karjalas, suurien talovuslaitoksien da sovhouzoin histouries, tieduo Säde-muatalovuon kommuunas. Ruskiet partizuanat -kniigah niškoi häi keräi da toimitti 606 rahvahan oman eloksen kerdomustu, 223 – ven’alazis da karjalazis, 383 – suomelazis. Vaiku pieni vuitti niilöis nägi päivänvalgien. Jälgimäzenny tutkimuksennu oli Kommuna kylvää-tevos, kuduas Eero kaččeli 1920-vuozien allusruskieloinsuomelazien väil Pohjas-Kavkuazal järjestettyy kommuunua. Suuri vuitti valmistettulois tiijollizis tevoksis tässäh on käzikirjutuksennu arhiivas libo on hävitty kogonah. Vuvvennu 1935 Eero oli viäritetty buržuilistonatsionalizmas da kahten vuvven peräs ammuttu. Vuvvennu 1956 händy reabilitiiruittih.

VASILII PEGOJEV
Vie yksi nerokas histouriekku, Vasilii Ivanovič Pegov, kudai, pahakse mielekse, ei ehtinyh hätkie ruadua tutkimusalal.
Häi tuli Petroskoin keskiarhiivah Moskovan histourii-arhiivuinstituutan loppiettuu. Vuvvennu 1930 händy otettih ruadoh tutkijakse histourien da vallankumovuksen ozastole. Vasilii Ivanovič rubei tutkimah Karjalan 1500-1600-luvun histouriedu. Yhtes Aleksandr Linevskoin da Viktor Mašežerskoinke häi oli valmistannuh histourien hrestomuatien lapsih näh. Syvyskuul vuvvennu 1939 Vasilii Pegov otettih armieh. Mies sai surman frontal.

VIKTOR MAŠEZERSKII
Onnuako kaikis kuulužimannu histouriekannu instituutas oli Viktor Ivanovič Mašezerskii, kudai mondu vuottu rudoi instituutas da oli sen johtajannugi.

Viktor Ivanovič rodivui vuvvennu 1902 Rugajärven kylän opastajan pereheh. Häi loppi Anuksen alguopiston da piäzi Petroskoin opastajien seminuarieh. Den’guhädiä pidi jättiä opastundu da lähtie elättämäh omua piädy. Enzimäi häi ruadoi Anuksen vojenkomuatas, sit oli opastajannu Kukšimäil da Videles. Sit vuvvennu 1923 Viktor Mašezerskii lähti opastumah Petrogruadan Gertsinan nimizeh instituuttah. Siepäi tulduu häi ruadoi Petroskoil opastajannu da školan johtajannu. Oman ruavon tyves häi keräi ainehistuo V bojah za Sovetskuju Kareliju -tiedokogomukseh niškoi. Viktor Ivanovičua kučuttih ruadamah obkomah. Vuvvennu 1936 händy miärättih tiedotutkimusinstituutan tiijollizekse sekretarikse. Vuvven peräs häi jo rubei instituutan johtajakse. Silloi oli ylen jygei aigu, buržuilistonatsionalizman periä otettih kiini instituutan enzimäine johtai Edvard Gylling da hänen sijahine Stepan Makarjev da äijy kedä muudugi. Pidi eččie uuzii kui karjalazii, mugagi moskovalazii tutkijoi, kuduat ruattas yhtel aigua akadeemien Moskovan da Petroskoin ozastos. Viktor Ivanovičal oldih suuret pluanat, häi kuhkutti järjestämäh Karjalah suurdu tiijollistu keskustu, ga voinu tuli keskeh. Voinan allus häi avvutti vedämäs evakkoh Siktivkarah arhiivan ainehistuo. Jälles Viktor Ivanovičal puutui olla frontalgi da opastua toizii vojennois opistos. Frontalpäi tulduu händy pandih Nevvostoliiton Tiedoakadeemien Tiedo-ozaston tiijollizekse sekretarikse, tädä ruaduo häi huaveili vie enne voinua. Kai omat väit mies pani tiijollizen ozaston kehittämizeh. Vuvvennu 1950 Viktor Ivanovič tuli järilleh Instituuttah johtajan virgah da ruadoi sie 15 vuottu. Hänen aigua instituuttah tuldih kuulužat tiedomiehet, kuduat ruvettih tutkimah arheolougiedu, etnogruafiedu, literatuurua.
Paiči johtajan ruaduo Viktor Ivanovič pidi omua tutkimustugi, piätiemannu oli Karjalan histourii vuozinnu 1917-1920. Omas dissertatsiesgi, kuduan nimi on “Bol’ševiki Karelii v bor’be za ustanovlenije i upročenije Sovetskoi vlasti v 1917–1918 godahhäi tutki tädä aigua. Myöhembäh se piäzi ilmoih kniigannu. Viktor Ivanovič toimitti histouriellizien dokumentoin kogomuksii, kuduat kuvatah Karjalua 1918–1920 vuozien välil. Tässäh net kogomukset ollah sen aijan suurembinnu dokumentukogomuksinnu.
Viktor Ivanovič yhtes toizienke histouriekoinke valmisti “Karjalan histourien očerkoi”. Se oli suuri da ylen jygei ruado, kniigan enzimästy versiedy ylen äijäl moitittih, gu sie oli vähä viittuamizii Leninan da Stalinan tevoksih. Pidi kogo kniigu kirjuttua uvvessah. Vuvves 1965 mies oli ruadamas histourien ozaston johtajannu da tutki Karjalan kanzallizen avtonoumien järjestämisty. Instituutan tämänpäiväzet tutkijat hyväl sanal mustellah Viktor Ivanovičua, miesty, kudai andoi kai omat väit Karjalan histourien da kul’tuuran tutkimizeh, kudai oli Karjalan gumanituarizen tiijon kehittäjien joukos.